keskiviikko 23. syyskuuta 2015

SUOMI TARVITSEE SOTUREITA

Joillakin Pohjois-Amerikan intiaanikansoilla on omat määritelmänsä siitä, mikä on soturi.

Soturi on henkilö, joka puolustaa aina heikompiaan. Soturi huolehtii heistä, jotka eivät kykene huolehtimaan itsestään; sairaista, vanhuksista, lapsista ja vammaisista. Soturi antaa ruokansa niille, joilla sitä ei ole ja makuusijansa sille, jolta sellainen puuttuu.

Soturi puhuu niiden puolesta, joita ei kuunnella tai joilla ei ole ääntä. Hän suojelee niitä, jotka eivät pysty suojelemaan itseään. Hän auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua. Soturi on olemassa vain siksi, että hän pystyy auttamaan kaikkia. Hän pystyy siihen mihin häntä heikommat eivät kykene, auttamaan ja suojelemaan silloinkin, kun muut eivät siihen pysty.

Soturi ei hakkaa heikompiaan. Hän ei murskaa avuttomia jalkoihinsa, ei varasta muilta, eikä ota mitään mikä ei ole hänen omaansa. Hän pelastaa pulaan joutuneen, eikä vaadi mitään vastineeksi. Hän ei elä muiden kustannuksella, eikä pakota muita tottelemaan itseään. Hän kunnioittaa jokaista ja kuuntelee jokaista.

Hän käyttää voimansa yhteisönsä parhaaksi, hän antaa kaikkensa muiden puolesta. Vastineeksi hän ei vaadi mitään. Hän ajattelee muita ensin ja vasta sitten itseään. Eikä hän halua pahaa, tai vahinkoa kenellekään.

Aseeseen hän tarttuu vain suojellakseen kansaansa, voimiaan hän käyttää heikompiaan puolustaakseen. Taisteleminen on viimeinen keino, se mikä on edessä kuin kaikki muu on koeteltu ja käytetty. Soturi ei koskaan halua sotaa ja tekee kaikkensa ettei sellaista tulisi. Hän ei edusta pahaa, vaan hyvää, sitä kaikkea joka on hyväksi kaikille.

Tällainen on soturi.

Tällaisia miehiä ja naisia me tarvitsemme, tällaisia miehiä ja naisia Suomi tarvitsee. Vähemmän sadistisia kravattipellejä, käskyjään kuoha suussa huutavia uhkailijoita. Vähemmän kalman kylmiä pukumiehiä, jotka silmät kiiluen kyttäävät heikompiaan ja vievät kaiken minkä varastamaan pystyvät. Vähemmän pystyyn kuolleita, jotka puhuvat numeroista ja palvovat tilastoja ja taulukoitaan, jotka antavat heikompien kuolla koska numerot käskevät. Heitä me emme tarvitse.

Me kaikki tarvitsemme todellisia sotureita. Suomi tarvitsee sotureita.

"We preferred our own way of living. We were no expense to the government. All we wanted was peace and to be left alone." Tashunka Witko, Crazy Horse. 

5 kommenttia:

  1. Joopa ... joo ... mistähän niitä tässä muumimammamafiamaailmassa löytyy,... siis niitä sotureita?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan mielenterveyslaitoksista. Ole huolissasi maailman menosta, ylipäätään omaa empatiakykyä, niin sinulle löytyy kyllä paikka. Kärsit varmasti äiti teresa- tai napoleonkompleksista.

      Poista
  2. Yksi pieni dilemma.
    Suomalaiset on amerikkalaistettu, minä minä-kulttuuri rehottaa varsin avoimesti, tuohon kulttuurimuutokseen meni muutama vuosikymmen. Suomalainen media on rummuttanut amerikkaa (media-amerikkaa) aamusta iltaan nuo vuosikymmenet, välillä on jopa vaikeaa uskoa että asuu euroopassa, kaikki on amerikkaa aamusta iltaan.

    Media-amerikkalaiseen minä minä-kulttuuriin ei kuulu uhrautuminen toisten puolesta, ei nykyaikainen suomi-ihminen sattumalta ole omaan napaansa tuijottava itsekeskeinen ja turhamainen pikkusielu rahojaan laskemassa, se on looginen jatkumo vuosikymmenten ajalta.

    Ainut tapa herättää soturi henkiin on media-amerikka -kulttuurin (malli otetaan amerikkalaisista tv/elokuvista ja apinoidaan sitä, niin naurettavalta kuin se kuulostaakin, tv opettaa) vastustaminen ... omaan napaan tuijottaminen (nythän omaan napaan tuijottaminen on maan tapa), ahneus ja turhamaisuus (nykyisin itsestäänselvää olla ahne ja turhamainen) ja muiden tallominen jalkoihinsa (heikompaa pitää rangaista, he ovat luusereita-asenne) pitää lopettaa.

    Pitää tuoda sivistynyt (ei kukkahattu-jeesustelu) ihminen taas muotiin, ihmistyyppi joka uskaltaa olla oikea ihminen. Nykyinen länsimainen tapakulttuuri on tullut ääripisteeseen, sen tajuaa jokainen historiaa lukenut, totaalisen rappion merkit ei roiku enää ilmassa, ne ovat laskeutuneet maanpinnalle.

    Länsimaalainen äärikapitalismi kuuluu yhteiskuntakokeiluihin, siinä kuin kommunismi aikoinaan, ja luhistuu mahdottomuuteensa, niinkuin muutkin äärikokeilut yhteiskuntamalleissa ... kysymys kuuluu, kuinka pahat seuraukset tästä kokeilusta jää, menee useita sukupolvia rakentaa taas järkevä ja aikansa toimiva yhteiskuntamalli.

    Yhteiskuntamalli on aina ensin, ihminen mukautuu aina yhteiskuntamalliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatuksia herättävä pakina. Ehkä jotkut tosiaan osaavat alituisesti tajuta tämän hetkisen yhteiskuntamallin olevan mahdoton. He ymmärtävät, ettei nykyinen meno voi millään jatkua loputtomiin. Kriittinen massa on jo ylitetty ja tapahtumat ovat lähteneet vyörymään kohti muutosta. Käykää millä tahansa keskustelualustalla niin muutoksen jo haistaa verrattuna vaikka vuoden tai kahdentakaisiin keskusteluihin. Todellista prosenttiosuutta on hankala sanoa, mutta olettaisin aika lähelle puolen kansasta jo tajunneen miten mätä länsimainen media on. Ja etsivät vaihtoehtoista lähdettä uutisille. Tähän rakoon on iskenyt vastavalkea, mv-lehti ja monet muut. Siitä eteenpäin se onkin silkkaa alamäkeä valtamedialle. Ne jotka ovat vaihtaneet uutiskanavaansa, eivät enää takaisin palaa ja yhä suurempi osa valtamedian uskollisista lampaista alkaa nähdä maailman todellisen luonteen.

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista