maanantai 22. huhtikuuta 2013

PUTIN-LISTA JA THOMAS ELFGREN

Veteraanipoliisi Thomas Elfgren kommentoi tuoreessa Uuden Suomen blogitekstissään Putin-kohua ja KRP:n mustaa listaa. Koska Elfgren on ollut ainakin aikaisemmin urallaan tekemisissä moottoripyöräkerhojen kanssa, lienee syytä tarkastella tekstiä tarkemmin. Olisin toki kommentoinut asiaa jo Elfgrenin blogissa, mutta syystä tai toisesta se ei onnistunut ainakaan tänään. Liekö sitten vika allekirjoittaneen taidoissa tai jossakin muussa.

"Poliisihallituksen ylläpitämä valtakunnallinen epäiltyjen tietojärjestelmä on presidentti Putinia koskeneen rekisterimerkinnän myötä nimetty KRP:n mustaksi listaksi. Käsittämätöntä harkitsemattomuutta vailla vertaa oli valtiovallan selkeä viesti. Harkintakyvyn puutetta, sanoivat monet. Minä mukaan lukien. Yöni nukuttuani olen muuttanut mieleni. Keskustelun ytimeen on nostettu poliittista johtajaa koskeva merkintä ja mystinen musta lista."

Rikoksesta epäiltyjen listalle annettiin nimi Musta lista median toimesta, ei valtiovallan toimesta. Valtiovallan edustajat tietenkin refleksin omaisesti kyyristyivät itäisen naapurimme edessä Kekkoslovakian opettamaan tapaan ja pelästyivät, mutta kun sisäministeri ja poliisijohtaja toteavat, ettei naapurimaan presidentin listalle laittamiselle ole laillisia perusteluja, voidaan tietysti esittää kysymys miksi samoilla perusteilla voidaan listoille heitellä suomalaisten nimiä. Ja se kysymys onkin aivan keskeinen. Miten ihmeessä ja millä perusteella Putin listalle päätyi?

Poliisikansanedustaja Tom Packalen on omissa kirjoituksissaan ilmoittanut avoimesti ja suoraselkäisesti, että aivan samoin perustein kuin sadat suomalaisetkin. Packalenin mielestä ihan oikein. Ongelma on vain siinä, että sekä sisäministeri että poliisijohtaja ovat todenneet, etteivät nuo perusteet ole laillisia. Sisäministeri totesi erikseen, etteivät ne ole sitä edes suomalaisten kohdalla.

"Tämä niin sanottu musta lista on perustettu eduskunnan päätöksellä, eli parlamentaarisessa järjestyksessä ja kansan tahdosta. Sisällöstä vastaa viime kädessä poliisihallitus ja ulkopuolisesta valvonnasta tietosuojavaltuutettu. Se siis siitä mustasta listasta."

Kansan tahdosta? Eiköhän kyseinen lista perustettu ihan poliisin tahdosta ja eduskunta toimi vain kumileimasimena asiaa käsitellessään. Elfgren tuskin on niin hyväuskoinen, että kuvittelee kansan halunneen maahan tuhansia nimiä käsittävää, hämäräperäisin perustein toimivaa poliisin salaista listaa. 

Tietosuojavaltuutettu ei omien sanojensa mukaan ollut tarkistanut listaa ainakaan pariin vuoteen ja kommenteista paistoi esiin myös se, että hän on ollut sellaisessa käsityksessä, ettei listalle päädy kukaan syyttä suotta. Mistä lienee peräisin tämä käsitys?

"Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin tehtävänä on kerätä tiedustelutietoja myös rajojemme ulkopuolella tapahtuvista asioista ja ihmisistä. Monikansallisen viranomaisyhteistyön puitteissa tietoa sekä tulee että menee. Yhteiskunnallinen asema ei ole eikä saa olla poliisitoimintaa ohjaava tekijä. Jos näin olisi, meillä olisi kaikilla syytä huoleen. Mikäli tähän halutaan saada muutos, on määriteltävä uudestaan myös moni muu toiminta. Kysymys kuuluu, onko yhteiskuntaluokkia ja tehtäviä, jotka antavat immuniteetin rekisterimerkinnöille? Pallo on poliittisen johdon nurkassa. Poliisit eivät tietoja itseään varten kerää."

Poliisihan kerää tietoja nimenomaan itseään ja omia kuvioitaan varten. Juuri sellainen tämäkin lista on. Poliisijohtaja Lardotin mukaan se on poliisin oma työkalu. Poliisi ei siis kerää listaa valtioneuvostoa tai mitään muutakaan instanssia varten, vaan vain ja ainoastaan itseään varten. 

Siinä Elfgren on aivan oikeassa, että esittää kysymyksen siitä voiko joku olla rikosepäilyjen ulkopuolella vain yhteiskunnallisen asemansa vuoksi. Suomessahan on juuri näin. Kukaan ei ole tutkinut suomalaisten johtavien poliitikkojen rikoksia. Päinvastoin, KRP ilmoitti jo vaalirahakohun yhteydessä jo ennen mitään tutkintaa, että pääministeri ei ole syyllistynyt ainakaan yhtään mihinkään. Eli jos tällainen yhteiskunnalliseen asemaan perustuva suosiminen tai suojeleminen häiritsevät Elfgreniä ja muita poliiseja, olisi syytä kääntää katse kotimaahan ja sen eliittiin, ja miettiä, miksei heidän puuhiaan ole tutkittu.

"Rekisteriin kirjattu tieto on päässyt julkisuuteen. Mitä muuta siitä on vuodatettu tai tullaan vielä vuodattamaan? Tämän selvittäminen on huomattavasti tärkeämpää kuin kysymys siitä onko virkamies syyllistynyt virheeseen kirjatessaan jopa kuvin verifioitavissa olevan tiedon presidentti Putinin yhteyksistä kansainväliseen rikollisverkoston. Googlettamalla saa saman tiedon julkisista lähteistä, joten tästä näkökulmasta rekisterikirjaus on ollut täysin tarpeeton."

Tässä Elfgren reagoi turvallisuusviranomaisille perinteiseen tapaan. Vuoto on se pahin asia, ei se, että poliisi on toiminut laittomasti. Tällainen reagointi on itäeurooppalaisille viranomaisille hyvin tyypillinen. Kun vielä 1960- ja 70-luvuilla yhteiskunnallisten epäkohtien esiintuojat olivat länsimaisen demokratian sankareita, nyt he ovat maanpettureita, kuten Packalenkin kirjoitti. Epäkohtien paljastajien leimaaminen maanpettureiksi on aina ollut totalitäärisen systeemin keino ja Venäjällä perinteinen menetelmä opposition, toisinajattelijoiden ja viranomaisten väärinkäytöksiä paljastavien lynkkaamisessa. Vaikuttaa vahvasti siltä, että sama henki elää suomalaisten poliisien keskuudessa voimakkaana.

Ja pankaapa merkille, Elfgren toteaa kuin ohimennen, että Nigh Wolves MC on kansainvälinen rikollisverkosto. Tämä on yksi keskeinen osa koko ongelmaa. Poliisi, kuten Elfgren tässä kirjoituksessaan, yksipuolisesti vain nimeää jonkun ihmisryhmän rikolliseksi, ilman oikeuden päätöstä, ilman perusteluita, ilman mitään. Hän vain toteaa asian. Ja juuri siksi Putin päätyi listalle, koska poliisi on yksin päättänyt, että Nigh Wolves MC on rikollisjärjestö/verkosto.

Niinkin fiksu ja älykäs poliisimies kuin Elfgren ei näe malkaa omassa silmässään. Ongelma ei ole se, vuosiko joku tiedon, vaan se, että poliisin määritelmien perusteella Putin päätyi listalle satojen, kenties tuhansien suomalaisten tavoin. Ongelma on siis perusteissa, jotka, kuten sisäministeri Räsänen ja poliisijohtaja Paaterokin useaan otteeseen totesivat, ovat laittomia. Piste. Miksei tämä ole ongelma Elfgrenille? Ilmeisesti hänkin uskoo, että poliisi voi nimetä kenet tahansa rikolliseksi ilman ongelmia.

Nigh Wolves MC:tä ei ole todettu missään oikeudessa, ei idässä eikä lännessä, ei pohjoisessa eikä etelässä rikollisjärjestöksi/verkostoksi. Poliisi on sen sijaan todennut ihan itse niin. Se katsoo, että se voi nimetä minkä tahansa porukan rikollisjoukoksi. Se voi siis nimetä kenet tahansa rikolliseksi, jos se niin haluaa. Tämä on se kaikkein suurin ongelma, se elefantti jota kierretään tässä keskustelussa kuin puuroa. Juuri tästä syystä Venäjän presidentti Putin päätyi listalle. Jostakin syystä tätä ei poliisin keskuudessa käsitetä ongelmaksi.

Poliisi on aikoinaan päättänyt, että tietyt moottoripyöräkerhot ovat rikollisia. Tästä määritelmästä pidetään kiinni, vaikka sen johdolla on menty metsään kymmenissä oikeudenkäynneissä ympäri maailmaa. Missään maassa ei ole yhtään kokonaista moottoripyöräkerhoa julistettu rikolliseksi ja laittomaksi. Poliisin oma kansainvälinen IOMG-ryhmä on kuitenkin päättänyt niin, se ruokkii jäsentensä väärinkäsityksiä ja jakaa väärää tietoa osittain tahallisestikin, tarkoitushakuisesti, ja vaikka itse levy on rikkinäinen, sitä soitetaan ja sen tahdissa tanssitaan, silloinkin kun sisäministeri sanoo, että kyse on laittomasta perusteesta määritellä joku rikolliseksi tai rikoksesta epäillyksi.

"Niin kauan kun vuotokohta on tukkimatta, olisi täysin perusteltua keskeyttää rekisterin valtakunnallinen käyttö. Toimenpide vaikeuttaisi hetkellisesti poliisin turvallisuustyötä, mutta ei voi olla myöskään niin, että kaikki jatkuu niin kuin ei olisi mitään syytä huoleen."

Kiinnostavaa on sekin, että Elfgren on vasta nyt huolestunut epäiltyjen listan vuodoista, vaikka poliisi on jo parisenkymmentä vuotta vuotanut omia käsityksiään moottoripyöräkerholaisten työnantajille, työpaikoille, heidän pienyritystensä yhteistyökumppaneille ja ties kenelle. Näillä vuodoilla on pyritty vaikeuttamaan kerholaisten elämää ja joissakin tapauksissa onnistuttukin siinä, mutta tämä yksityisten kansalaisten elämän sotkeminen "turvallisuuden" ja "rikostorjunnan" nimissä ei ole koskaan huolettanut yhtään viranomaista. Ei, koska se on kuulunut toimintamalliin. 

"Ja lopuksi. Mihin toimenpiteisiin valtiovalta ja tietosuojaviranomaiset ovat aikeissa ryhtyä kansalaisten yksityisyyden turvaamiseksi tietoverkoissa? Kenestä tahansa kun voi rekisteröidä mitä tahansa."

Lopuksi Elfgren nostaa esiin hyvin tärkeän asian. Miten estämme sen, että dsalaiset rekisterit eivät ala ohjailemaan elämäämme? Miten estämme rekisterien ja listojen tehtailun? Poliisihan haluaa lisää oikeuksia ja valtuuksia ihmisten listaamiseen ja rekisteröintiin juuri parasta aikaa.

Kuten 1960-luvun pahamaineista Operaatio Phoenixia luomassa ollut CIA:n agentti totesi: "missä viranomaiset kokoavat kansalaisista laajoja ja kattavia tiedostoja ja rekistereitä, siellä on meneillään Operaatio Phoenix."

Operaatio Phoenix, salainen kansalaisia käsittävä lista, johti Vietnamissa noin 28 000 siviilin murhaan. Salaisissa listoissa ja rekistereissä on siis todelliset riskinsä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti