torstai 21. marraskuuta 2019

KUN DEMAREITTEN NAAMARI PUTOSI


SDP on mielenkiintoisessa tilanteessa. Se jäi kiinni rysän päältä. Postin työntekijöiden massiiviset työehtojen heikennykset, palkkojen laskeminen 30-40%, ylipäätään työsopimusten vaihtaminen heikompaan kesken sopimuskauden paljastauivat demarien hyväksymäksi operaatioksi.
https://www.ksml.fi/kotimaa/STTn-tietojen-mukaan-valtion-omistajaohjausosasto-antoi-aiemmin-syksyll%C3%A4-tukensa-Postin-pakettilajittelijoiden-siirrolle/1470417

Tilannetta on tietenkin selitelty, ei ole tiedetty, ei voi mitään, ihan tuli puskista, nyt ei saa polkea työntekijöiden oikeuksia, ei rikkureita ja kaikenlaisia satuja ja tarinoita on päässtelty julkisuuteen ja toivottu, ettei kaakku räjähdä kasvoille. Muutenkin soppa on ollut demareille hieman hankala. PAU, eli työntekijäpuoli kuvitteli jo loppukesästä, ettei tällaista tule tapahtumaan, mutta toisin kävi. SDP:n tuella.
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/omistajaohjausministeri-paatero-postilakosta-lajittelijoiden-siirto-on-realiteetti-lakko-jatkuu-palta-olisi-hyvaksynyt-sopimuksen/830580/
https://www.kaleva.fi/videot/ministeri-paatero-selitteli-jalleen-posti-puheitaan-vaisteli-toimittajan-kysymysta-suorassa-lahetyksessa/11466/
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ministeri-paatero-kiistaa-siunanneensa-postin-tyontekijoiden-tyoehtosopimuksen-siirron-vaisteli-toimittajan-kysymysta-suorassa-lahetyksessa-semmoista-kukaan-ei-ole-minulta-kysynyt/7632742
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/liitto-hammastyi-onko-ministeri-sirpa-paaterolle-kerrottu-vaaraa-tietoa-postin-tavoitteista/b29e4d25-ce00-455d-935a-6c5dce733164


SDP oli siis tässäkin ollut nujertamassa ay-liikettä ja sortamassa sitä väkeä, jota se on esittänyt edustavansa vuosikausia, vaikka todellisuudessa niin ei ole ollut enää pitkään aikaan. Muutos tapahtui jo 1980-luvun lopulla, kun presidentti Koivisto ja Paavo Lipponen päättivät, että puolue siirtyy oikealle. Muistan hyvin, kuinka eräs brittitoimittaja kommentoi 80-luvulla puilueen ohjelmaa. Toimittaja oli tullut seuraamaan Suomen vaaleja ja SDP:n ohjelma käännettiin englanniksi ja häneltä kysyttiin mitä mieltä mies ohjelmasta oli. Toimittajan vastaus kuitattiin hauskaksi vitsiksi, mutta se oli täyttä totta: "- Ei se (SDP:n ohjelma) kovin kaukana oikealla ole Margaret Thatcherin ohjelmasta."

Koiviston ja Lipposen johdolla SDP oli vapauttamassa pääomien liikettä, joka johti kummalliseen ilmiöön. Pankit ryhtyivät tyrkyttämään edullisia valuuttalainoja. Moni yrittäjä haksahti ansaan, samoin moni kodinostaja. Menihän taloudella hyvin ja oltiin matkalla kohti suurta onnelaa. Euroopan Unionia. Maa "kansainvälistyi" ja "avautui" synkän Kekkoslovakian jälkeen. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua.

SDP:n, EK:n, Kokoomuksen, Kepun ja muiden suunnitelmat olivat mennä metsään, kun Neuvostoliitto hajosi omaan mahdottomuuteensa kesken kaiken. Talouteen tuli notkahdus. Pahaksi onneksi oltiin välitilassa, jolloin valuuttalainojen korot alkoivat nousta, mikä pahensi tilannetta. Kun markka sitten devalvoitiin julkisista vakuutteluista huolimatta, katastrofi oli valmis. Perussyynä oli kuitenkin se, että SDP oli muiden kanssa päättänyt viedä Suomen Euroopan Unioniin jo 80-luvun lopulla.

Lipposen ja Niinistön johdolla sinne mentiinkin, perustuslain ja valtiosäännön, sekä rikoslain vastaisesti "kansanäänestyksen" tulosta "kunnioittaen". Se olikin ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun "kansanäänestys" sitoi poliitikkoja. Vasta vuonna 2011 joku huomasi valtionhallinnossa, että Suomi oli ollut Euroopan Unionissa 16 vuotta perustuslain vastaisesti, jolloin sinne lisättiin kaikessa hiljaisuudessa yksi lause, jonka uskottiin ja uskotaan korjaavan jurideiset ongelmat. "Suomi on Euroopan Unionin jäsenvaltio".

SDP on siis viimeiset 25 vuotta tehnyt maalle, kansakunnalle ja varsinkin niille suomalaisille duunareille vahingollista politiikkaa. Vielä viimevaaleissa sen onnistui esiintyä muka-vaihtoehtona kaikkien aikojen epäsuosituimmalle hallitukselle, mutta nyt - hupsista - naamari putosi kesken leikin. Postin alasajo ei sujunutkaan ongelmitta. Paljastuikin, että SDP onkin nimenomaan ay-liikettä vastaan ja pyrkii tuhoamaan suomalaisen työsopimusjärjestelmän.

Vasemmistoliitto tai mikä-sen-nimi-nyt-onkaan on tietenkin taas mukana näissäkin talkoissa kuuliaisena apurina, aivan kuten 90-luvulla pullantuoksuisen Suvi-Anne Siimeksen johdolla ja myöhemminkin. Ja kuinka ollakaan, Siimes on Postin hallituksessa rusikoimassa työläisiä ja liittoa kunnon lahtari-meiningillä. Mielenkiintoinen urakehitys vasemmistolaisena joskus esiintyneeltä puoluepampulta, mutta täysin linjassa suomalaisessa politiikassa, jossa leikitään erilaista vaikka ollaankin verhon takana ihan samaa pataa.
https://www.posti.com/hallinnointi/hallinnointi/hallitus-ja-sen-valiokunnat/


En ihmettelisi lainkaan, jos SDP:n äänisaalis vajoaisi alle kymmenen prosentin seuraavisssa vaaleissa, tai jopa sinne viiden prosentin tuntumaan. Postin skandaali voi hyvinkin tuhota koko puolueen ja siirtää sen historian romukoppaan. Niin historiassa on käynyt sellaisille poliittisille ryhmille, jotka ovat menettäneet uskottavuutensa ja sielunsa, kuten demarit Suomessa. Hehän ovat olleet eurohenkisin, EU-henkisin, NATO-ystävällinen, ulkolaisia isäntiään palveleva porukka, joka Jutta Urpilaisen suulla ilmoitti jo vuosia sitten: SDP ei tarvitse suomalaisia duunareita.

Miksi niin moni entinen demari sitten äänestää "äärioikeistolaisia" Perussuomalaisia? Ihan vain siksi, että siellä edes joku puhuu suomalaisten puolustamisesta, suomalaisten edusta. Ehkä sekin on vain poliittista teatteria, pelkkää retoriikkaa, mutta joku sentään sanoo jotakin tuollaista ääneen. Demarithan eivät ole sanoneet mitään tuollaista vuosikymmeniin. Päinvastoin. Hiljattain puheenjohtaja Rinne hehkutti kuinka Suomen tulee olla amerikkalaisten palvelija ja Paavo Lipponen kertoi jo 90-luvulla kansan äänestävän väärin, kun se ei tottele häntä.

Globalistisen eliitin asiaa ajava SDP voi vain katsoa peiliin ja ihmetellä miten se putosi tikkailta. Se oli ihan sen omaa aikaansaannosta. Huijari jää kiinni ennemmin tai myöhemmin, ja nyt oli SDP:n vuoro. Keskustahan on jo narahtanut aikaisemmin ja Kokoomuksen vuoro lähestyy. Kun kotimarkkinoilla toimivat yrittäjät tajuavat Kokoomuksen ajavan vain ylikansallisen pääoman ja ylikansallisten yritysten etuja heidän tuhokseen, Kokoomuksenkin "talousosaajan"-naamari putoaa sekin. Kokoomuksen talousosaaminenhan sai aikaan valtion velan kaksinkertaistumisen samaan aikaan kun kotimarkkinayritysten asiakkailta vietiin puoli miljardia kulutuskapasiteettia ja kansan palveluita vähennettiin miljardeilla euroilla. Minne nuo yli 50 miljardia euroa katosivat? Joku kokoomuslainen ehkä tietää sen.

Miksi näin sitten on? Koska SDP; Kokoomus ja Keskusta ovat yksi ja sama puolue, sen ns. valtapuolueen eri siipiä. Ei Juha Sipilän hallituksen politiikka ollut sen enempää oikealla kuin Paavo Lipposenkaan. Sipilä oli vain liian ahne henkilökohtaisesti junaillessaan lapsilleen kymmeniä miljoonia. Itse politiikkahan oli aivan samanlaista kuin SDP:llä. Se on nähty nyt vaalien jälkeen. Kokoomus leikkii nyt vuorollaan oppositiota ja syyttää hallitusta tekemistään päätöksistä, aivan kuten tähän leikkiin on aina kuulunut.

Olennaista on kuitenkin se, että SDP, Kokoomus ja Keskusta tekevät aina samaa politiikkaa, hieman erilaisin puheenparsin. Tämän demarien naamarin putomainen on paljastanut täysin kiistatta. 

perjantai 8. marraskuuta 2019

SYYTTÄJÄ JA SANANVAPAUS



Maamme ylin syyttäjävirnomainen valtakunnansyyttäjä Toiviainen avasi sanaisen arkkunsa ja ryhtyi määrittelemään "sananvapauden rajoja". Siis kertauksen vuoksi: YLIN SYYTTÄJÄVIRANOMAINEN RYHTYI JULKISESTI KERTOMAAN MITÄ TÄSSÄ MAASSA SAA KIRJOITTAA TAI SANOA. Hieman asiaa tarkistellessani, jos ymmärsin oikein, niin Valko-Venäjä on se toinen maa, jossa korkein syyttäjäviranomainen määrittelee sananvapauden rajat. Nyt siis myös meillä.
https://yle.fi/uutiset/3-10859982?utm_source=facebook-share&fbclid=IwAR3MMBb3pVyq6WbfCxcby4LTd9JSU0uaob5Tcdhtdzhyuuxmt_SwKjd-FKw

Kohun keppihepona on tietenkin kansanedustaja Räsäsen homokielteinen maailmankatsomus, joka perustuu Räsäsen uskonnolliseen vakaumukseen, joka puolestaan perustuu hänen raamatun tulkintaansa, joka perustuu raamatun homovastaisiin teksteihin. Tämä on valtakunnansyyttäjän mielestä mahdollisesti rikos. Se on hyvin mielenkiintoinen näkemys. Kun valtakunnansyyttäjä Toiviainen käynnistää rikostutkinnan Räsäsen vuonna 2004 kirjoittamasta tekstistä, joka oli osa uskonnollisen äärilaidan ryhmän pamflettia, Toiviainen asettaa rikosepäilyn Räsäsen vakaumuksen, maailmankatsomuksen ja raamatunkin ylle. Nehän ovat yksi ja sama asia.

Joko valtakunnansyyttäjä ei ymmärrä asettaneensa maailmankatsomuksen ja uskonnollisen vakaumuksen sekä tämän uskontokunnan pyhän tekstin rikostutkintaan, tai sitten kyse on ennakkotapauksesta, jolla haetaan mielipiteen vapauden rajoittamiselle rajoja. JOS Räsäsen katsotaan syyllistyneen rikokseen, kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, silloin myös raamatun teksti on rikos. Räsänenhän perustelee kantojaan siteeraamalla raamattua. Hän perustaa näkemyksensä raamatun tekstiin.

Näin ollen jos Räsänen on syyllistynyt rikokseen, on raamattukin tehnyt niin, koska se on yhtä homovastainen kuin Räsäsenkin teksti. Ja jos raamattu on vihapuhetta yms. niin sitten on myös koraani täysin kiistatta. Siellä nimenomaan luetellaan niitä ryhmiä, joita kirja kehoittaa myös tappamaan. Juutalaisten talmud kuuluu myös joukkoon. Eli jos Räsäsen raamattu on vihapuhetta, kaikki abrahamilaisten uskontojen pyhät kirjat ovat sitä. Ja sitten ollaankin hyvin mielenkiintoisessa tilanteessa noin uskonnonvapauden, mielipiteenvapauden jne. kannalta.

Mielenkiintoista on myös se, että kun Räsänen kirjoitti tekstinsä vuonna 2004, homovastaisuutta ei oltu kriminalisoitu. Poliisi totesi asian jo tuoreeltaan: tapauksessa ei ole rikosta. Uusi laki säädettiin 2011, jolloin lain tekstiin lisättiin viharikokset homoja kohtaan. Seitsemän vuotta kirjoittamisen jälkeen. Räsänen ei ollut tuolloinkaan muuttanut näkemyksiään. Ja nyt, vuonna 2019, valtakunnan syyttäjä päättää aloittaa rikostutkinnan tuosta tekstistä, 15 vuotta sen kirjoittamisen jälkeen.
https://vastavalkea.fi/2019/11/07/paivi-rasanen-ja-sananvapauden-koetinkivet/?fbclid=IwAR3gPTYZoFy9Tmbdj0RB4FeJelLsFCGcMqzZF4ZleoP10BdeJ981k8zWZpo

Selvennykseksi: jos te kirjoitatte tänä vuonna jotakin, joka voi muuttua vuonna 2026 kriminalisoiduksi, voitte joutua rikostutkintaan vuonna 2034. Se voi olla mitä tahansa mihin tahansa liittyvää, koska emme tiedä mikä sanominen kriminalisoidaan seitsemän vuoden kuluttua. Emmekä todellakaan voi tietää mistä valtakunnansyyttäjä teitä tulee epäilemään vuonna 2034. Juuri näin absurdi tämä tapaus on.

Mutta kysehän ei ole Räsäsestä ja homoista. Kyse on sananvapaudesta ja ajatuksen vapaudesta. Ymmärrän nykyisessä asenneilmastossa tapahtuvan irtopisteiden poiminnan, ymmärrän homojen suuttumuksen Räsäsen edustamaa näkökantaa kohtaan, en itsekään pidä Räsäsen ajatuksista, mutta sananvapauden peruspointti, sen peruskivi, peruskallio, on sallia sanomisen vapaus juuri niille, joista emme pidä ja joita pidämme ideologisina vastapuolinamme. Sanavapaus ei ole sitä, että valtakunnansyyttäjä Toiviainen on kavereineen samaa mieltä. Se on sitä, että tämän maailman räsäset saavat sanoa sanottavansa. Tämä on koko homman idea, se LÄNSIMAINEN ARVO.

"Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut sananvapaudesta seuraavasti:

”Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa.”"

Kerrataanpa vielä mitä Euroopan Unionin IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN on sananvapaudesta todennut päätöksessään. 

"SANANVAPAUS EI KATA PELKÄSTÄÄN SELLAISIA TIETOJA JA AJATUKSIA, JOTKA OTETAAN MYÖTÄMIELISESTI VASTAAN, JOITA PIDETÄÄN VAARATTOMINA TAI JOIHIN SUHTAUDUTAAN VÄLINPITÄMÄTTÖMÄSTI. 

SANANVAPAUS KATTAA MYÖS SELLAISET VIESTIT, JOTKA LOUKKAAVAT, JÄRKYTTÄVÄT TAI HÄIRITSEVÄT VALTIOTA TAI JOTAKIN SEN VÄESTÖNOSAA."

Oireellista on, ettei tämä ole meillä sananvapauden linja. Meillähän poliitikot, viranomaiset, kaikenkarvaiset asiantuntijat ja jopa toimittajat ovat vuosien ajan hokeneet, että sananvapaudella on rajansa, että sananvapauden nimissä ei saa sanoa mitä haluaa, ettei sananvapauden nimissä voi loukata ketään. On selitelty, ettei voi sanoa mitä haluaa, jos joku pahoittaa siitä mielensä tai kokee sen ahdistavaksi. 

Ja kuitenkin Euroopan Unionin IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN on todennut, että sananvapaus nimenomaan tarkoittaa juuri sitä, että kuka tahansa teistä saa sanoa mitä tahansa sellaista, joka loukkaa minua ja kavereitani, suututtaa ja ärsyttää, jopa järkyttää. Ja sama kääntäen. Minulla on oikeus sanoa mitä tahansa sellaista, joka häiritsee, loukkaa ja järkyttää teitä kaikkia. Sama oikeus on myös Päivi Räsäsellä, niin ärsyttävää kuin se onkin. Ja niin suuresti kuin se Räsästä ja hänen tavallaan ajattelevia ärsyttääkin, homoilla on myös oikeus loukata, häiritä ja järkyttää heitä omilla mielipiteillään. 

Monet henkilöt, jotka suureen ääneen huutelevat länsimaisista arvoista ja EU:n ihanuudesta ovat rajoittamassa sananvapauttamme, mielipiteen vapauttamme ja ajatuksen vapauttamme, ikään kuin se olisi normaalia ja hyväksyttävää. Kysymys kuuluukin: emmekö olekaan Euroopan Unionissa? Eivätkö ne poliitikkojen suureen ääneen huutelemat "länsimaiset arvot" toteudukaan tässä maassa? Olemmeko me Euroopan Unionin Valko-Venäjä, jossa syyttäjäviranomainen määrittelee sananvapauden rajat?

tiistai 5. marraskuuta 2019

MINISTERI JA MAALITTAMINEN

Sisäministeri Ohisalo otti kantaa niin sanottuun "maalittamiseen" ja oli ilmeisesti sitä mieltä, että moinen toiminta tulee kieltää. Ministerin lausunto on sikäli mielenkiintoinen, että ilmeisesti hänen mukaansa poliisi, tuomarit, viranomaiset, ja tietenkin Oikeassa olevat Hyvät ihmiset ovat joutuneet tämän kriminalisoitavan maalituksen kohteeksi.
https://twitter.com/mariaohisalo/status/1180422018900135937

He ovat saaneet törkypostia ja heitä on uhkailtu. Hui. Törkypostia ja uhkauksia tässä maassa on liikkunut niin kauan kuin minä muistan ja niiden kohteena ovat aina olleet poliitikot ja julkisuuden henkilöt. On tullut tappouhkauksia ja jopa ulostepaketteja suoraan kotiin. Viranomaiset ovat saaneet rosvoilta uhkauksia aina ja myös poliitikot ovat uhkailleet poliiseja, jos ja kun nämä ovat päässeet liian lähelle sylttytehdasta. Joitakin poliiseja on ajettu viralta, heidän elämänsä tehty mahdottomaksi, ja vain siksi, että joku valtapuolueen poliitikko on jäänyt kiinni rysän päältä.

Poliisi itse on maalittanut epäilemiään ihmisiä vuosikausia. Esimerkiksi moottoripyöräkerhoihin kuuluvia henkilöitä on otettu erityiskohtelun kohteeksi, jos ja kun viranomaiset eivät ole kyenneet todistamaan heidän syyllistyneen rikoksiin. Maalitettujen yksityishenkilöiden laillisia yrityksiä on kaadettu, vakuutusten hankkiminen on estetty, lainojen saaminen estetty, työnantajille soiteltu varoituspuheluita jne. Nämä "hallinnolliset toimenpiteet" ovat siis kohdistuneet myös sellaisiin henkilöihin, joilla ei ole rikostaustaa tai rikosta kontollaan, mutta jotka poliisin mielestä ovat sellaisia elämäntapansa vuoksi.

Maalitettujen henkilöiden puhelimia on kuunneltu, sähköposteja lueskeltu, heitä on seurailtu ja toisinaan kohdeltu hyvinkin kovalla kädellä. Tämän maalituksen kohteeksi ovat joutuneet myös toisinajattelijat, joiden some-tilejä on sabotoitu, nettitilejä hakkeroitu, puhelin- ja nettiyhteyksiä häiritty jne. Yksi bloggari toimitettiin ilman mitään perusteluja tai oikeuden päätöksiä tahdon vastaiseen "hoitoon" mielisairaalaan muutamaksi kuukaudeksi. Ainakin yksi pidätettiin väärien mielipiteittensä ja liian krouvin kielenkäytön vuoksi. Luonnollisesti näiden maalitettujen toisinajattelijoiden tietokoneet, kännykät, paperit, muistiinpanot jne. takavarikoitiin, ilman oikeuden päästöstä.

Itsekin huomasin päätyneeni maalituksen kohteeksi, kun Suomen Yleisradio jahtasi Venäjä-trolleja. Sain soiton YLE:n toimittajalta, joka alkuun ei halunnut esitellä itseään. Kysymykset liikkuivat linjalla "Kun olet Venäjän blablablaa". Toimittajalle oli suuri yllätys, että olenkin itse toimittajataustainen, sekä se, ettei minulla ollutkaan Venäjä-yhteyksiä lainkaan. Joku oli siis jossakin antanut ymmärtää, että minä kuulun Suomessa toimiviin Venäjä-trolleihin yms. Huvittavaa. Minulla on vähemmän yhteyksiä Venäjälle kuin Jessikka Arolla. Hänhän tuntee omien sanojensa mukaan paljonkin Venäjällä asuvia venäläisiä. Itse en tunne yhtään. Itseasiassa, en ole koskaan edes käynyt siellä. Rahoitustakin on tullut aika hintelästi - nolla ruplaa.

YLE:n trollijahdin maalituksia oli trollilistan laatiminen, kansalaisten ilmiantokehoitukset ja muut, ja nämä toimet kohdistuivat nimenomaan yksittäisiin kansalaisiin, jotka eivät olleet julkisuuden henkilöitä, vaan ajattelivat asioista eritavalla kuin valtiomedia YLE:n toimittajat. Onnetonta oli se, että tämän maalittamisen seurauksena ainakin kaksi ihmistä menetti työpaikkansa, vain sen vuoksi mitä he olivat someen kirjoitelleet, ja usempikin joutui selittelemään sanomisiaan. Maalittamisella voi olla vakavia seurauksia.

Maalittaminen jatkuu tietenkin edelleen. Jokainen, joka suhtautuu ilmastonmuutoskysymykseen eri tavoin ja jolla on vastakkainen näkemys, on samantien maalituksen kohteena. Jokainen, joka suhtautuu NATO:on kriittisesti, on maalituksen kohteena. Jokainen, joka on kriittinen EU:ta kohtaan, päätyy maalituksen kohteeksi. Jokainen, joka ei marssi samassa tahdissa virallisen totuuden ja valtamedian kanssa, on jo valmiiksi maalitettu. Vihjailukampanja on automaattinen: rasiti. natsi, venäjämielinen jne. Leimasimet toimivat lähes automaattisesti.

Ns. "hyvällä asialla" olevien tahojen tekemä maalittaminen on saanut jo melkoiset mittasuhteet. Räsänen joutuu rikostutkintaan 15 vuotta vanhan sanomisen perusteella. Oma Facebook-tilini on ollut bannattuna vuosien takaisten sanomisten vuoksi, jopa yhden ainoan sanan perusteella, vaikka olisinkin käyttänyt tuota sanaa sarkastisesti, humoristisesti. Ilmiantamisesta on tullut normaalia toimintaa DDR:n tapaan ja kansalaisia kehotetaan ilmiantamaan toisiaan. Tämä on hyvin mielenkiintoinen ilmiö ja liittyy nimenomaan toisinajattelijoiden maalittamiseen.

Nyt "vihapuheen vastaista" kampanjaansa käyvien sanan- ja ajatuksenvapauden vastustajien tulisi kuitenkin pitää mielessä yksi asia: mitä tapahtuu vihapuheen määritelmälle ja viralliselle maailitukselle, jos ja kun valtaan nouseekin se vastapuoli? Mitä tapahtuu nykyisille Oikeassa olijoille, jos ja kun heidän nykyiset vastustajansa nousevat valtaan? Vihapuhettahan ei ole laissa määritelty, joten sen tulkinta on täysin subjektiivista, täysin poliittisen katsantokannan mukaista. Miten käy ilmastoaktivistien, jos heidän vihollisensa nousevat valtaan? Kuinka käy homoaktivisteille, jos Päivi Räsäsen katsantokannasta tuleekin valtamedian ja poliitikkojen ajama näkemys? Sitä kannattaisi miettiä ja huolella.

Ja kuitenkin tätä maalittamista pidetään täysin hyväksyttävänä ja normaalina toimintana ja sen kohteeksi joutuvat kaikki toisinajattelijat, katsantokantaan katsomatta. Päivi Räsäsen homovastaisuus vie hänet rikostutkintaan, eli Päivikin maalitettiin vihapuhujaksi. Perussuomalaisten Tynkkynen ja Halla-aho ovat joutuneet saman maalituksen kohteeksi ja vain siksi. etteivät heidän sanomisensa miellytä tiettyjä tahoja. Ilmastonmuutoskeskustelussa jokainen, joka esittää hiilidioksiditeorian vastaisia todisteita ja puheenvuoroja, maalitetaan välittömästi öljy-yhtiön kätyriksi ja ympäristorikollisten suojelijaksi, rasistiksi ja natsiksi. Näinhän ei pitäisi olla normaalissa länsimaisessa yhteiskunnassa.
Olisikin hauska kuulla ministeri Ohisalolta, koskisiko maalittamisen kriminalisointi myös edellä kerrottuja maalituksia. Voisiko poliisi edelleen maalittaa kenet tahansa haluaa elämäntavan vuoksi ja kohdistaa maalitettuun henkilöön hallinnollisia toimenpiteitä? Voisiko valtamedia jatkossakin maalittaa ihmisiä halunsa mukaan ja syyttää näitä ties mistä, ihan fiilispohjalta vain siksi etteivät nämä ajattele kuten valtamedia haluaa? Kriminalisoitaisiinko toisinajattelijoiden maalittaminen myös?

Odotan vastausta, mutta en pitkästy. Yleensähän poliitikot eivät vaivaudu vastaamaan kiusallisiin kysymyksiin. Varsinkaan, jos kysyjä on maalitettu virallisten tahojen toimesta.


lauantai 2. marraskuuta 2019

ITSENÄISYYDEN PEIKKO

Kaikki varmaankin tietävät, että olen 100% itsenäisyyden kannattaja. Edustan sitä näkökantaa, että jokaiselle kansakunnalle kuuluu täysi itsemääräämisoikeus. Eurohihhulit ja globalistit edustavat vastakkaista näkökantaa. Heidän mielestään Suomella ei ole oikeutta päättää omista asioistaan itse, vaan Suomen on toteltava ulkopuolisia tahoja.

Loistoesimerkki on Euroopan Unioni. Sen kanttajat sanovat aina ja kaikkialla, ettei Suomi voi blaablaablaa, koska EU. Aivan. Tämä tarkoittaa juuri sitä, ettei Suomi ole itsenäinen, eikä se voi tehdä mitään omia ratkaisuja, ei edes silloinkaan, kun sellaisia pitäisi voida tehdä kansakunnan edun mukaisesti. EU on ollut tälle kansakunnalle suunnaton taloudellinen tragedia. Valtion talous on muuttunut yhdestä maailman rikkaimmista ja vähävelkaisimmista täysin ulkopuolisista tahoista riippuvaiseksi velkakasaksi, jota ohjailevat tahot istuvat tuhansien kilometrien päässä sanelemassa talouspolitiikan suuntia.

Miten tähän päädyttiin? Venäjän ja Neuvostoliiton uhka on tietenkin ollut ja on edelleen se keppihepo, jolla tätä siirtomaalaisuutta meille syötetään. Väitetään, että jos emme ole osa isompaa kokonaisuutta, meille käy kehnosti. Niinkö? Miksei meille käynyt kehnosti 1945-1991? Neuvostoliitto teki lähialueillaan mitä huvitti. Jostakin syystä Suomea ei vallattu, eikä tuhottu silloinkaan, kun siihen olisi ollut kaikki mahdollisuudet. Nyky-Venäjä ei ole läheskään sellainen peto kuin Neuvostoliitto, joka piti tuossa itärajan takana pysyvästi noin 300 000 sotilasta lähtökuopissa. Silti, jostakin kumman syystä, nuo sotilaat eivät koskaan tulleet rajan yli. Miksi?

Totuus siitä miksi poliitikkomme ja päättäjämme haluavat epätoivoisesti isomman suojelusta, miksi he haluavat ulkomaalaisia sotajoukkoja maahan, onkin aivan muualla. He pelkäävät.
Johtavat virkamiehet ja poliitikot ovat valehdelleet kansalle vuosikymmeniä. Koko EU-hanke oli päätetty jo 80-luvun lopulla ja vuonna 1992 Suomen poliittinen johto sai EU:lta vastauksen jäsenyyskyselyyn. Tuossa vastauksessa EU kertoi, että Suomi menettää oman rahansa, oman talouspolitiikkansa, oman ulkopolitiikkansa jne. Kaikki tämä oli siis poliittisen eliitin tiedossa jo 3 VUOTTA ENNEN EU-KANSANÄÄNESTYSTÄ!

Näin meiltä vietiin itsenäisyys. Sitä Suomea jossa useimmat meistä syntyivät ja kasvoivat ei ole enää olemassa. Valtiosääntömme, jota EU.hankkeen pääjuonijoihin kuuluva presidentti Niinistökin juhlii julkisuudessa, on kumottu. Perustuslakimme on kumottu. Eduskunta ei ole enää korkein maassa lakiasäätävä elin. Se on EU-komissio ja EU-parlamentti. Tämä on fakta. Jos joku poliitikko ei muka tiedä tätä tai sanoo ettei tämä pidä paikkaansa, hän joko valehtelee tai on aivan väärissä hommissa.

Mutta miksi poliittinen eliitti pelkää itsenäisyyttä? Koska silloin he eivät voi enää nojata ulkopuoliseen mahtiin. He joutuvat vastuuseen tekemisistään ja puheistaan. Kun Suomi itsenäistyi maassa oli hvin vahva rojalistiliike. Se halusi Suomen kuninkaaksi SAKSALAISEN aatelisen, koska siten Suomen kuningashuone olisi ollut linkissä Saksan keisarilliseen huoneeseen. Pahaksi onneksi hanke meni myttyyn ja keisari syrjäytettiin hävityn sodan jälkeen. Suomea ei saatukaan liitettyä ulkolaiseen mahtiin.

Kannattaa muistaa, että itsenäisyystaistelun loppuvaiheessa itsenäisyyttä vaativat aluksi vasemmistolaiset, koska Kerenskin hallinto oli tunnuksistaan ja vaalipuheistaan huolimatta suurvenäläinen ja halusi säilyttää imperiumin. Oikeistolle tämä sopi oikein hyvin, koska bisnekset olivat vielä ja mahdollisesti tulevaisuudessakin Venäjällä. Huuto muuttui, kun bolshevikit kaappasivat vallan lokakuussa 1917. Tämän jälkeen monet vasemmistopolitiikot, jotka vähän aikaisemmin olivat vaatineet itsenäisyyttä, olivatkin sitä mieltä että nyt piti pysyä Venäjän yhteydessä. Monet oikeistolaiset, jotka olivat huudelleet Venäjän osana pysymisen puolesta, halusivatkin itsenäistyä. Eli pelleily alkoi jo tuolloin.

Itsenäisyyden saamisen kivijalkana usein esitellyt jääkärit eivät hekään olleet ihan yksimielisiä siitä miten homma hoidetaan. Kiihkeimpien mielestä Mannerheim piti tappaa, koska tämä oli venäläinen valkoinen kenraali ja muutama kymmenen jääkäriä matkusti heti itärintamalta palattuaan Petrogradiin osallistuakseen bolshevikkien sotaan valkoisia venäläisiä vastaan. Nämä "punajääkärit" tosin tulivat tunnetuiksi lähinnä kovan ryyppäämisen, ammuskelun ja tappelemisen myötä, eikä heillä ollut juuri lainkaan merkitystä Venäjän tapahtumissa.

Toisen maailmansodan aikana suomalainen eliitti liitti Suomen saksalaiseen valtapiiriin. Talvisota oli säikäyttänyt heidät perinjuurin ja pelimerkit pantiin dynaamisen natsi-Saksan lautaselle. Ja olihan olemassa se vanha "yhteys" kuningas-hankkeesta. Olennaista oli kuitenkin se, että Saksalla pystyttiin perustelemaan kaikenlaisia päätöksiä. Eli eliitillä oli selkänoja ulkomailla.

Sodan jälkeen äänet kelloissa muuttuivat taas ja nyt tuulikin idästä. Päätöksentekoa perusteltiin vuosikymmenien ajan "ulkopolitiikalla", jonka kaikki ymmärsivät tarkoittavan Neuvostoliittoa. Suomen oli toimittava näin ja noin, koska "ulkopoliittiset" syyt. Neuvostoliiton johto ei ollut aina ihan perillä siitä, että heillä ratsastettiin suomalaisessa sisäpolitiikassa varsin yleisesti ja toisinaan heitä suorastaan huvitti suomalaispoliitikkojen neuvostohenkisyys. Yksi koomisimmista neuvostopoliitikoista Suomessa oli kokoomuksen Ilkka Kanerva, josta on sittemmin sukeutunut natolainen länsimielisyyden esitaistelija. Uskokoot ken haluaa.
http://rayhablogi.blogspot.com/2017/09/ilkka-kanerva-takinkaannon.html

Kun Neuvostoliitto sitten kaatui omaan mahdottomuuteensa suomalaisilla päättäjillä oli tovin hiki otsalla. Keneen he nyt pystyisivät nojaamaan? Jeltsinin Venäjä ilmoitti, että hoitakaa itse omat asianne. Niin ei tietenkään tehty. Suomalainen eliitti huomasi jo 80-luvulla Euroopan Unionin potentiaalin ja alkoi valmistella maata kaikessa salamyhkäisyydessä eurokuntoon. Juuri siksi pääomien liikkeet vapautettiin, valuuttalainavyöry tulvi maahan ja 90-luvun laman perusta valettiin. Kun itäkauppa romahti ja idän selkänoja katosi, suomalainen eliitti kipitti kiireen vilkkaan piiloutumaan Euroopan Unionin hameen alle.

Järjestettiin täysin valheellinen kansanäänestys, jonka tulos oli päätetty jo etukäteen. Täydellisen propagandapommitukssen, julkisen valehtelukampanjan ja kansan huijaamisen avulla saatiin haluttu tulos, joka oli jo etukäteen sovittu. Suomalaiset "halusivat" liittyä Euroopan Unioniin, koska heille oli valehdeltu mitä se tarkoittaa ja mitä siitä seuraa. Se oli poliittisen eliitin tarkoituskin. Kunhan maa liitettäisiin liittovaltion rajamaakunnaksi, uudelleen siirtomaaksi, sen eliitti olisi taas turvassa - omalta kansaltaan. Mitä tahansa mielettömyyksiä ja älyttömyyksiä voitaisiin tehdä EU:n nimissä ja on tehtykin. EU:lle Suomi oli ja on edelleenkin vain resurssi: raaka-aineita ja tarvittaessa sotilaita.

Olemme siis samassa tilaneessa kuin ennen vuotta 1809. Ruotsin vallan aikana Suomea ei ollut edes olemassa ja kaikki suomalaiset heimot olivat nimettömän siirtomaan alkuasukkaita. Suomi oli "Itämaa", jota riistettiin häikäilemättömästi, jonka maa-aluetta käytettiin säännöllisesti Tukholmassa päätettyjen sotien taistelutantereena ja jonka miehet vietiin ulkomaille sotimaan ulkolaisen mahdin vaatimuksesta. Vuosien 1600-1720 välisenä aikana suomalaisia miehiä kuoli Ruotsin sodissa noin 120 000. Suomalaisia oli kaikkiaan noin 350 000 henkeä noina vuosina. Mieti sitä.

Tilanne alkaa siis olla hieman samanlainen nyt. Suomalaisia sotilaita on jo viety pienissä erissä sotiin kaukomaille, aivan kuten 1600-luvun taitteen tienoillakin ennen 30-vuotista sotaa, ulkomaalaiset yritykset tekevät maassa mitä haluavat, poliittinen eliitti palvelee ulkomaalaista mahtia ja toimii sen satraappina omiaan vastaan, ja kaikki tärkeät merkittävät päätökset tehdään ulkomailla ulkomaalaisten toimesta. Ja suomalaisille sanotaan, ettemme voi tälle mitään. Juuri tätä suomalainen eliitti haluaa. Se haluaa, että joku mahtava ulkolainen voima jyrää alkuasukkaat kontalleen. Silloin se voi tanssia mielensä mukaan maksumiesten päällä ja esiintyä erinomaisena ulkolaisten isäntiensa edunajajana.

Itsenäisyys, valtiollinen ja taloudellinen itsenäisyys, tietäisi tämän taloudellispoliittisen eliitin juhlien päättymistä. Se ei voisi enää piiloutua kenenkään hameen helmoihin. Siksi itsenäisyys pitää estää keinolla millä hyvänsä. Juuri siksi maassa on ulkomaalaisia sotilaita. Eivät he harjoittele venäläisiä vastaan käytävää sotaa. Se sota olisi ydinsota. Ehei. He harjoittelevat suomalaisia vastaan käytävää sotaa, sitä sotaa, jolla suomalaiset pidetään ulkomaalaisten käskyvallan alla. Kuten Coloradon kansalliskaartin lentueen komentaja lipsautti sittemmin kadonneessa haastattelussaan: Olemme täällä harjoittelemassa ilmasotaa Suomessa. Näin siis ulkolainen sotilas vastasi kysymykseen olivatko amerikkalaiset Suomessa Venäjän takia.

Mieti sitä. Ja mieti mitä se parjattu presidentti Kekkonen aikoinaan sanoi ja vertaa sitä tämän päivän poliitikkojen suustaan sylkemiin lausahduksiin.