POLIISI JA POLIISI

Tunnen henkilökohtaisesti muutamia poliiseja. He ovat fiksuja ja täysjärkisiä suomalaisia miehiä. He tekevät työnsä, joka on varmasti yksi kaikkein hankalimmista tässä maassa. He ovat univormussa kaduilla ja partioimassa, ja he ovat tutkijoina.

Jos vetäisen kossupullon, lähden kaupungille ja räyhään, paskannan keskelle Senaatintoria ja tappelen, he vievät minut putkaan syystäkin. Jos varastan naapurin auton, he korjaavat minut talteen autoineni ja syystäkin. Jos murtaudun Stockmannille ja vien sieltä sata paria slalomsuksia, he korjaavat sukset talteen ja minut myös, syystäkin. Jos myyn huumeita, he korjaavat minut talteen, syystäkin.

Jos jossakin perheessä isi heiluu kirveen kanssa, he menevät rauhoittelemaan iskää. Jos äiti pieksee lapsiaan, he ottavat äidiltä piiskan pois. Jos joku murhaa jonkun, he ottavat murhaajan kiinni. He painivat narkomaanien kanssa, ottavat kiinni raivohulluja koiria ja auttavat onnettomuuteen joutuneita. Joka jeesuksen viikonloppu he paimentavat tuhansien suomalaisten humalaisten kansalaisten laumoja tavalla, johon en itse koskaan kykenisi.

Tällaisia poliiseja arvostan ja syystäkin. He tekevät työtään ja hoitavat hommia, joihin en itse kykenisi. Minulla ei ole sellaista pinnaa, joka venyisi moiseen.

Mutta on toisenlaisiakin poliiseja. He ovat sitä mieltä, että Venäjän presidentti on rikollinen, tai vähintäänkin rikoksesta epäilty, koska tämä on esiintynyt julkisuudessa moottoripyöräkerholaisten kanssa ja tuntee heitä. Näille poliiseille riittää, että näyttäytyy moottoripyöräkerholaisten seurassa.

Näille poliiseille moottoripyöräkerho on rikollisjoukkio. Kaikki tuossa kerhossa olevat ovat rikollisia, riippumatta siitä ovatko kyseiset henkilöt syyllistyneet yhtään mihinkään. Kaikenlaiset moottoripyöräkerhot, ne outlaw-kerhot ja ne tavalliset, ovat rikollisia. Näin on, koska joku poliisi on niin päättänyt. Ehkä ulkomainen kollega on käynyt kertomassa, että asia on niin. Ehkä siellä International Outlaw Motorcycle Gang Investigators -yhdistyksen konfrenssissa on taas toistettu samaa mantraa. En tiedä. Jostakin syystä joillekin poliiseille moottoripyöräkerhot ovat mörköjä.

Tiedän tapauksen, jossa aivan tavalliseen moottoripyöräkerhoon kuuluva aivan tavallinen suomalainen työssäkäyvä mies lähti kotoaan moottoripyörällään. Hänet pysäytettiin noin sadan metrin päässä kotitalon portilta. Ajokortti, pyörän paperit, itse pyörä, mies itse, kaikki tarkistettiin. Kaikki oli kunnossa. Noin puolen kilometrin päässä mies pysäytettiin uudelleen ja kaikki samat asiat tarkistettiin jälleen kerran. Muutaman sadan metrin päässä odotti uusi pysäytys ja koko litania uudelleen. Miksi? Kuka oli määrännyt tämän "operaation"? Kannattiko se?

Aivan tavallisesta miehestä ei tullut poliisin ystävää. Häntä harmitti. Siihenkö pyrittiin? Tiedän, että poliisin sisällä on käännetty kahvaa siitä, voiko moottoripyöräkerholaisiin suhtautua kuten normaaleihin ihmisiin. Kiistaa käydään kahden asenneilmaston kesken. Toisaalla ovat poliisit, jotka eivät pelkää ketään tai mitään, ja toisaalla ovat poliisit, joiden hysteria hipoo välillä normaalikansalaisen käsityskyvyn rajoja.

Täysjärkisten poliisien mielestä motoristit, riippumatta siitä mitä liiveissä lukee, ovat tavallisia ihmisiä. Hysteerikkojen mielestä he ovat pahuuden ilmentymiä. Hysteerikkojen mielestä kenenkään ei pitäisi olla missään tekemisissä motoristien kanssa, jottei saa pahuuden tartuntaa. Erityisen tuomittavaa on se, jos joku poliisi suhtautuu motoristeihin normaalisti.

Osa poliiseista ei ymmärrä mitä niin kauhean ihmeellistä motoristeissa on, edes niissä outlaw-kerholaisissa.Toisille poliiseille motoristit ovat saatanan kätyreitä, huumehippejä ja mafiosoakin pahempia gangstereita. Ensinmainittujen poliisien mielestä motoristit pannaan koppiin, jos he syyllisyvät rikoksiin tai käyttäytyvät huonosti, tekevät kolttosia tai kepposia liian rajusti. Viimeksi mainittujen poliisien mielestä motoristit pitää sulkea autiolle saarelle, heidät pitää peittää vihkivedellä ja valkosipulilla, tuomita ikuiseen kadotukseen ja polttaa roviolla, riippumatta siitä mitä he ovat tehneet, tai ovatko tehneet yhtään mitään.

Hiljattain eräs moottoripyöräkerho piti juhlat, jonne saapui sekä kutsuttuja että kutsumattomia vieraita. Kyseessä on aivan tavallinen moottoripyöräkerho, joka ei kuulu poliisin rikollisiksi määrittelemiin kerhoihin. Siitä huolimatta, poliisi oli paikalla ja tarkasteli ihmisten henkilöllisyyksiä ja tarkkaili tilannetta. Miksi? Kuka tämän operaation oli määrännyt? Millä perusteella?

Olen keskustellut erään poliisin kanssa juuri tällaisesta touhusta ja hän ei nähnyt siinä suurtakaan järkeä. Päinvastoin, häntä harmitti kiusata ihmisiä viranpuolesta vain joidenkin toisten poliisien määräyksestä. Mitään tuloksia ei saatu, mitään tutkinnallista tietoa ei saatu, yhtään rikosta ei selvinnyt, estetty, selvitetty. Sen sijaan juhliin menijöitä vitutti ja poliisi sai taas huonoa PR:ää kosolti osakseen.

Osa poliiseista kuvittelee, että tällainen toiminta haittaa rikollisia motoristeja. He kuvittelevat aivan tosissaan, että kiusaamalla aikuisia ihmisiä, he voittavat fiktiivisen sotansa pimeyden armeijoita vastaan. Heidän mielestään motoristit eivät kuulu yhteiskuntaan. Heidän mielestään motoristit yrittävät "soluttautua" siihen. Kuka täysjärkinen aikuinen kykenee ajattelemaan noin? Jokainen suomalainen on osa yhteiskuntaa.

Joka ikinen vankilassa istuva rosvo, eduskunnassa istuva kelmi, jokainen poliisi ja motoristi, he kaikki kuuluvat yhteiskuntaan. Mistä ihmeestä yhteiskunnan ulkopuolelta nämä jotkut poliisit kuvittelevat motoristien tulevan? Onko jossakin portti pimeyteen, Ursula LeGuinin Maameren velho -kirjasarjasta tuttu repeämä, josta varjot ryömivät esiin?

Ongelma on siinä, että kun toiset poliisit suhtautuvat moottoripyöräkerhoihin järkevästi ja omilla aivoillaan ajatellen, osa on omaksunut kummallisen uskonnollisen kaanonin, jota he seuraavat. Kuten kaikki uskovaiset, he uskovat olevansa oikeassa silloinkin, kun heille osoitetaan, että he ovat väärässä. Kaikissa kulteissa ja uskonnoissa olennaista on uskon vahvistaminen ja uskon opinkappaleiden seuraaminen kuuliaisesti ja kyseenalaistamatta. Juuri siksi motoristien rikollisuuteen uskovien poliisien on niin vaikea nähdä todellisuutta ja juuri siksi he käyvät täysin merkillistä sotaansa kuvitteellista uhkaansa vastaan.

Kun normaalit täyspäiset poliisit selvittävät motoristien tekemiä rikoksia, hankkivat todisteet ja toimittavat rikoksiin syyllistyneen motoristin koppiin, uskovaiset yrittävät hampaat irvessä todistaa, että kyse on jostakin suuremmasta. Kyse ei ole suomalaisista moottoripyörillä ajelevista miehistä, vaan jostakin suuremmasta, maiden ja todellisuuden rajat ylittävästä Pahuudesta, jota johdetaan jostakin. Kenties itse Belsebuupi lymyää jossakin moottoripyöräkerhon synkissä uumenissa, kerhojen "päämajoissa". Ken tietää.

Vakavasti sanoen, ongelma on tosiaan siinä, että kun työtään tekevät poliisit, joista kenelläkään ei ole mitään pahaa sanottavanaan, hoitavat työnsä ja suhtautuvat ihmisiin normaalisti tilanteen vaatimalla tavalla, tämä uskovaisten poliisien joukko ei kykene siihen. Heille jokainen motoristi on potentiaalinen rikollinen. He uskovat, että moottoripyöräkerhot pitävät salaisia noitasapattejaan, joissa suunnitellaan kauheuksia maamme ja lastemme pään menoksi. He ovat luoneet oman versionsa todellisuudesta ja korvanneet todellisuuden sillä. Koska todellisuus ei vastaa heidän kuvitelmiaan, kaikki todellisuus on uhka tuolla fiktiolle. Juuri siksi jokainen mottoripyöräkerho ja jokainen kerholainen on pahan palkkalistoilla.

Kulteissa ja lahkoissa käy aina näin. Koska niiden logiikka on suljettu ympyrä, se pyörii yhä vauhdikkaammin. Mantroja hoetaan, asioissa nähdään merkityksiä joita niissä ei ole, uskontunnustuksia vaaditaan, yhä tiukempaa uskossa pysymistä halutaan, vaaditaan yhä suurempaa omistautumista asialle, kunnes lahkon jäsen on täysin vieraantunut todellisuudesta ja ympäröivästä maailmasta.  Todellisuus ei ole todellisuutta, vaan peili, joka heijastelee hänen uskomuksiaan ja kuvitelmiaan takaisin.

Fantastinen maailma, rikollisten motoristien kansoittama ikipimeys lahkon rajojen ulkopuolella alkaa näyttäytä todelliselta. Moottoripyöräkerholaiset muuttuvat itseään suuremmiksi pahan kuviksi. Heidän ympärilleen syntyy yhteyksien ja johtolankojen verkko, jonka vain uskossa oleva kykenee näkemään. Vain tosiuskovainen pystyy näkemään motoristien harhautusten ja valheellisen ilmiasun taakse. Uskossaan vahva kykenee suojautumaan saatanan juonilta ja valheilta. Lopulta uskovaisen maailma alkaa olla harhaisuudessan täysi, aukot logiikassa on tukittu uskon suomalla tiedolla, ja todellisuudesta on tullut epätodellista. Vain uskovaisen lahkolaisen kuvitelma on totta.

Juuri siksi näiden poliisien mielessä ei liikahda mikään epäilys tai epävarmuus, kun Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin liitetään osaksi maailmankaikkeuden pimeyden voimia. He elävät niin syvällä omissa kuvitelmissaan ja fantasioissaan, että heille on itsestään selvää, että suurvallan presidentti suunnittelee rikollisten motoristien kanssa huumekauppaa Roihuvuoressa. Heidän päittensä sisällä on täysin selvää, että suurvallan johtaja aikoo tuoda laitonta tupakkia ja alkoholia moottoripyöräkerhon baariin. He todella uskovat niin. Kaikkein syvimmällä uskossaan olevat sanovat sen jopa julkisesti ääneen.

Lahkon johtajat yrittävät paikkailla kolhun saanutta lahkon mainetta uusilla valheilla, jotka on suunnattu suurelle yleisölle. Lahkon sisällä ulkoinen paine vain vahvistaa tosiuskovaisia. He kuvittelevat olevansa jonkin isomman jäljillä. He eivät tajua tulleensa totaalisesti naurun alaisiksi. Lahkolaisten johtokaan ei käsitä, että nimettyään Venäjän presidentin kahdesti rikolliseksi, heidän koko uskontonsa paljastui. Se ei ole faktaa, tietoa, vaan täyttä harhaa, horinaa ja kuvittelua. Se on uskon lahko, joka yrittää epätoivon vimmalla todistaa olevansa oikeassa. Se on lahko, joka yrittää pakottaa ympäröivän maailman omaan kuvitelmaansa. Juuri siksi se väittää nähneensä Suomessa moottoripyöräkerhon, jota ei siellä ole. Uskovainen näkee sen, mihin hän uskoo, olipa todellisuus millainen tahansa.

Lahkolaiset eivät kuitenkaan luovu harhaisesta uskotaan, vaan he käyvät taistelua asiansa puolesta ja pyrkivät lähestystyöllään vakuuttamaan muut uskonsa oikeudesta. He hamuavat valtaa, he politikoivat, valehtelevat julkisuudessa ja poliitikoille, vaativat lakimuutoksia, oikeuksia ja kaikkea mahdollista vain siksi, että haluavat olla oikeassa. He haluavat, että heidän lahkonsa uskonnosta tulee se ainoa oikea todellisuus, sen oikean todellisuuden tilalle.

Samaan aikaan ne oikeat poliisit tekevät töitään ja ottavat kiinni ne motoristit, jotka oikeasti tekevät rikoksia. He antavat niiden motoristien olla, jotka eivät rikoksiin syyllisty, olipa näillä minkä tahansa kerhon liivi, takki tai pusero. Toisin kuin uskovaisia, heitä ei kiinnosta vaatetus tai se miltä asiat näyttävät. He ottavat asioista selvää ja toimivat sen mukaan, eivät uskonnollisen kaanonin tai kuvitteellisten kertomusten. Sellaisia ovat poliisit, joita minä arvostan.

JÄRJESTÄYTYNYT RIKOLLISUUS: case SUOMI

Viime aikoina, mutta jo paljon aikaisemminkin, mediassa on toitotettu "rikollisjengien" uhkaa. On kerrottu, kuinka "liivijengit" uhkaavat soluttautua yhteiskuntaan, ikään kuin ne eivät siellä olisikaan suomalaisina Suomen kansalaisina olleet koko ajan. On luotu uhkakuvaa, jolla pelotellaan kansalaisia ja samalla luodaan vaikutelma siitä, että ollaan oikeasti tekemässä jotakin merkittävää.

Aikaisemmin blogini kommenteissa eräs anonyymi kommentoija sanoi poliisin takavarikoineen miljoonia näiltä "liivijengeiltä". Jos niin on, olisin hyvin mielelläni kuullut missä yhteydessä ja mistä tuo luku koostuu. Kun poliisi on esitellyt "liivijengien" huumebisneksiä ja kertonut niistä, on lähes aina puhuttu sadoista kiloista ja miljoonista. Kun juttu on sitten käsitelty oikeudessa, sadat kilot ovat vaihtuneet korkeintaan kymmeniin ja miljoonat satoihin tuhansiin. Useimmissa jutuissa kymmeniin tuhansiin. Erityisen usein näin on käynyt juuri moottoripyöräkerhojen kohdalla, jostakin syystä.

Aikoinaan poliisi tiedotti suuresta huumejutusta, jonka ytimessä on moottoripyöräkerho Bandidos MC. Tiedotustilaisuudessa oli esillä kokonainen pöytä täynnä huumeita ja poliisi kertoikin jutussa olevan kyse sadoista kiloista. Huumekasaa valokuvattiin ja siitä otettuja kuvia oli seuraavan päivän lehdissä. Poliisi kertoi myös takavarikoineensa aseita ja esillä oli kokonainen pöydällinen aseita, jotka media myös ikuisti.

Oikeudessa sitten selvisi, että Bandidos MC:n jäsenistä vain yksi oli sekaantunut koko juttuun, huumeita oli satojen kilojen sijaan kymmeniä kiloja, eivätkä tiedotustilaisuudessa esillä olleet aseet tai huumeet liittyneet tapaukseen laisinkaan.

Joitakin aikoja sitten poliisi tiedotti napanneensa kansainvälisen huumeorganisaation, jonka ytimessä oli Hells Angels MC. Poliisin tiedotuksen mukaan mukaan se oli onnistunut todistamaan, että Hells Angelsin johto organisoi ja johti miljoonien huumekauppaa, joka ulottui Saksasta Suomeen. Poliisin kertomat tiedot levisivät mediassa tavan mukaan kuin kulovalkea. Nyt pahamaineiset jengipomot oli saatu kiipeliin, nyt oli todistettu mistä heidän rahansa tulivat ja nyt ei ollut epäilystäkään siitä, etteikö kerho ole rikollisjärjestö. Tai niin luultiin.

Todellisuudessa kyseessä oli hankolaisen miehen kannabisviljelmä. Yksi Hells Angles MC:n jäsen oli tutustunut mieheen noin vuotta aikaisemmin. Hankolaismies oli viljellyt kannabista jo vuosia ennen tätä. Poliisin opastuksella hänen viljelmästään tehtiin Hells Angels MC:n operaatio. Oikeudessa kerholainen saatiin tuomituksi päätekijänä, vaikkei hänellä ollut itse viljelyksen kanssa mitään tekemistä. Rahaa oikeudessa oli ilmeisesti kymmeniä tuhansia, joista osa oli kerhon presidentin kotoa löydettyä rahaa, jolla ei ollutkaan mitään tekemistä Hangon heinäladon kanssa. Kuten ei ollut presidentilläkään. Saksalaisia kerhojohtajia, kuten ei suomalaisiakaan, vangittu, tuomittu tai rankaistu, koska todisteita ei oikeudenkäynnissä ollutkaan. Mediassa asia oli näyttänyt aivan muulta.

Sinänsä ymmärrettävästi poliisi oli halunnut tiedottaa näistä tapauksista mehevään tyyliin, mutta myös luoden mielikuvaa todellisuutta suuremmasta uhkasta. Puheet miljoonista, sadoista huumekiloista, puheet murhista ja väkivallasta ovat luoneet mielikuvan mielipuolista murhaajajoukkioista, jotka huumepäissään rellestävät kaduillamme synnin ja saastan ikipimeyttä levittäen. Poliisi on hyötynyt luomastaan mielikuvasta. Luomuksellaan poliisi on saanut mediassa näkyvyyttä, se on saanut miljoonia, kokonaisia työuria on rakennettu tämän fiktiivisen uhkan selässä ratsastaen. Mutta tämä "jengirikollisuus" on pilipalihommaa, kun puhutaan järjestäytyneestä rikollisuudesta Suomessa, silloinkin kun sitä on.

Suomalainen järjestäytynyt rikollisuus ei askartele huumekaupan parissa. Siitä saatavat voitot ovat liian pieniä ja siihen toimintaan liittyvät riskit ovat liian suuria. Yksinkertaisesti, huumekauppa ei kannata. Juuri siksi sitä pyörittävätkin narkomaanit ja katurikolliset, muutamat isommat tekijät ja muutamat huumeliigat. Poliisin "liivijengiläisiä" on sekaantunut huumekauppaan, mutta silloinkin heidän roolinsa on ollut jakeluportaassa tai satunnaisissa kaupoissa. Moottoripyöräkerholaisia on sekaantunut huumekauppaan kiistatta, mutta ei mitenkään massiivisessa määrin. Näissä tapauksissa heidän osuutensa on yleensä bisneksen alapäässä, jakeluportaassa, jos sielläkään.

Todellinen suomalainen järjestäytynyt rikollisuus toimii laillisilla aloilla. Rakennusalalla suomalainen järjestäytynyt rikollisuus tulee parhaiten esiin rakennushankkeiden urakoiden ketjutuksessa. Median ja poliisin huomio on kiinnittynyt urakointiketjun alapäässä operoiviin, usein Baltian maihin rekisteröityihin yrityksiin. Niissä työsuhteet ovat epämääräisiä, palkat ovat epämääräisiä, verot ja tyonantajamaksut jätetään maksamatta. Juuri tähän portaaseen poliisi ilmoittaa nyt "liivijengiläistenkin" yrittävän soluttautua. Soluttautumispuheet ovat sikäli koomisia, että esimerkiksi suomalaisia moottoripyöräkerholaisia on ollut rakennusalalla ainakin 1980-luvulta saakka sekä pienyrittäjinä että työntekijöinä. Ehkä asia on selvinnyt poliisille vasta 30 vuotta myöhemmin.

Nämä pienet hämäräfirmat ovat tässäkin kuviossa hyvä maalitaulu ja syntipukki. Todelliset hyötyjät jätetään rauhaan silloinkin, kun ja jos yhtään tapausta otetaan käsittelyyn. Se on helppoa, koska pääurakoitsija-reppana ei tietenkään voi tietää, mitä tapahtuu kuuden tai yhdeksän portaan päässä olevissa aliurakointifirmoissa. Eihän? No, tottahan toki tietää. Rakennusalan johtotehtävissä työskentelevä ystäväni kertoi luottamuksellisesti, että urakkatarjouksista nähdään suoraan, mikä firma toimii lain mukaan ja mikä laittomasti, työehtosopimuksia ja työehtolainsäädäntöä rikkoen. Pääurakoitsija tekee yleensä päätöksen siitä mikä firma otetaan, tai jopa suosittelee aliurakoitsijalleen seuraavan portaan aliurakoitsijoita. Pääurakoitsija siis tietää jo tarjoustaan tehdessään tullaanko kohteessa toimimaan lain mukaan, vai ei.

Mutta rakennusalan rikollinen toiminta ei liity vain varsinaiseen rakentamiseen. Se liittyy myös kaavoittamiseen ja tässä astuvat mukaan erilaiset konsultit ja poliitikot, sekä valtakunnan tasolla että maakunta- ja kuntatasolla. Olemassa olevia tontteja kaavoitetaan halutulla tavalla yhteistyössä rakennusyhtiöiden omistajien kanssa niin, että ne vastaavat heidän etujaan. Kuntalaisten tarpeet, edut tai tahto ei merkitse mitään. Juuri siksi Espoossa takavuosina erään ikääntyneen avioparin talo ja tontti kaavoitettiin kerrostalotontiksi heitä kuulematta tai asiasta heille mitään kertomatta, ja pariskunta häädettiin kodistaan poliisivoimin. Tilalle annettiin kerrostaloasunto, jonka arvo oli kymmenesosia kaavoitetun tontin arvosta. Se puolestaan myytiin miljoonilla rakennuttajalle, joka myi uuden kerrostalonsa asunnot vieläkin kalliimmalla. Tätä tapausta ei koskaan tutkittu kenenkään toimesta.

Vantaalla sosialidemokraattinen yhdistys sai aikoja sitten haltuunsa tontin Tikkurilasta, kaupungin ydinalueelta. Tontti ei paljoa maksanut ja sen maksoivat vantaalaiset veronmaksajat yhdistystukina. Vuosia myöhemmin kyseinen yhdistys, jonka omat miehet siis olivat Vantaan hallinnossa sekä kaavoittamassa että päättämässä asioista, myi kyseisen uudelleen kaavoitetun tontin suuryritykselle miljoonavoitoilla. Näennäisesti kaikki sujui laillisesti, mutta todellisuudessa poliittinen ryhmä maksatti kulunsa veronmaksajilla ja kaavoitti tontin ja myi sen miljoonavoitolla.

Turussa paikallinen kokoomusyhdistys osti kartanon Turun läheltä muutamalla kymmenelle tuhannella ja myi sen vuosia myöhemmin hintaan 1 800 000 euroa. Entinen RKP:n johtaja Stefan Wallin teki myös Turussa mielenkiintoisia asuntokauppoja. Niissäkään ei ollut mitään laitonta.

Keskustan Nuorisosäätiö, jonka entinen pääministeri Matti Vanhanen nosti tomuisesta poliittisesta kerhosta lukemattomien miljoonien omaisuusmassaa hallinnoivaksi organisaatioksi, on mediassa esillä olleiden tietojen mukaan rikkonut sekä hankitalakia että tarjouslakia, ja sekaantunut kunnalliseen kaavoitukseen ja päätöksentekoon. Se oli myös keskustalaisen vaalirahoituksen sampoja, lain vastaisesti. Matti Vanhanen ei koskaan joutunut vastamaan toiminnastaan säätiön johdossa, vaikka suurimmat kuviot junailtiin juuri hänen valtakaudellaan. Tilille joutui Antti Kaikkonen ja hänkin pikkujutuista. Isoimpia ja merkittävimpiä paljastuksia Nuorisosäätiöstä olivat mediassa julkaistut tiedot siitä, että Nuorisosäätiön johto oli vaatinut tai pyytänyt Asunto- ja rakennushallituksen johtajia siunaamaan heidän lainvastaiset toimensa. Ja nämä olivat myös tehneet niin. Tästä toiminnasta Kaikkonen ei ole tilillä, vaikka juuri tämä on sitä itseään. Eivät ole virkamiehetkään.

Keskustalainen ympäristöministeri junaili Talvivaaran asiat kuntoon kiireen vilkkaa. Nyt tiedetään, että kaivosyhtiön ympäristöluvat myönnettiin laskelmien ja esitysten perusteella, jotka eivät pitäneet paikkaansa ja jotka eivät edes sellaisinaan olisi riittäneet. Kaivosyhtiön lupahakemuksia oli junailemassa paikallisen ELY-keskuksen johtoa konsulttina ja kuinka ollakaan, samasta puolueesta kuin ministerikin. Ja kuinka ollakaan, kyseisen ministerin aviomiehellä ja alaikäisellä tyttärellä oli kaivosyhtiön osakkeita tukuttain. Tämän kuvion seurauksena meillä on nyt työpaikkojen ja vaurastuvien kuntien sijasta Euroopan Unionin suurin ympäristökatastrofi keskellä köyhintä Suomea. Sen sijaan, että valtio tekisi kaikkensa katastrofin torjumiseksi, se menee omistajaksi yritykseen.

Viime vaaleissa Kokoomus sai miljoonien tuet Elinkeinoelämän Keskusliiton perustamalta yhdistykseltä, joka rikkoi tilinpäätöstiedoissaan yhdistys- ja kirjanpitolakeja. Yhdistystä tai sen toimintaa ei ole koskaan tutkittu. Julkisuudessa esillä olleen tiedon mukaan se tuki Kokoomusta X miljoonalla eurolla. X voi yksi tai 100. Me emme saa koskaan tietää sitä. Mutta pääministeripuolueena ja päähallituspuolueena Kokoomus on tehnyt tulonsiirtoja noin miljardilla EK:n edustamien suuryritysten ja suuromistajien taloudelliseksi hyödyksi. Valtio ei ole hyötynyt näistä, vaan siis menettänyt noin miljardin verotuloja. EK:n johdossa toimii nyt entinen kokoomusministeri, joka on pääministerin hyvä ystävä.

Pääministeri tilasi yksittäiseltä filosofilta jonkinlaisen tulevaisuusvision. Hinta oli muhkea 700 000 euroa ja tilaaminen hoidettiin kaikkien sovinnaisten sääntöjen vastaisesti, ja ilmeisesti lain reunojakin hipoen. Selitellessään kohua herättänyttä konsulttisopimusta julkisuudessa, pääministeri on antanut tapauksesta vääriä lausuntoja, ilmeisesti vahingossa tai tietämättään. Se, mikä tämän ns. Himas-kohun kuohun taakse jää, on viimeisten vuosien aikana tapahtunut konsulttikuppaus. Viimeisen kahden, kolmen vuoden aikana valtio on käyttänyt satoja miljoonia euroa yksityisten konsulttien palkkioihin.

Konsultteja on käytetty kaikilla hallinnon aloilla ja kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Heitä on kutsuttu ulkopuolisiksi asiantuntijoiksi, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa, ja heitä on kutsuttu neuvonantajiksi. Kysymys kuuluu: jos valtio palkkaa konsultteja sadoilla miljoonilla, mihin tarvitaan virastoja ja niiden asiantuntijoita? Kukaan ei ole koskaan kyennyt selvittämään kuinka moni konsultti on tehnyt töitä ja missä määrin, kuinka paljon heistä on ollut hyötyä ja kuinka tarpeellisia he ovat olleet. Kukaan ei ole kyennyt selvittämään sitäkään, mitä yhteyksiä eri konsulttifirmoilla on mihinkin puolueisiin ja niiden johtajiin ja ministereihin. Sanomattakin on selvää, että jotakin hyvin erityistä on tapahtunut viimeisen kahden, kolmen vuoden aikana, jolloin konsulttien laskustus on räjähtänyt suorastaan megalomaaniselle tasolle. Heidän konsultointinsa on tullut maksamaan veronmaksajille satoja miljoonia, erään julkisuudessa olleen arvion mukaan ainakin 800 miljoonaa.

800 000 000 euroa on aika iso raha aikana, jolloin kansalaisten verovaroilla rahoitettavia yhteiskunnanpalveluita ajetaan alas rahapulan nimissä, ja juuri näiden samaisten konsulttien neuvojen ja ohjeiden mukaisesti.

Konsulttien rikollisen toiminnan suurinta tasoa edustavat amerikkalaisen luottoluokittajan, siis amerikkalaisten suurpankkien perustaman ja omistaman yksityisen yrityksen miekkoset, jotka valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen ilmoituksen mukaan ovat olleet laatimassa Suomen eurokriisistrategiaa. Siis suurimpien eurovelkojien ja koko kriisin luojien edustajat ovat Suomen valtiontalouden poliittisen päätöksenteon ytimessä ohjaamassa valtiomme toimia. Heidän ohjeensa ovat tulleet maksamaan suomalaisille veronmaksajille jo miljardeja.

Ministeriön, siis amerikkalaisten konsulttien neuvoman ministeriön laskelmat ovat muuttuneet rajusti. Kun kriisin alkuvaiheessa arvioitiin, että kriisi voi maksaa suomalaisille noin 30 miljardia, tai 43, tai enemmänkin, summa alkoi amerikkalaisten ilmestyttyä pienentyä ihmeellisesti. Viimeisin tarjous oli 1,8 miljardia ja aivan viimeisimpien ilmoitusten mukaan Suomi tienaa tähtitieteellisiä summia eurokriisillä. Se on mielenkiintoista, sillä se tekisi Suomesta ainoan valtion koko maailmassa, joka on netonnut eurokriisistä senttiäkään. Demari-lehden väitteiden mukaan maamme tienaa ainoana maailmassa kymmeniä miljoonia. Uskooko tuota lehti itsekään, en tiedä.

Tämä on siis suurinta suomalaista järjestäytynyttä rikollisuutta. Se on poliitikkojen, liikemiesten, konsulttien, yhdistysten ja säätöiden, puolueitten ja yritysten laitonta ja näennäisen laillista yhteistoimintaa, joka on vahingollista kansalaisille. Se aiheuttaa kansalaisille miljardien laskun vuosittain. Se mahdollistaa miljardien liikevoitot yksityisille tahoille vuosittain.

Sitä kutsutaan Maan Tavaksi, hyväveli-verkostoksi, mutta kyse on juuri siitä itsestään. Se ei ole pyramidimallinen organisaatio, vaan verkosto, jonka jäsenet hyötyvät osallisuudestaan taloudellisesti ja valtapoliittisesti. Verkostomalli takaa sen, ettei sitä oikein hahmoteta tai ymmärretä rikollisuudeksi. Verkostoituminen takaa sen, että sen ytimeen on vaikea päästä kiinni. Kukaan tämän verkoston jäsenistä ei ole korvaamaton, yhden tai edes muutamankaan jäsenen joutuminen vankilaan tai siirtyminen eläkkeelle ei vaikuta kokonaisuuteen. Toiminta jatkuu edelleen, eikä se ole mitään yhteiskuntaan soluttautumista, vaan yhteiskunnan ytimessä ja ylätasolla toimimista.

Poliisin ongelma on se, että näennäisestä riippumattomuudestaan huolimatta poliisi on tämän rikollisverkoston armoilla. Poliisi ei ole riippumaton, itsenäinen toimija suhteessa tähän rikollisverkostoon. Tilanne on jokseenkin sama kuin Al Caponen Chicagossakin, jossa kiusankappaleiksi osoittautuvat poliisit siirrettiin muihin tehtäviin tai eläkkeelle. Juuri näin tapahtuu Suomessakin. Tällainen on mahdollista, koska Suomen poliisia johtaa poliisihallitus, joka on sisäministeriön alainen organisaatio ja poliitikkojen määräysvallan alaisena. Rikollisverkostoon kuuluvat poliitikot pystyvät ohjailemaan koko poliisin toimintaa hallinnollisin keinoin, tai tarvittaessa lakimuutoksin. Sama koskee valtakunnansyyttäjän virastoa ja syyttäjiä. Juuri tästä syystä satojen miljoonien eurojen pörssihuijauksen tehnyt liikemies saa oikeudessa muutaman miljoonan sakot ja ehdollista, mutta lähikaupasta kaljakorin väkivalloin vienyt alkoholisti vankeustuomion.

Toisin kuin esimerkiksi Italiassa, meillä ei ole riippumattomia tutkintaelimiä. Meillä ei voi koskaan syntyä Puhtaat kädet -tyyppistä tutkintaa poliitikkojen, virkamiesten ja liike-elämän hämärähommista. Meillä ei koskaan kyetä suoriutumaan yhdestäkään "mafia" tutkimuksesta. Suomalainen järjestäytynyt rikollisuus on pitänyt siitä huolen jo nyt. Suomalainen järjestäytynyt rikollisuus muuttaa parasta aikaa lakeja niin, että sen toimintavapauksia ja mahdollisuuksia laajennetaan edelleen.

Kokoomuksen ja RKP:n kiihkeästi ajamat hallintarekisterilain uudistukset mahdollistaisivat täysin mustan talouden luomisen myös Suomeen. Hallintarekisterilain uudistukset mahdollistaisivat myös kansainvälisen järjestäytyneen mafia-rikollisuuden rahanpesun massiivisessa mitassa Suomessa. Se mahdollistaisi massiivisen veronkierron myös suomalaisille miljonääreille ja superrikkaille. Päähallituspuolueemme taistelee kaikin keinoin tämän toteuttamiseksi.

Juuri tällaisissa lakimuutoksissa, konsulttien ajamissa "uudistuksissa", todellisen suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden muutoin lähes näkymätön jälki näkyy. Se näkyy, kun maaseutukaupungin laitamille kohoaa äkisti suuri automarketti tai kauppakeskus. Se näkyy äkillisinä kaupunkien keskustojen kaavamuutoksina, valtavina verohelpotuksina pienelle vähemmistölle kansalaisia ja se näkyy keikkalääkäreinä terveyskeskuksissa.

Todellisen suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden yhteydessä ei puhuta huumeista, hormoonien salakuljetuksista, varastetuista autoista tai ravintotappeluista. Suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden yhteydessä puhutaan kaupunkien ja kuntien yleiskaavoista, tonttien kaavoituksista, julkishallinnon hankinnoista, yksityistämishankkeista, ulkoistamisista ja lakimuutoksista. Suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden raskaansarjan yhteydessä puhutaan miljardeista. Suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden yhteydessä ei puhuta salakaadetuista susista tai hirvistä, vaan kokonaisen maiseman muuttamisesta, kokonaisten metsien hakkaamisisita, kilometrien avolouhoksista ja moottoritielinjauksista, satojen kilometrien vesistöjen tahallisista ja tarkoituksellisista myrkyttämisistä.

Tilanne on käytännössä hyvin samankaltainen kuin Venäjälläkin. Siellä hengissä selvinneet 1990-luvun rikollispomot ovat nyt miljonäärejä ja liikemiehiä, joilla on oma sijansa yhteiskunnassa ja jotka toimivat hallinnon kanssa samoilla linjoilla. Meillä ei ole käyty sotia eri valtajärjestelmien välillä, koska meillä on vain yksi Systeemi, vain yksi koko maan kattava, sen ytimessä ja huipulla toimiva rikollisverkosto.

Toisin kuin Italiassa tai muualla, meillä on vain yksi mafia, yksi klaani, yksi Systeemi. Verenvuodatusta ei tarvita, koska kilpailua ei ole. On vain hyvin toimiva ja organistoitunut järjestelmä, verkosto, joka tekee mitä haluaa missä haluaa milloin haluaa.

Se tienaa miljardeja, se vie satoja miljoonia veronmaksajien rahoja, se säätää mieleisiään lakeja, määräilee poliisia ja syyttäjäviranomaisia mielensä mukaan. Se on suurin ja mahtavin, ja täysin turvassa, eikä sen olemassaoloon edes uskota.

Mikä olikaan paholaisen paras temppu? Se, etteivät ihmiset usko sen olemassa oloon.

JÄRJESTÄYTYNYT RIKOLLISUUS: SUOMI, case Valkopesu

Maamme hallitus julkisti hiljattain esityksensä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaohjelmaksi. Ohjelma oli käytännössä KRP:n ja poliisihallinnon kynäilemä ja huolimatta siitä, että Putin kohu todisti aukottomasti kaikille että KRP:n järjestäytyneen rikollisuuden määritelmät ovat melkoisesti metsässä, sisäministeri ja oikeusministeri seisoivat esityksen takana.

Hallituksen esitys nojaa Suomen hyväksymiin kansainvälisiin sopimuksiin. Niissä määritellään mitä järjestäytynyt rikollisuus on. Näistä sopimuksista tärkeimmät ovat Palermon sopimus, sekä Euroopan Unionin järjestäytyneen rikollisuuden määritelmät. Kuten olen aikaisemmissa kirjoituksissani jo tuonut useaan otteeseen esille, EU:n määritelmät riittävät jo sellaisenaan tekemään useimmista suomalaisista puolueista rikollisjärjestöjä. Jostakin syystä KRP ei kuitenkaan ole niiden tekemisiä tutkimassa.

Palermon sopimuksessa järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi määritellään kolmen tai useamman henkilön rakenteeltaan järjestäytynyt ryhmä, joka on olemassa "jonkin aikaa" ja joka syyllistyy yhteen tai useampaan vakavaa rikokseen. Lisäksi määritelmään kuuluu yleissopimuksessa rangaistaviksi määriteltyjä rikoksia. Rikoslain 17. luvun 1a pykälän 4 momentti täsmentää, että kyse on rikoksista, joista määrätty enimmäisrangaistus on 4 vuotta vankeutta.

KRP:n mielestä vain poliisin liivijengeiksi kutsumat ryhmät täyttävät näiden sopimusten määritelmät. Jokainen ymmärtää, ettei asia todellakaan ole niin. Itseasiassa KRP ei koskaan missään mainitse, että esimerkiksi sen rikollisiksi nimittämiä moottoripyöräkerhoja koskevissa oikeudenkäynneissä muissa EU-maissa on todettu useampaankin kertaan, ettei ko. kerho täytä EU:n määritelmiä. Näin on tapahtunut esimerkiksi Hollannissa useampaankin otteeseen.

KRP on esitellyt sekä poliitikoille että medialle tilastojaan, jotka siis perustuvat sen Putin skandaalissa ryvettyneisiin tilastoihin ja arvioihin. Sen mukaan maassa on nyt 64 rikollista "liivijengiä", joista useat ovat poliisin rikollisryhmiksi julistamia moottoripyöräkerhoja. Jostakin syystä KRP jakaa nämä kahteen kategoriaan: EU ryhmät ja muut. Lisäksi poliisi rinnastaa listallaan moottoripyöräkerhot muihin ryhmiin, joilla ei ole mitään tekemistä moottoripyörien kanssa, mutta jotka ovat sen mukaan ns. "liivijengejä".

KRP:n itsensä mukaan "perustettavat tunnustukselliset ryhmät täyttävät useimmiten EU:n kriteerit". Tämä ei pidä paikkaansa. Siksi poliisikin muotoilee sanansa tarkasti ja käyttää ilmaisua "useimmiten", koska se tietää, ettei näin ole. Jos minä perustan moottoripyöräkerho Höpölöpö MC:n, joka ilmoittaa olevansa outlaw-kerho ja kantaa rinnassaan 1%-merkkiä, se ei tarkoita yhtään mitään rikosoikeudellisesti. Jos kerhoveljeni ja minä emme tee mitään rikollista, me emme voi olla rikollisia, VAIKKA POLIISI NIIN SANOOKIN. Tässä on hallituksen esityksen ydinongelma. Jos se menisi läpi, poliisi voisi tehdä meistä rikollisia, vaikka emme olisi tehneet ensimmäistäkään rikosta.

Poliisilla ei ole yhtään tuomioistuimen päätöstä, jonka perusteella yksikään näistä olemassa olevista moottoripyöräkerhoista olisi oikeuden päätöksellä todettu kokonaisuudessaan rikollisjärjestöksi. Se on mahdotonta, koska kaikki kerholaiset eivät ole rikollisia, eivätkä syyllisty rikoksiin. Siksi poliisille on olennaista, että se saisi yksin päättää ketkä ovat rikollisia ilman tuomioistuinten päätöksiä.

Kyse on siis vain ja ainoastaan poliisin omasta päätöksistä, joille se on hakenut lain voimaa jo pari vuosikymmentä erilaisin propagandakampanjoin. Hallituksen esitys on parin vuosikymmenen propagandasodan huipentuma. Toteutuessaan se antaisi poliisille tuomioistuimen vallan päättää kuka on rikollinen ja mikä ryhmä on rikollinen.

Näiden ryhmien jäsenmäärät ovat poliisin väittämän mukaan vaihdelleet lähes 1200 nykyisen noin 900 välillä. Kukaan ulkopuolinen ei tiedä, mihin tämä luku perustuu. Poliisikin on vaihdellut määritelmiään vuosien saatossa edes takaisin tarpeittensa mukaan. Vaikka Putin skandaali paljasti jopa poliitikoille sen, kuinka KRP:n listoille päädytään ja millaisin perustein kenestä tahansa voi tulla rikollisjengin jäsen tai rikollinen, hallitus esityksessään edelleen toitottaa samaa torvea, jonka tahdissa Venäjän presidentistä leivottiin suomalaisten poliisien toimesta jengirikollinen.

Lisäksi KRP on todennut, että "tunnusluvut sisältävät vain niin sanotut varmana pidettävät jäsenet". Onko siis Venäjän presidenttikin sellainen? Ei välttämättä, sillä edelleen KRP:n mukaan luvuissa on joskus mukana myös "määrittelyssä olevia". Siis keitä tahansa kansalaisia, joiden poliisi katsoo kuuluvan rikollisryhmiin, riippumatta siitä onko kyseinen kansalainen syyllistynyt yhtään mihinkään. Putin skandaali ja sen jälkimainingit osoittivat sen. Samaa osoittivat kansanedustaja Packalenin ja veteraanipoliisi Elfgrenin kirjoitukset ja puheenvuorot. Poliisin mielestä kuka tahansa on rikollinen, jos poliisi niin haluaa.

Poliisin mediallekin tuputtaman määritelmän mukaan maassamme niin sanottuja liivijengejä ovat Hells Angels MC, Bandidos MC, Cannonball MC, United Brotherhood (jolla ei siis ole mitään tekemistä moottoripyörien kanssa), Mongols MC sekä Outlaws MC. Tämä lista on aika koominen. 28.4. 2013 Outlaws Motorcycle Club World, AOA (American Outlaw Association), ei tiedä yhtään mitään Suomessa olevasta osastostaan. Jokaisen tätäkin valhetta toistelevan toimittajan pitäisi mennä tarkistamaan asia kyseisen kerhon nettisivulta. Jokainen asiasta lukeva tai kuuleva voi tehdä saman. Suomessa ei ole Outlaws MC:n osastoa, ei edes ehdokasosastoa. Ei ole 2013, ei ollut 2012, 2011, 2010 eikä 2009. Kävin juuri tarkistamassa asian kyseiseltä nettisivulta, jossa mainitaan jokainen osasto, chapter, sekä ehdokasosasto.

Mongols MC Nomads Finland on herättänyt hämmennystä suomalaisten moottoripyöräkerhojen keskuudessa lähinnä sillä, ettei sitä ole oikein nähty missään, eikä sillä ole ollut netin ulkopuolella juurikaan toimintaa. Jos sellainen on olemassa, kovin suuri ryhmä se ei voi olla. Ja tästä päästäänkin tuohon 900-1200 jäseneen. Miten luku on saatu? Ketkä kaikki ovat tuossa joukossa? Kuinka moni tuohon lukuun sisältyvä on tuomittu rikoksista? Kuinka moni tuohon joukkoon kuuluva on istunut vankilassa? Ja mihin rikokseen Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin syyllistyi päästyään KRP:n kahdelle listalle rikoksesta epäiltynä ja rikollisjengin jäsenenä?

Poliisijohtaja Robin Lardotin mukaan toinen listoista oli ns. väliaikainen analyysilista, jonne syötetään raakadataa ja josta sitten nimi siirretään pysyvälle listalle. Väliaikainen analyysilista on ollut olemassa jo vuodesta 2008, siis viiden vuoden ajan. Olennaista on kuitenkin se, että Venäjän presidentti analysoitiin ja siirrettiin pysyvälle rikoksista epäiltyjen listalle. Tämä on siis KRP:n analyytikkojen, julkisuudessakin poliisijohtajien esittämien lausuntojen mukaan "kokeneitten tutkijoiden" analyysin taso. Ja jos Putin kuuluu listoille KRP:n määritelmien mukaan, sinne voi päätyä aivan kuka tahansa. Ja tämä puolestaan kertoo kaiken siitä, kuinka luotettavia KRP:n tilastot ja niihin perustuvat väitteet ovat.

KRP puhuu myös mielellään oikeustapauksista, joissa on sovellettu rikoslain säännöksiä järjestäytyneistä rikollisryhmistä. Näitä tapauksia on useita 2000-luvulta. KRP ei kuitenkaan erikseen koskaan mainitse, että "rikollisia moottoripyöräjengejä" näissä jutuissa on vain kolmessa. Näistäkään yksikään ei ole mediassa ja poliisin puheissa aina kärkevästi kuviin ja otsikoihin nostettu Hells Angels MC sen omankaan listan mukaan.

Hallituksen ja KRP:n esityksen ydin ei olekaan järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, vaan sen suojelemisessa. Rajaamalla torjuntaohjelman puolifiktiiviseen "liivijengien" uhkaan ja puhumalla vain niistä ja niiden rikoksista, hallitus ja poliisijohto suojelivat suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden raskainta sarjaa, sitä kaikkein syvimmälle yhteiskuntaamme jo asettunutta rikollisuutta, jonka toiminta koskettaa kaikkia suomalaisia. Se oli suomeksi sanottuna täydellinen harhautus.

Euroopan Unionin järjestäytyneen rikollisuuden määritelmät sopivat sellaisenaan, ilman mitään tulkintoja tai soveltamisia, lähes kaikkiin suomalaisiin eduskuntaryhmiin ja puolueisiin. Osoitin tämän jo vaalirahakohun aikaan tuoreeltaan Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjouksessa otsikolla "Maan tapa täyttää EU:n järjestäytyneen rikollisuuden määritelmät". Tilanne ei ole muuttunut lainkaan muutaman vuoden takaisesta, päinvastoin. Tilanne on vain pahentunut.

Eteläranta, eli EK, eli suomalaisen yritysmaailman raskain sarja tuki Kokoomusta viime vaaleissa miljoonilla euroilla. Me emme tiedä mikä summa oli, mutta se oli merkittävä. EK perusti yhdistyksen tukemaan Kokoomuksen vaalikampanjaa, mikä sinänsä on laillista, mutta yhdistyksen tilinpäätöksessä luki mediassa esillä olleiden tietojen mukaan: "Tuetaan kansallista Kokoomus-puoluetta X miljoonalla eurolla". Tämä on sekä yhdistyslain vastaista, että kirjanpitorikos. KRP, eikä kukaan muukaan, ole koskaan selvitellyt asiaa millään tavalla.

Kokoomus on tämän jälkeen Jyrki Kataisen johdolla tehnyt tulonsiirtoja kaikkein suurimpien yritysten ja rikkaimpien suomalaisten eduksi noin miljardilla eurolla. Verotusta on muutettu EK:n haluamaan suuntaan. Elinkeinoelämän johdossa häärii entinen kokoomusministeri ja Jyrki Kataisen hyvä ystävä herra Häkämies. Missä tahansa muussa maassa olisi selvää, että kokoomusvetoinen hallitus on ostettu EK:n toimesta ja tekee nyt sitä minkä EK rahoillaan osti: siirtää massiivisia pääomia sille ja suojelee sen taloudellisia etuja muiden kansalaisten tappioksi ja haitaksi. Vaan ei Suomessa. Päinvastoin, KRP ei sanallakaan edes mainitse koko asiaa. Se piilottelee sitä, suojelee sitä.

KRP, eikä mikään muukaan instanssi, ei selvittele vähittäiskaupan laitonta kartellia. Se on mahdollistanut ruoan hinnan nousun viimeisen kymmenen vuoden aikana toista sataa prosenttia. Mikään kustannustason nousu, energian hinnannousu, palkkatason nousu, tai muu ei selitä sitä, että peruna kallistuu vuodessa yli 90%. Mikään ei selitä sitä, että ruoan kuluttajahinnat ovat nousseet viimeiset kymmenen vuotta tasaisella tahdilla noin 10% joka vuosi, samaan aikaan kun yleisindeksi on ollut 2-3% ja palkkojen nousu samaa luokkaa. Ruoka on siis kallistunut Suomessa viimeiset kymmenen vuotta noin 7% enemmän, kuin palkat tai yleisindeksi ovat nousseet. Miten tämä on mahdollista? Siten, että markkinat ovat laittoman kartellin hallinnassa.

EU on huomautellut Suomea tästäkin asiasta, mutta hallitus, vetipä niitä sitten mikä puolue tahansa, vähät välittää EU:sta. Moni poliitikko kuuluu laittomien kartellien ytimiin ja niissä mukana olevien yritysten johtokuntiin ja hallituksiin. Suomalaiset puolueet ja poliitikot ovat siis mukana laittoman kartellin toiminnassa ja johdossa. He ovat osa Systeemiä, joka on vastoin kansainvälisiä sopimuksia, EU-lakeja ja kotimaisiakin lakeja.

Tutkitaanko heidän toimiaan? Onko KRP tai mikään muukaan viranomainen ryhtynyt selvittelemään sitä, miten on mahdollista etteivät Euroopan suurimpiin kuuluvat vähittäismyyntiketjut muka mahdu Suomen markkinoille? Miten on mahdollista, ettei Britannian suurin päivittäistavaraketju mahtunut Suomeen? Miten on mahdollista, ettei Ranskan suurin päivittäismyymäläketju löytänyt Suomesta toimitiloja?

Ehkä kyse on samasta ilmiöstä kuin kuuluisassa Loimaan Lidlissä. Saksalainen Lidl on tunkeutunut Suomeen kovasta vastustuksesta huolimatta, onneksi, ja osoittanut että tavaroita ja elintarvikkeita voi myydä myös halvemmalla. Ne voivat olla myös huomattavasti laadukkaampia ja halvempia kuin suomalaiset tuotteet. Muutamia vuosia sitten Lidl oli ilmoittanut avaavansa myymälän Loimaalle. Myymälää ei koskaan avattu. Lidlille ei löytynyt sopivaa liiketilaa. K- ja S-ryhmien myymälät paikkakunnalla toki toimivat ilman ongelmia.

Ne, joiden mielestä tässä ei ole mitään uhkaa tai ongelmaa, unohtavat sen tosiasian, että Suomessa ruoan hinta on koko Euroopan ja maailman huippua. Vaikka tulotasomme on vain eurooppalaista keskitasoa, elintarvikkeiden ja asumisen hinta on maailman huippua. Ruoka ja asuminen Helsingissä on jokseenkin samanhintaista tai kalliimpaa kuin New Yorkissa, Lontoosssa, Pariisissa tai Berliinissä. Tämä on laittomien kartellien ansiota. Niiden avulla markkinat suljetaan ja todellinen kilpailu pidetään ulkona. Se estetään. Ja siihen tarvitaan hyviä yhteyksiä poliitikkoihin ja virkamiehiin, joiden avulla todellinen vapaa kilpailu pidetään poissa.

Kannattaa muistaa, ettei yksikään suomalainen pääse karkuun tätä rikollisuutta. Yksikään meistä ei voi olla maksamatta kartellille korkeampaa hintaa. Kun suomalainen lihan tuottaja saa lihastaan 2-3 euroa kilo, se maksaa kaupassa JALOSTAMATTOMANA 10-30 euroa kilo. Itseasiassa jalostamaton liha on kalliimpaa kuin jalostettu. Kaupan puhetorvet perustelevat lihan hintoja jalostusasteella ja energiakustannuksilla, avaruusseikkailuilla ja Mikki Hiirellä. Joku siis vetää välistä, joku vie rahasi, ja se joku on laiton kartelli, jossa suomalaisilla päättäjillä on keskeinen roolinsa. Näiden laittomien kartellien toimintaa mikään suomalainen viranomaistaho ei selvitä tai tutki.

Niin sanottu asvalttikartelli-juttu on jo osoittanut, että liikemiesten ja valtion yhteistoiminta on olennainen osa laittomien kartellien operaatioita. Syytettynä olleet ovat oikeudessa avoimesti kertoneet, että valtio on ollut koko ajan toiminnasta tietoinen. Se ei kiinnosta KRP:tä, eikä juuri ketään. Ei edes mediaa.

Kun Arevan-ydinvoimalatyömalla ja lukemattomissa muissa rakennuskohteissa rikotaan suomalaista työehtolainsäädäntöä, tuosuojelumääräyksiä ja lakeja, se ei kiinnosta ketään. Miksi? Koska se hyödyttää suurimpia rakennusyhtiöitä. Ne palkkaavat alihankkijoita pitkiksi ketjuiksi, joiden alapäät suorittavat varsinaiset talousrikokset, joiden avulla pääurakoitsija kasvattaa voittomarginaalejaan. Tämä ongelma olisi helppo ratkaista. Tehtäisiin laki, jonka mukaan pääurakoitsija vastaa kaikesta. Piste. Harmaan talouden suuri ongelma poistuisi laakista. Näin ei tulla koskaan tekemään. Poliitikot pitävät siitä huolen.

RKP ja Kokoomus ministereineen ovat tehneet kulissien takana kaikkensa harmaan talouden ja pimeän rahan etuja edistääkseen. Ne vastustavat talousrikollisuuden tutkinnan tehostamista aktiivisin toimin ministerien puheista huolimatta ja ne ajavat maahan hallintarekisterilakeja, jotka ovat kaiken kansainvälisen talousrikollisuuden, massiivisen rahanpesun ja veronkierron perustyökaluja. Hallintarekisterien avulla musta raha elää ja voi hyvin, ja maamme hallitus tekee hartiavoimin töitä edistääkseen juuri sen hyvinvointia tämän lainsäädännön avulla.

Näitä suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden muotoja ei mielletä rikoksiksi, koska poliisi ei koskaan niitä sellaiseksi nimeä. Poliisi ei edes vaalirahakohun puhjettua kertaakaan ryhtynyt tutkimaan suomalaisia poliitikkoja puolueita ilman ulkoista painetta. Sittenkin kohteeksi valikoitui pari uhrilammasta: Antti Kaikkonen, joka vain peri Matti Vanhasen luoman rahantekokoneen, ja Ilkka Kanerva, joka ei oikein ymmärtänyt asioita. Yhtään puoluerahoitusta ei tutkittu, ei selvitetty valtakunnan tasoista korruptiota, ei mitään. Poliisi jätti tuolloinkin suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden raskaan sarjan rauhaan ja niin se lupaa tehdä jatkossakin. Siitä hallituksen ja poliisijohdon esityksessä on oikeasti kyse.

Maallamme on pääministeri, jonka nousu maamme johtoon alkoi vaaliväärennöksellä. Pääministeri Kataisen nousu Pohjois-Savon kokoomusnuorten johtoon oli vähintäänkin merkillinen kuvio, mutta poliisi ei tutkittuakaankaan nähnyt asiassa aihetta enempään. Syyttäjät jättivät asian sikseen. Netistä löytyy materiaalia tuostakin tapauksesta ja maalaisjärjellä asiaa tarkastellessa on aivan päivän selvää, että kyse oli rikoksesta. Se ei johtanut mihinkään, ei edes paljastuttuaan. Kun keskustelin asiasta erään pääministerin puoluekollegan kanssa, hän totesi vain, että tapaus on rikosoikeudellisesti jo vanhentunut. Siinä kaikki. Ei siis aihetta mihinkään.

Juuri tästä on hallituksen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaohjelmassa kyse. Sillä huomio siirretään katutason rikollisuuteen, luodaan fiktiivisiä uhkakuvia kansalaisten hämäämiseksi ja pelotellaan ihmisiä. Todellinen valtakunnan ytimessä toimiva raskaansarjan rikollisuus jätetään rauhaan. Poliitikot ja liikemiehet voivat edelleen jatkaa Systeemin toimintaa ilman mitään pelkoa. KRP ilmoittaa julkisesti, ettei se ole kiinnostunut suomalaisesta järjestäytyneestä rikollisuudesta. Se haluaa askarrella jengiläisten kimpussa. KRP ei edes uskalla nuuhkaista Talvivaaraa, Euroopan Union suurinta ympäristörikosta, varsinkaan nyt kun valtio tuli suuromistajaksi.

Toisaalta on täysin ymmärrettävää, ettei KRP tai muukaan viranomainen uskalla käydä suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden kimppuun. Maamme rikollisverkosto on niin voimakas, että se kykenee erottamaan jokaisen poliisin, tuhoamaan heidän uransa ja maineensa. Se on tehnyt niin ennenkin ja nuo tapaukset muistetaan poliisijohdossa ja poliisien keskuudessa. Maamme rikollinen Systeemi on niin mahtava, että se kykenee muuttamaan lakeja, laatimaan niitä ja dominoi lupa- ja kaava-asioita. Yksikään suomalainen ei pääse pakoon tältä rikolliselta verkostolta.

Yksikään poliisi ei julkisesti uskalla asettua sitä vastaan. On paljon hauskempaa ja helpompaa kinata uhoilevien "liivijengiläisten" kanssa, kuin todella yrittää vaikuttaa maamme yhteiskuntaan ja siihen upottautuneeseen rikollisuuteen. Jengiläisistä ei ole poliisille tai yksittäisille poliisimiehille mitään todellista vastusta tai uhkaa. Koko maan korkeimmalla yhteiskunnallisella tasolla operoiva järjestäytynyt rikollisuus puolestaan rusentaa yksittäisen poliisin koska tahansa kuin lutikan ja poliisit tietävät tämän. Tarvittaessa koko poliisilaitos on suomalaisen rikollisverkoston käsittelyssä "hallinnollisin toimenpitein".

Suurin osa tuon rikosverkoston apurina häärivä ei edes tajua olevansa sitä. Suurin osa kansalaisista ei edes hahmota suomalaista järjestäytynyttä rikollisuutta, koska ei ymmärrä mistä siinä on kyse. Toimittajakollega kiisti sellaisen olemassa olon vain siksi, etteivät "ne tapa ketään". Tuokin on tulkinnanvarainen asia, mutta kuvastaa hyvin sitä ongelmaa, joka maassa on. Edes toimittajat eivät käsitä mistä on kyse.

Valkopesu on täydellinen.

RIKOLLISJENGEILLÄ UUSFASISTISEEN SUOMEEN

25.4 2013 saattaa jäädä historiaan, mikäli hallituksen ja poliisijohdon esitykset muuttuvat todellisuudeksi. Tuolloin hallitus julkisti esityksensa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategiaksi.

Esityksellä oli yhtä paljon tekemistä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa kuin Aku Ankalla, mutta Päivi "Sieg Heil" Räsänen toi esityksen julkisuuteen tällä järjestäytyneen rikollisuuden keppihevosella ratsastaen. Asialla oli myös RKP:n oikeusministeri, joka on kulissien takana kaikkein kiivaimmin vastustanut talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaisia toimia. Molemmat tyhjäpäätyttelit olivat poliisijohdon asialla.

Esityksen silmiinpistävimpiä kohtia oli mm. esitys "hallinnollisen torjunnan lisäämisestä". Hallinnollinen torjunta tarkoittaisi sitä, että poliisin yksipuolisesti rikollisiksi julistamien henkilöiden työsuhteet, kaikenlaiset luvat kalastusluvista lähtien, yritykset, ja muu normaali laillinen eläminen estettäisiin hallintobyrokratian avulla. Poliisin mukaan näin estetään järjestäytyneen rikollisuuden "soluttautuminen" yhteiskuntaan. Poliisi on todellakin sitä mieltä, että laillisia työsuhteita ja yrityksiä pitää ja voidaan tuhota, jos se niin haluaa, ja maamme hallitus on samaa mieltä.

Poliisi on jo 1990-luvulta lähtien toiminut näin, mutta laittomasti. Poliisin rikollisiksi luokittelemiin moottoripyöräkerhoihin kuuluvien henkilöiden työpaikoille on soiteltu, heidän pienyritystensä yhteistyökumppaneille on soiteltu, lupia on peruttu, lainoja evätty jne. Perusteena on ollut kyseisen henkilön kuuluminen poliisin itsensä järjestäytyneeksi rikollisuudeksi luokittelemaan motoristikerhoon. Perusteena on ollut nimen löytyminen rikoksesta epäiltyjen listalta, siis siltä samalta josta löytyi myös Vladimir Putin samoin perustein.

Kun hallituksen torjuntaohjelman tiedotustilaisuudessa kysyttiin kuinka monta poliisin rikolliseksi nimeämää ryhmää on todettu oikeudessa rikolliseksi, poliisijohtaja Robin Lardot ilmoitti seuraavaa: Määrittelyssä SOVELLETAAN kansainvälisiä kriteerejä, jotka OVAT ERILAISIA KUIN TUOMIOISTUINTEN PÄÄTÖKSET. Siis poliisijohtaja ilmoitti suoraan, ettei he vitut veisaavat siitä mitä oikeus asiasta ajattelee. He päättävät ihan yksin mikä ryhmä on rikollinen.

Moni luulee, että Lardot viittaa YK:n tai EU:n järjestäytyneen rikollisuuden määritelmiin. Niin ei kuitenkaan voi olla, sillä EU-maissa on todettu monessakin oikeudenkäynnissä, etteivät Lardotin rikollisiksi julistamat moottoripyöräkerhot ole sellaisia juuri noiden määritelmien mukaisesti. Niinpä ainoaksi vaihtoehdoksi jää moottoripyöräkerhoja tutkivien poliisien kansainvälinen yhdistys, josta kaikki suomalaisen poliisin käyttämät valheelliset väitteet ovat peräisin. Niitä propagoivat erityisesti Yhdysvaltain ja Kanadan viranomaiset, ja Suomen poliisi toistaa niitä lähes sanasta sanaan kuin mikä tahansa papukaija.

Hallituksen ohjelmaesityksen taustalla ovat KRP:n jo naurun alaiseksi joutuneet tilastot ja listat. Nehän eivät siis perustu mihinkään todistusaineistoon tai tuomioistuinten päätöksiin, vaan ovat silkkaa valhetta alusta loppuun. Hallituksen esityksen perusteena on KRP:n väite siitä, että maassa toimii 80 järjestäytynyttä rikollisryhmää, joissa on 900 jäsentä ja joihin on pyrkimässä 200-300 henkilöä. Kaikki nämä luvut, jotka ovat hallituksen esityksen perusteena, ovat roskaa.

Todellisuudessa lainvoimaisia oikeustapauksia, joissa tuomion koventamisperusteena on käytetty määritelmää "toiminta järjestäytyneenä rikollisryhmänä", löytyy tästä maasta 4. SIIS KRP VÄITTÄÄ, ETTÄ MAASSA ON 80 RIKOLLISRYHMÄÄ JA OIKEUDESSA NIITÄ ON LÖYTYNYT NELJÄSSÄ TAPAUKSESSA!!!! Näistäkin 3 tuomiota liittyy samaan juttuun, eli todellisuudessa lukumäärä on tätäkin alhaisempi.

Siis kertauksen vuoksi: KRP ilmoittaa, että Suomessa on 80 järjestäynyttä rikollisryhmää. LAINVOIMAISIA TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖKSIÄ ON 4.

Vielä kerran: KRP ILMOITTAA, ETTÄ SUOMESSA ON 80 JÄRJESTÄYTYNYTTÄ RIKOLLISRYHMÄÄ, MUTTA OIKEUDEN MUKAAN 4.

Miten on mahdollista, että Suomen hallitus uskoo edelleen poliisijohdon esittämiin valheisiin ja käyttää niitä kansalaisten perusoikeuksia polkevan esityksensä perusteena? Koska hallitus on hengeltään uusfasistinen.

Hallituksen esitys läpimennessään tarkoittaisi sitä, että jatkossa poliisi saa nimetä minkä tahansa ryhmän ja kenet tahansa henkilön rikolliseksi lainvoimaisesti, eli sen jälkeen kun poliisi olisi nimennyt sinut rikolliseksi, asia olisi loppuun käsitelty ja saisit tuomion automaattisesti.

Hallituksen esitys antaisi turvallisuuselimille, eli poliisille, oikeuden riisua vaatteesi, jos ne eivät sitä miellyttäisi. Se antaisi poliisille oikeuden tuhota yrityksesi, evätä kaikki laillinen toimintasi tässä maassa, takavarikoida omaisuutesi, tuhota työpaikkasi jne. Kaikki tämä ilman oikeudenkäyntejä, kuulemisia, tai mitään. Poliisi ilmoittaisi katsovansa, että olet rikollinen, ja sen jälkeen olisit sitä, ja sen jälkeen alkaisivat toimenpiteet.

Hallituksen esitys puuttuisi siis jokaisen kansalaisen perusoikeuksiin ennennäkemättömällä tavalla ja antaisi poliisille rajattomat valtuudet tehdä mitä tahansa rikollisiksi julistamilleen ihmisille. Siis kertauksen vuoksi: HALLITUKSEN ESITYS ANTAISI POLIISILLE LAILLISET OIKEUDET JULISTAA KENET TAHANSA RIKOLLISEKSI JA TOIMIA TÄMÄN JÄLKEEN VAPAASTI RIKOLLISEKSI JULISTAMAANSA IHMISTÄ TAI RYHMÄÄ KOHTAAN.

Vihreät eivät ilmeisesti tajunneet mitään Heidi Hautalan remonttisotkusta. Hekin tukevat tätä esitystä. Hekin haluavat muuttaa oikeusvaltio Suomen maaksi, jossa poliisi yksipuolisesti voi jatkossa toimia miten haluaa ketä vastaan tahansa. Se ei varsinaisesti ole yllätys, kun muistetaan, että oikeusministerinä toimiessaan Tuija Brax osallistui kansalaisoikeuksien ja vapauksien murentamiseen innokkaasti ja aloitteellisesti.

Ollaan moottoripyöräkerhoista mitä mieltä tahansa, niin tällainen esitys ei jätä ketään kansalaista toimien ulkopuolelle. Kukaan ei ole turvassa. Jos poliisi katsoisi, että Espoon Martat ovat rikollisryhmä, ja poliisihan on jo nyt julistanut ryhmiä rikollisiksi täysin mielivaltaisesti, Espoon Martat olisivat rikollisia. Piste. Ei olisi oikeudenkäyntiä, eikä mitään. Poliisi voisi takavarikoida Espoon Marttojen omaisuuden, pidättää sen jäsenet ja takavarikoida heidän omaisuutensa, lopettaa heidän yrityksensä, työpaikkansa ja tuhota heidän elämänsä "hallinnollisella torjunnalla".

Tästä on oikeasti kyse hallituksen ehdotuksessa. Tästä on kyse. Onko Suomi oikeusvaltio, vai neofasistinen yhteiskunta, jossa kansalaiset ovat viranomaisten mielivallan armoilla? Jos hallituksen esitys menee läpi, olemme viranomaisten mielivallan armoilla. Ja jo tämä esitys paljastaa, että hallituksemme henki on uusfasistinen. Onko eduskuntakin sitä? Voi hyvinkin olla. Olemmehan jo kuulleet natsi-Saksasta ja Neuvostoliitosta tutun argumentin: "Jos et ole syyllistynyt mihinkään, sinulla ei ole mitään syytä pelätä". Niinkö? Kysykää tuo sama kysymys Neuvostoliiton tai nyky-Venäjän toisinajattelijoilta. Kysykää samaa juutalaisilta.

Poliisi on jo nyt julkistanut rikollisiksi ihmisiä, joilla ei ole edes rikosrekisteriä. Se on todellisuutta. Poliisi on jo julistanut ihmisryhmiä rikollisiksi, vaikka niin ei ole tuomioistuimessa edes päätetty. Poliisi on siis tehnyt ihan mitä huvittaa, ilman mitään kontrollia tai vastustusta, ja nyt se hakee lisää valtaa ja vapauksia tehdä niin. Poliisi julistaa jo nyt kenet tahansa koska tahansa rikolliseksi, riippumatta siitä onko kyseinen henkilö tehnyt yhtään rikosta. Hallituksen esitys legimitoisi tämän. Hallituksen mielestä poliisi saa tehdä niin. Hallituksen mielestä poliisin ei tarvitse hakea oikeuden päätöksiä, lupaa tai muutakaan, vaan se voi tehdä ihmisistä rikollisia ilmoitusluontoisesti.

Kuka haluaa elää maassa, jossa poliisi voi millä hetkellä tahansa julistaa juuri sinut rikolliseksi ja kohdella sinua sellaisena sen jälkeen? Haluatko elää maassa, jossa poliisi määrää miten saat pukeutua? Sellainen Suomesta tulee, jos hallituksen esitys menee läpi.

Tämä ei ole mikään jengirikollisuuteen liittyvä asia. Tällä ei ole mitään tekemistä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Tässä on kyse turvallisuuskoneiston vallan rajoittamattomasta kasvattamisesta ja sen mielivallan mahdollistamisesta.

Tässä on kyse siitä, onko Suomi länsimainen oikeusvaltio, vai itäinen neofasistinen yhteiskunta. Hallitus haluaa maastamme neofasistisen yhteiskunnan. Sitä sen esitys todellisuudessa tarkoittaa. Rikollisjengit ovat vain keppihevonen. Jos hallituksen kaavailut menisivät läpi, hallituskin voisi nimetä minkä tahansa ryhmän rikolliseksi ja tuhota sen.

Pääministeri voisi sanoa sisäministerille, ettei pidä Sääksmäen riistanhoitoyhdistyksestä. Sisäministeri sanoisi poliisijohtajalle, että Sääksmäen riistanhoitoyhdistyksen toiminnassa on hämäryyksiä. Poliisijohtaja ilmoittaisi asian KRP:lle, joka julistaisi Sääksmäen riistanhoitoyhdistyksen rikollisryhmäksi. Sen jälkeen alkaisivat toimenpiteet. Sääksmäen riistanhoitoyhdistys lakkautettaisiin, yhdistyksen varat takavarikoitaisiin, sen jäsenet menettäisivät omaisuutensa, työpaikkansa ja yrityksensä, ja lopuksi he saisivat tuomion kuulumisesta järjestäytyneeseen rikollisryhmään.

Tätä hallituksen esitys tarkoittaa todellisuudessa ja jokaisen, joka arvostaa oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia, pitää reagoida tähän. Lähettäkää kansanedustajille meiliä, soittakaa heille, informoikaa heitä siitä mistä oikeasti on kyse. Hallitusta ja sen ministereitä asia ei kiinnosta. Tämä on heidän esityksensä. He haluavat tätä.

"Ensin he tulivat hakemaan kommunisteja, mutta en sanonut mitään, koska en ollut kommunisti.

Sitten he tulivat hakemaan sosialisteja, mutta en sanonut mitään, koska en ollut sosialisti.

Sitten he tulivat hakemaan ammattiyhdistysliikkeen jäseniä, mutta en sanonut mitään, sillä en kuulunut ammattiyhdistykseen.

Kun he lopulta tulivat hakemaan minua, jäljellä ei ollut enää ketään, joka olisi puhunut puolestani."

JÄRJESTÄYTYNYT RIKOLLISUUS: SUOMI, case Määritelmät

KRP:n aina vain jatkuva Putin saaga on tuonut esiin perustavaa laatua olevan ongelman poliisin järjestäytynyttä rikollisuutta koskevassa käsitteistössä. Venäjän presidentin päätyminen järjestäytynyttä rikollisuutta ja rikosepäilyjä koskeville listoille on malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun järjestäytyneen rikollisuuden määritelmä lyödään lukkoon hatarin perustein ja siitä tulee poliittinen dogma.

Poliisissa on päätetty ilmeisesti 1990-luvun hysterian aikoihin, että niin sanotut outlaw-moottoripyöräkerhot ovat järjestäytynyttä rikollisuutta. Maailmalta löytyy toki esimerkkejä kerhoista, joissa tällaista toimintaa on todistetusti ollutkin. Ongelma siellä, kuten Suomessakin, on kuitenkin ollut siinä, että kaikki kerholaiset eivät ole olleet mukana tässä rikollisessa toiminnassa. Esimerkiksi Hollannissa korkein oikeus on todennut, ettei maan tunnetuin outlaw-kerho täytä järjestäytyneen rikollisuuden määritelmää juuri tästä syystä. Samoin on käynyt myös Yhdysvalloissa kerta toisensa jälkeen. Samoin on käynyt myös Suomessa.

Miksi sitten poliisi sanoo, että kyse on järjestäytyneestä rikollisuudesta? Amerikkalaisten lainvalvontaviranomaisten keskuudessa kerhot määriteltiin rikollisiksi jo 1960-luvulla, ensin paikallistasolla ja sitten liittovaltion eri elimissä, lähinnä poliittisista syistä. Kerhot ovat tunnettuja, ne ovat näkyviä ja ne edustavat vastakulttuuria sanan kaikessa merkityksessä. Ne olivat helppo maali, helposti rajattavissa ja helposti hyödynnettävissä juuri oman vastakulttuurinsa vuoksi. Ne ovat hyvä vihollinen valtakulttuurin parissa eläville. Niiden avulla on saatu toimivaltuuksia, rahaa ja virkoja, ja niiden maineella on ratsastettu korkeisiin virkoihin.

Kerhoissa on ollut rikollisia, jotkut kerhojen osastot ovat olleet rikollisia, ja niiden ympärillä on tapahtunut ikävyyksiä. Kerholaisia on syyllistynyt henkirikoksiin ja huumerikoksiin, tappeluihin ja muihin, joten poliisin on ollut helppo maalata kuvaa rikollisjärjestöistä, varsinkin kun kerhot itse ovat paistatelleet pahan maineensa valossa liikoja asioitaan kommentoimatta.

Yhdysvalloissa kieltolain aikana perustettu ATF, jonka tehtävänä oli aikoinaan valvoa alkoholikieltoa, on ollut liittovaltion muiden viranomaisten puristuksessa koko historiansa ajan. Se on ollut outo lintu lainvalvonnan kirjossa. Moottoripyöräkerhoista ATF löysi itselleen uuden oikeutuksen, uuden tarkoituksen olemassa oloonsa, ja se on myös hanakasti tarttunut toimeen. Moottoripyöräkerhotutkimukset ovat 90-luvulta lähtien olleet ATF:lle kultakaivos ja tie suurempaan julkisuuteen ja maineeseen, samoin sen tutkijoille ja agenteille, joista jokunen on jo ehtinyt kirjoittamaan seikkiluistaan best sellereitäkin. On tehty rahakkaita elokuvasopimuksia jne.

Liittovaltion poliisille FBI:lle moottoripyöräkerhot ovat olleet tie kansainväliseen toimintaan, terrorismin ohella. FBI halusi jo ennen toista maailmansotaa ulkomaan tiedustelun omakseen ja pitkäaikainen johtaja J. Edgar Hoover oli enemmän kuin pettynyt, kun presidentti Truman loi OSS-organisaatiosta ja sotilastiedustelun osista CIA:n, joka sai yksinoikeudekseen kansainvälisen tiedustelun ja toiminnan. FBI sai kotimaan ja CIA muun maailman.

1940-luvun lopulta lähtien FBI:ssä on pyritty luomaan rinnakkainen ulkomaantiedustelujärjestelmä kansainvälisen rikollisuuden siivellä. Se on ollut hankalaa, sillä liittovaltion huumevirasto, nykyinen DEA, on hoitanut juuri sitä CIA:n ohessa. FBI oli vailla pysyviä ja vakituisia ulkomaan posteja aina 1970- ja 80-lukujen taitteeseen saakka. Tuolloin Sisilian mafian heroiinibisnekset vapauttivat FBI:n rajoitteistaan ja sen toiminta laajeni merkittävästi maan rajojen ulkopuolelle. Pizza-linkki tapaus ja muut suuret mafian vastaiset operaatiot eivät kuitenkaan tuoneet FBI:lle sen toivomaa pysyvää asemaa kansainvälisille kentille.

Vasta 1980-luvulla FBI:ssä herättiin huomaamaan moottoripyöräkerhojen suomat mahdollisuudet oman agendan ajamisessa. 1990-luvulla FBI riensikin maihin, joissa oli levottomuuksia ja rähinöitä, auttamaan paikallisia viranomaisia taistelussa "rikollisia moottoripyöräjengejä" vastaan. Missään maassa tämä FBI:n tarjoama apu ei ole johtanut mihinkään pysyviin lopputuloksiin, mutta se ei ole ollut edes tarkoituskaan. Tarkoituksena on ollut käyttää näiden maiden viranomaisia ja manipuloida heitä niin, että FBI saa kyseiseen maahan pysyvän mandaatin.

Näin tapahtui myös Suomessa. FBI on käynyt kouluttamassa suomalaisia poliiseja jo 1990-luvulla ja suomalaiset poliisit eivät ole aina ymmärtäneet, että amerikkalaisessa kulttuurissa myös viranomainen on myyntimies, joka kauppaa omaa asiaansa. Niinpä suomalaiset viranomaiset omaksuivat amerikkalaisilta virkaveljiltään kaikenlaista huttua, muun muassa käsitteistön, joka ei perustu mihinkään muuhun kuin amerikkalaisten viranomaisten omiin ajatuksiin ja keksintöihin. Voidaan sanoa, että aivan kuten suomalaiset poliitikot nielivät kaiken mitä Neuvostoliitto heille sanoi, suomalaiset poliisit nielivät kaiken mitä amerikkalaiset opettajat heille kertoivat. Piti se paikkaansa, tai ei.

FBI:n näkökulmasta tilanne on ollut Win-win, eli se on näennäisesti solminut yhteistyökuvioita paikallisten viranomaisten kanssa ja juuri siten päässyt sisään näiden maiden poliisitoiminnan ytimeen, vaikuttamaan viranomaistoimintaan ja urkkimaan sieltä asioita. Juuri tähän FBI on tähdännytkin, aina 1940-luvun lopulta saakka. "Rikollisten moottoripyöräjengien" maineella ratsastaen on luotu kansainvälinen tiedusteluverkosto, jossa eri maiden poliisi on auliisti mukana tietojen vaihdon ja muun nimissä, yleensä tietämättään.

Suomessa FBI:n operoinnin seuraukset ovat olleet kohtalokkaita. Meillä KRP on pyrkinyt luomaan itselleen vihollisia rikollisten muodostamista jengeistä ja moottoripyöräkerhoista, vaikka todellinen suomalainen järjestäytynyt rikollisuus löytyy aivan muualta. Toki rikollisten muodostamat "liivijengit" ovat aiheuttaneet kaikenlaisia ongelmia ja moottoripyöräkerhojen jäsenetkin touhunneet laittomuuksien parissa, mutta niiden todellinen merkitys ja painoarvo ovat olleet suurimmillaankin höyhen sarjaa, katurikollisuutta ja perinteistä suomalaista rikollisuutta. Ne ovat kuitenkin osoittautuneet "hyviksi vihollisiksi" KRP:lle ja muille.

KRP:n kahden vuosikymmenen propaganda on myös vaikuttanut moottoripyöräkerhoihin itseensä. Joissakin kerhoissa on jäseniä, jotka käyttäytyvät ja ajattelevat samalla tavalla kuin poliisi väittää. He ovat omaksuneet oman identiteettinsä poliisilta ja he ovat oppineet omat käsitteensä poliisin propagandasta. He käyttäytyvät juuri niin kuin poliisi on opettanut. Tässäkin mielessä propaganda on toiminut.

Kun KRP:n edustajat ja jotkut sen hokemiin uskovat viranomaiset puhuvat järjestäytyneestä rikollisuudesta, he rajaavat kohteensa tiukasti. Kyse on joko a) jo vankilassa istuneitten rikollisten muodostamasta jengistä, eli ns. jengirikollisuudesta, tai b) rikollisista moottoripyöräkerhoista. Tämä on mediaseksikästä, helppoa ja näyttävää. Pahannäköiset yrmyt ovat helppoja mannekiineja. Rähinään alttiit motoristit ovat pelottavia. Heidän avullaan on kyetty vaikuttamaan poliitikkoihin, jotka ovat auliisti jaelleet rahaa ja valtuuksia poliisille näiden "jengiläisten" taltuttamiseen.

KRP:n ja viranomaisten rajattua suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden näin, on myös viestitetty sille varsinaiselle suomalaiselle järjestäytyneelle rikollisuudelle, ettei poliisi ole sen perässä. Tahattomasti tai tarkoituksella, poliisi on luonut systeemin, joka suojaa suurinta suomalaista järjestäytynyttä rikollisuutta juuri määritelmien avulla. Ja juuri tämä on johtanut siihen, että Venäjän presidentti päätyy KRP:n jr-listoille rosmona.

Poliisi, joka noudattaa annettua ohjeistusta ja määritelmiä, on aivan vakuuttunut siitä, että Venäjän presidentti on rikollinen. Tällainen poliisi on mm. Tom Packalen. Sen sijaan, että miettisi onko määritelmässä ongelmaa, hän marssii annettujen nuottien tahdissa ja julistaa Vladimir Putinin rikolliseksi. Jos uskoo KRP:n määritelmiin, tämä on looginen lopputulos. Jokainen, joka katsoo tilannetta ulkopuolelta tai kriittisesti, ymmärtää, että jokin on pielessä ja perustavan laatuisesti.

Hiljattain TV1 MOT ohjelma paljasti miten poliittiset puolueet ovat rohmunneet veronmaksajilta miljoonia euroja erilaisten hämäräbisnesten kautta. Näennäisesti kaikki on mennyt lain mukaan, mutta todellisuudessa kyse on järjestäytyneen rikollisuuden klassisesta toimintamallista. Puolue, joka hallitsee kunnallista päätöksen tekoa, voi vaikuttaa omistamansa tontin kaavoitukseen, jonka se sitten myy miljoonavoitolla suurelle rakennusyhtiölle, joka on saattanut hyvinkin tukea kyseistä puoluetta.

Kunnat ovat ostaneet puolueilta tontteja ja kiinteistöjä, jakaneet niiden alajärjestöille ja yhdistyksille rahaa toiminta-avustuksina satoja tuhansia euroja. Ja nämä kunnat ovat olleet noiden samojen puolueiden hallitsemia. Eli suomeksi sanottuna: puolueet ovat kupanneet kunnan verovaroja omiin kassoihinsa. Jokainen satanen, tonni ja isompi rahasumma on ollut pois terveydenhoidosta, vanhuspalveluista ja kouluista.

Tällaista toimintaa kutsutaan englannin kielessä termillä Racketeering. Se tarkoittaa kaikenlaista hämärää liiketoimintaa, jonka tarkoituksena on ryövätä suurelta yleisöltä rahaa tai verorahoja jne. Talousrikollisuus kuuluu sekin osittain tämän nimen alle, mutta ennen kaikkea Racketeerin tarkoittaa poliittisten toimijoiden ja heidän yhteistyökumppaniensa hämäräpuuhia. Sanan kantamuoto Racket tulee poliittisten puolueiden kokouksissa aikaansaadusta metelistä, racket.

Amerikkalaisessa järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevässä kirjallisuudessa termi Racketeer tarkoittaa järjestäytyneen rikollisuuden toimijaa, henkilöä joka osallistuu sen toimintaan, olipa sitten muodollisesti minkään rikollisryhmän jäsen tai ei. Racketeer voi olla lakimies, liikemies tai poliitikko, tai rikollisryhmän jäsen. Yhdysvaltain mafian historian suurimmat tekijät ovat olleet juuri tällaisia toimijoita. Big Paulie Castellano, newyorkilaisen Gambinon rikollisperheen pää oli juuri racketeer. Hän keskittyi laillisiin liiketoimiin ja niiden avulla tehtäviin huijauksiin, veropetoksiin ja julkishallinnon ja ammattiliikkeen manipulointiin.

Suomessa on tukuittain samanlaisia miehiä. Heitä löytyy politiikasta, virkamiehistä ja liikemiehistä. Suomessa juuri Racketeering on kaikkein merkittävintä ja suurinta järjestäytynyttä rikollisuutta. Suomalainen järjestäytynyt rikollisuus, siis tämä Rakceteering, tappaa tuhansia suomalaisia joka vuosi terveydenhoidon manipulaation kautta. Ajaessaan terveydenhuoltoa alas suurempien rahallisten ansioiden toivossa  eli luodakseen yksityisille toimijoille suurempia markkinoita suurempien voittojen saamiseksi, suomalaiset racketeerit siis surmaavat sivutuotteena Suomen kansalaisia, varsinkin niitä joilla ei ole rahaa tai vakuutuksia. Suomalaiset poliitikot osallistuvat juuri tähän racketeeringiin koko ajan. Silmää räpäyttämättä ja uniaan menettämättä. He ovat siis itse osa tätä järjestäytynyttä rikollisuutta.

Esimerkkejä olisi vaikka kuinka. Talvivaara ja koko kaivosala, rakennusala, laittomat kartellit ja niin edelleen ovat kaikki racketeering, järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa. Niissä kaikissa kansalaiset kärsivät pienen joukon kerätessä taloudellisen tai poliittisen hyödyn. Suomalainen elintarvikekauppa on mainio esimerkki siitä, kuinka kilpailu pidetään minimissä, ulkolaiset yritykset suljetaan pois markkinoilta erilaisia keinoin, ja hinnoista sovitaan kaikessa rauhassa. Perunan hintaa voidaan nostaa 98% vuodessa, koska vaihtoehtojakaan ei ole. Se on kartellin perusidea. Siihen pyritään. Hallitaan markkinoita totaalisesti ja kupataan kansalaisilta rahaa niin paljon kuin kehdataan. Suomalaiset poliitikot ja puolueet ovat tämän toiminnan ytimessä.

Tällainen toiminta on kaikkialla maailmassa järjestäytyneen rikollisuuden perustaa. 1950-luvulla Sisilian Palermon kaupungin pormestari Vito Ciancimino oli mafian jäsen. Hän hoiti Palermon rakennusbuumin hallinnolliset koukerot. Meillä sama hoidetaan samalla tavalla. Poliitikot X ja Y käyvät kahvilla rakennusyhtiö Z:n edustajien kanssa ja homma toimii. Meillä tätä kutsutaan Maan Tavaksi. Meillä edelleen kuvitellaan, että se on normaalia toimintaa, asioiden hoitoa.

Kunnallispomo A saunoo pankinjohtaja B:n kanssa kauppaketju C:n edustajien kanssa ja sovitaan, ettei paikkakunnalle tule ulkomaalaisen ketjun kauppaa sekoittamaan kartellin toimintaa. A varmistaa, että lupa-asiat hoituvat hankalasti, B varmistaa ettei seudulta löydy sopivia liiketiloja ja C pitää pankkitoimintansa B:n pankissa ja tukee A:n vaalitoimintaa joko suoraan tai puolueen kautta, tai paikallisyhdistyksen kautta. Joissakin tapauksissa A on saanut kesämökin tai auton edullisesti, on saanut ulkomaan matkoja ja muuta.

Yhtä kaikki, kyse on järjestäytyneen rikollisuuden toiminnasta. Kyse on siitä, mitä amerikkalaiset kutsuvat nimellä Racketeering. Se on suurinta suomalaista järjestäytynyttä rikollisuutta, jolta yksikään suomalainen ei pääse pakoon.

Määritellessään Vladimir Putinin jengirikolliseksi vain siksi, että tämä on näyttäytynyt julkisuudessa moottoripyöräkerholaisten kanssa, poliisi viestittää Suomen suurimille järjestäytyneen rikollisuuden toimijoille, ettei näillä ole mitään hätää. Kunhan ette näyttäydy julkisuudessa poliisin rikollisiksi julistamien ihmisten seurassa. Olisikin mielenkiintoista tietää, onko Ilkka Kanerva oikeudessa siitäkin syystä, että kätteli moottoripyöräkerholaisia syntymäpäivillään.

Kansanedustaja Kaikkonen, oikeudessa tuomittu mies, sai eduskuntapuolueiden johtajilta kaiken mahdollisen tuen, eli julkisuuteen lähetettiin viesti: me pidämme omiemme puolta, vaikka nämä saavatkin tuomion. Juuri tästä moottoripyöräkerhoja on moitittu. Niitä on syytetty siitä, etteivät ne erota tuomittuja jäseniään. Eivät erota suomalaiset puolueetkaan. Miksi ne eivät sitten ole rikollisjärjestöjä, vaikka ne osallistuvat järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan koko ajan ja kieltäytyvät erottamasta tuomittuja jäseniään?

Koska KRP ei uskalla määritellä niitä sellaisiksi. Niillä kun on valta ja voima. Niissä toimivat järjestäytyneen rikollisuuden edustajat voivat aiheuttaa poliisille hankaluuksia. Siksi heidät ja heidän kerhonsa jätetään määrittelyjen ulkopuolelle.

PUTIN VOL 3

Kun MTV3 uutiset paukautti julkisuuteen tiedon, että Venäjän presidentti Vladimir Putin oli päätynyt KRP:n ylläpitämälle rikoksesta epäiltyjen listoille, poliisijohto ja sisäministeri riensivät kilvan julistamaan, että kyse oli virheestä. Viikon mantra oli se, että yksittäinen poliisimies oli mennyt sokkailemaan omiaan, että kyse oli mokasta, että kyse oli vahingosta, siitä ja tästä, ja että nimi poistettiin kiireen vilkkaan, koska merkinnälle ei ollut poliisijohtaja Paateron, eikä sisäministeri Räsäsen mukaan laillisia perusteita.

Se ei pitänyt paikkaansa. Vaikka poliisijohtaja toisensa perään kävi televisiossa sanomassa, että he eivät tienneet asiasta mitään ennen MTV:n juttua, nyt on paljastunut, että Venäjän presidentti löytyy toisestakin KRP:n rekisteristä. On käytännössä mahdotonta, että Venäjän presidentti löytyy kahdesta järjestäytyneen rikollisuuden listasta ja ettei poliisijohto tiedä asiasta yhtään mitään. Miten se olisi mahdollista?

Jos todella on niin, että alaiset hääräävät ihan miten sattuu ilman että poliisijohtajilla on mitään hajua siitä, että näiden mielestä suurvallan presidentti on rikollinen, sekin on jo itsessään skandaali. Mutta skandaali on entistä pahempi ilman tällaistakin näkökulmaa.

Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin on nimittäin päätynyt listalle, jossa on vain KRP:n rikollisjengiläisiksi tai järjestäytyneen rikollisuuden kovaan ytimeen kuuluviksi henkilöiksi määrittelemiä henkilöitä. Eli KRP on todellakin sitä mieltä, että Venäjän presidentti kuuluu järjestäytyneen rikollisuuden kovaan ytimeen, tai että hän on rikollisjärjestön jäsen. Ajatus tuntuu mielipuoliselta, mutta kuten kansanedustaja Tom Packalenkin ehätti kertomaan, poliisin mielestä Putin kuuluukin näille listoille.

On aivan päivän selvää, että KRP:n johto ja poliisijohto ovat tienneet asiasta koko ajan, tai sitten he ovat kaikki täysin kyvyttömiä tehtäviinsä. Joku tässä jupakassa valehtelee. Syykin on selvä. Poliisihallitus ja poliisijohto, sekä KRP, pyrkivät kaikin tavoin suojelemaan itseään ja omia touhujaan, joiden perusteet ovat täysin järjettömiä.

Tässä tullaan koko skandaalin ydin kysymykseen. Millä perusteilla KRP julistaa ihmisiä rikollisiksi ja nimittää ihmisryhmiä rikollisjärjestöiksi? Omalla oikeudellaan. Ei millään muulla. Se on vain päättänyt ihan itse niin. Tuo on sen gospel, sen kymmenen käskyä ja dogma. Vaikka se on osoittautunut sekä laittomaksi, että vääräksi, jopa noloksi, siitä pidetään kiinni.

Julkisuudessa on tullu esille, että Suomen poliisi julisti Night Wolves MC:n rikollisjärjestöksi jo 1990-luvulla ilman mitään oikeudenkäyntiä tai muutakaan laillista perustetta. Näin KRP on toiminut myös kotimaassa 1990-luvulta saakka. Se on yksipuolisesti julistanut ihmisryhmiä rikollisiksi ja pyrkinyt kaikin tavoin propagoimaan tätä näkemystään ja onnistunutkin siinä omien syöttöporsastoimittajiensa avulla. Ihmiset todella luulevat, että KRP puhuu totta, kun se sanoo moottoripyöräkerhojen olevan rikollisjärjestöjä.

Jos tästä skandaalista olisi edes jotakin opittavaa, niin toivoisi median ja toimittajien tarkistavan hieman toimintaansa. Viranomaisten puheisiin ja lukuihin on aina syytä suhtautua varauksella. On aina hyvä miettiä, miksi viranomaiset tiedottavat mistäkin asiasta missäkin yhteydessä. Viranomaiset eivät toimi sen pyytettömämmin kuin muutkaan julkishallinnon edustajat. Suomessa varsinkin KRP on astunut lainvalvonnan ulkopuolelle jo vuosia sitten ja toimii politiikassa oman propagandansa voimalla.

KRP käy propagandasotaansa monista syistä. Se pyrkii kaikin keinoin rajaamaan sen varsinaisen suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden kaiken epäilyksen ulkopuolelle, eli suojelee sitä todellista rikollisten verkostoa, joka tässä maassa tekee kaikkein suurimmat rikokset. Se pyrkii hankkimaan itselleen valtaa ja rahaa, se pyrkii muuttamaan lainsäädäntöä itsensä mieleiseksi, ja se käyttää tässä propagandasodassaan laittomia tilastoja ja niihin perustuvia lukuja ja numeroita. KRP on valehdellut medialle ja toimittajille päin naamaa jo vuosikymmenien ajan. Toivottavasti toimittajat edes tämän skandaalin jälkeen tajuavat sen.

Ihmisiä ja ihmisryhmiä rikollisiksi julistaessaan KRP on siis toiminut laittomasti. Sen listoilla on satoja, kenties tuhansia suomalaisia aivan samoin perustein kuin Venäjän presidenttikin. Poliisikansanedustaja Tom Packalen on kertonut tämän julkisuudessa täysin avoimesti.

Jos Venäjän presidentin päätyminen näille listoille on laitonta, kuten sisäministeri Räsänen ja poliisjohtaja Paatero ovat todenneet julkisuudessakin, niin samoin on näiden satojen ja tuhansien suomalaisten kohdalla. Ja jos näin on, KRP on toiminut lain vastaisesti näin toimiessaan. Se on samalla myös toiminut lain vastaisesti esittäessään näkemyksiään ja lukujaan järjestäytyneestä rikollisuudesta, siis suomeksi sanottuna: KRP on valehdellut.

MTV3:n Kymmenen uutisissa poliisijohtaja Robin Lardot ei taaskaan tiennyt yhtään mitään, eikä ottanut kantaa varsinaisesti juuri tähän asiaan, mutta piti yleisellä tasolla luonnollisena sitä, että presidentti Putin löytyy myös toisesta listasta. Lardotin mukaan tuo lista on väliaikainen analyysilista, jonne syötetään raaka dataa ja josta sitten nimi siirtyy pysyviin listoihin. Tämän perusteella voidaan siis päätellä, että KRP asetti Putinin analyysilistalle ja siirsi hänet pysyvälle listalle VASTA ANALYYSIN JÄLKEEN, SIIS TARKOITUKSELLA ASIAA ANALYSOITUAAN JA HARKITTUAAN. KUKA USKOO, ETTÄ SUURVALLAN PÄÄMIESTÄ KOSKEVA TÄMÄN LUOKAN ANALYYSI EI PÄÄDY POLIISIJOHDON TIETOON??

Sanottakoon sekin, että tämä "väliaikainen analyysilista" on ollut tilapäinen vuodesta 2008 lähtien.

Mielenkiintoista on verrata Helsingin poliisilaitoksen toimintaa KRP:n laittomaan ihmisten listailuun ja politikointiin. Helsingin poliisissa ei ole mitään harhaluuloja mistään ihmisryhmästä, eikä siellä maalailla fantastisia uhkakuvia. Kun KRP:n äänitorvena erityisen innokkaasti kunnostautunut YLE 2:n Poliisi-tv kyseli asiaan liittyen Helsingin poliisilta kommenttia, se ilmoitti lyhykäisesti hoitavansa hommansa ja keskittyvänsä työhönsä, eikä ihmisten pelotteluun.

Helsingin poliisi on usein ollut nokikkain politiikkaan sekaantuneen KRP:n kanssa ja syystäkin. Helsingin poliisissa analyysit ja näkemykset ovat ilmeisesti realistisella tasolla, ja mikä nolointa KRP:n jengirikollisuusmekkaloinnin rinnalla, Helsingin poliisi on myös usein tehnyt työnsä tehokkaammin kuin KRP huomattavasti pienemmin resurssein. Se voi johtua juuri siitä, että Helsingin poliisissa keskitytään työhön sen sijaan, että yritettäisiin luoda uhkakuvia ja jahdata niitä.

Toivoa sopii, että KRP:n maakuntiin syöttämät jengihysteria tekisi mahalaskun samalla tavalla kuin nämä listatkin. Ei kai kukaan enää voi kuvitella, että KRP:n tilastot ja listat perustuvat mihinkään järkevään analyysiin tai todistusaineistoihin, jos niissä seikkailee suurvallan presidentti sekä jengiläisenä, että rikoksesta epäiltynä? Malliesimerkistä käy Outlaws MC, joka ei itse tiedä olevansa Suomessa, mutta jonka KRP ja sen huijaamat maakuntapoliisit tietävät oleilevan Lappeenrannan laitamilla ja hautovan jengisotaa.

Miksi sitten tästä jo uponneesta laivasta pidetään kiinni? Yksinkertaisesti siitä syystä, että "rikolliset moottoripyöräjengit" ovat olleet se vipu, jolla KRP on huijannut kansanedustajia, hallituksia ja mediaa. Se on ollut se teema, jolla moni KRP:n tutkija ja esimies on luonut uransa. Näillä Putin-listoilla ja tilastoilla on hankittu valtaa ja rahaa miljoonia. Jos KRP myöntäisi perusteittensa olevan metsässä, jos se olisi rehellinen, se tietäisi lähtöpasseja monelle. Se on syy siihen miksi näistä tekaistuista listoista ja valheista pidetään kiinni.

Sama koskee mediaa. Moni toimittaja on röhkinyt onnellisesti KRP:n karsinassa ja toistellut sen propagandaa tyystin pureksimatta. Moni lehti on profiloitunut KRP:n lehdeksi, YLE on saarnannut täysin sokeasti KRP:n propagandaa, ja sen myöntäminen, ettei osaa työtään tai että on tullut huijatuksi, on toimittajan egolle kaikkein pahinta. Yksikään päätoimittaja tai toimittaja ei pysty tässä maassa myöntämään tulleensa huijatuksi raskaimman kautta. Yksikään journalisti ei kykene tunnustamaan olleensa poliisin tsupparina vuosien ajan. Niin on kuitenkin tapahtunut. Tämän skandaalin jälkeen sen pitäisi olla selvää sokeimallekin toimittajalle.

PUTIN-LISTA JA THOMAS ELFGREN

Veteraanipoliisi Thomas Elfgren kommentoi tuoreessa Uuden Suomen blogitekstissään Putin-kohua ja KRP:n mustaa listaa. Koska Elfgren on ollut ainakin aikaisemmin urallaan tekemisissä moottoripyöräkerhojen kanssa, lienee syytä tarkastella tekstiä tarkemmin. Olisin toki kommentoinut asiaa jo Elfgrenin blogissa, mutta syystä tai toisesta se ei onnistunut ainakaan tänään. Liekö sitten vika allekirjoittaneen taidoissa tai jossakin muussa.

"Poliisihallituksen ylläpitämä valtakunnallinen epäiltyjen tietojärjestelmä on presidentti Putinia koskeneen rekisterimerkinnän myötä nimetty KRP:n mustaksi listaksi. Käsittämätöntä harkitsemattomuutta vailla vertaa oli valtiovallan selkeä viesti. Harkintakyvyn puutetta, sanoivat monet. Minä mukaan lukien. Yöni nukuttuani olen muuttanut mieleni. Keskustelun ytimeen on nostettu poliittista johtajaa koskeva merkintä ja mystinen musta lista."

Rikoksesta epäiltyjen listalle annettiin nimi Musta lista median toimesta, ei valtiovallan toimesta. Valtiovallan edustajat tietenkin refleksin omaisesti kyyristyivät itäisen naapurimme edessä Kekkoslovakian opettamaan tapaan ja pelästyivät, mutta kun sisäministeri ja poliisijohtaja toteavat, ettei naapurimaan presidentin listalle laittamiselle ole laillisia perusteluja, voidaan tietysti esittää kysymys miksi samoilla perusteilla voidaan listoille heitellä suomalaisten nimiä. Ja se kysymys onkin aivan keskeinen. Miten ihmeessä ja millä perusteella Putin listalle päätyi?

Poliisikansanedustaja Tom Packalen on omissa kirjoituksissaan ilmoittanut avoimesti ja suoraselkäisesti, että aivan samoin perustein kuin sadat suomalaisetkin. Packalenin mielestä ihan oikein. Ongelma on vain siinä, että sekä sisäministeri että poliisijohtaja ovat todenneet, etteivät nuo perusteet ole laillisia. Sisäministeri totesi erikseen, etteivät ne ole sitä edes suomalaisten kohdalla.

"Tämä niin sanottu musta lista on perustettu eduskunnan päätöksellä, eli parlamentaarisessa järjestyksessä ja kansan tahdosta. Sisällöstä vastaa viime kädessä poliisihallitus ja ulkopuolisesta valvonnasta tietosuojavaltuutettu. Se siis siitä mustasta listasta."

Kansan tahdosta? Eiköhän kyseinen lista perustettu ihan poliisin tahdosta ja eduskunta toimi vain kumileimasimena asiaa käsitellessään. Elfgren tuskin on niin hyväuskoinen, että kuvittelee kansan halunneen maahan tuhansia nimiä käsittävää, hämäräperäisin perustein toimivaa poliisin salaista listaa. 

Tietosuojavaltuutettu ei omien sanojensa mukaan ollut tarkistanut listaa ainakaan pariin vuoteen ja kommenteista paistoi esiin myös se, että hän on ollut sellaisessa käsityksessä, ettei listalle päädy kukaan syyttä suotta. Mistä lienee peräisin tämä käsitys?

"Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin tehtävänä on kerätä tiedustelutietoja myös rajojemme ulkopuolella tapahtuvista asioista ja ihmisistä. Monikansallisen viranomaisyhteistyön puitteissa tietoa sekä tulee että menee. Yhteiskunnallinen asema ei ole eikä saa olla poliisitoimintaa ohjaava tekijä. Jos näin olisi, meillä olisi kaikilla syytä huoleen. Mikäli tähän halutaan saada muutos, on määriteltävä uudestaan myös moni muu toiminta. Kysymys kuuluu, onko yhteiskuntaluokkia ja tehtäviä, jotka antavat immuniteetin rekisterimerkinnöille? Pallo on poliittisen johdon nurkassa. Poliisit eivät tietoja itseään varten kerää."

Poliisihan kerää tietoja nimenomaan itseään ja omia kuvioitaan varten. Juuri sellainen tämäkin lista on. Poliisijohtaja Lardotin mukaan se on poliisin oma työkalu. Poliisi ei siis kerää listaa valtioneuvostoa tai mitään muutakaan instanssia varten, vaan vain ja ainoastaan itseään varten. 

Siinä Elfgren on aivan oikeassa, että esittää kysymyksen siitä voiko joku olla rikosepäilyjen ulkopuolella vain yhteiskunnallisen asemansa vuoksi. Suomessahan on juuri näin. Kukaan ei ole tutkinut suomalaisten johtavien poliitikkojen rikoksia. Päinvastoin, KRP ilmoitti jo vaalirahakohun yhteydessä jo ennen mitään tutkintaa, että pääministeri ei ole syyllistynyt ainakaan yhtään mihinkään. Eli jos tällainen yhteiskunnalliseen asemaan perustuva suosiminen tai suojeleminen häiritsevät Elfgreniä ja muita poliiseja, olisi syytä kääntää katse kotimaahan ja sen eliittiin, ja miettiä, miksei heidän puuhiaan ole tutkittu.

"Rekisteriin kirjattu tieto on päässyt julkisuuteen. Mitä muuta siitä on vuodatettu tai tullaan vielä vuodattamaan? Tämän selvittäminen on huomattavasti tärkeämpää kuin kysymys siitä onko virkamies syyllistynyt virheeseen kirjatessaan jopa kuvin verifioitavissa olevan tiedon presidentti Putinin yhteyksistä kansainväliseen rikollisverkoston. Googlettamalla saa saman tiedon julkisista lähteistä, joten tästä näkökulmasta rekisterikirjaus on ollut täysin tarpeeton."

Tässä Elfgren reagoi turvallisuusviranomaisille perinteiseen tapaan. Vuoto on se pahin asia, ei se, että poliisi on toiminut laittomasti. Tällainen reagointi on itäeurooppalaisille viranomaisille hyvin tyypillinen. Kun vielä 1960- ja 70-luvuilla yhteiskunnallisten epäkohtien esiintuojat olivat länsimaisen demokratian sankareita, nyt he ovat maanpettureita, kuten Packalenkin kirjoitti. Epäkohtien paljastajien leimaaminen maanpettureiksi on aina ollut totalitäärisen systeemin keino ja Venäjällä perinteinen menetelmä opposition, toisinajattelijoiden ja viranomaisten väärinkäytöksiä paljastavien lynkkaamisessa. Vaikuttaa vahvasti siltä, että sama henki elää suomalaisten poliisien keskuudessa voimakkaana.

Ja pankaapa merkille, Elfgren toteaa kuin ohimennen, että Nigh Wolves MC on kansainvälinen rikollisverkosto. Tämä on yksi keskeinen osa koko ongelmaa. Poliisi, kuten Elfgren tässä kirjoituksessaan, yksipuolisesti vain nimeää jonkun ihmisryhmän rikolliseksi, ilman oikeuden päätöstä, ilman perusteluita, ilman mitään. Hän vain toteaa asian. Ja juuri siksi Putin päätyi listalle, koska poliisi on yksin päättänyt, että Nigh Wolves MC on rikollisjärjestö/verkosto.

Niinkin fiksu ja älykäs poliisimies kuin Elfgren ei näe malkaa omassa silmässään. Ongelma ei ole se, vuosiko joku tiedon, vaan se, että poliisin määritelmien perusteella Putin päätyi listalle satojen, kenties tuhansien suomalaisten tavoin. Ongelma on siis perusteissa, jotka, kuten sisäministeri Räsänen ja poliisijohtaja Paaterokin useaan otteeseen totesivat, ovat laittomia. Piste. Miksei tämä ole ongelma Elfgrenille? Ilmeisesti hänkin uskoo, että poliisi voi nimetä kenet tahansa rikolliseksi ilman ongelmia.

Nigh Wolves MC:tä ei ole todettu missään oikeudessa, ei idässä eikä lännessä, ei pohjoisessa eikä etelässä rikollisjärjestöksi/verkostoksi. Poliisi on sen sijaan todennut ihan itse niin. Se katsoo, että se voi nimetä minkä tahansa porukan rikollisjoukoksi. Se voi siis nimetä kenet tahansa rikolliseksi, jos se niin haluaa. Tämä on se kaikkein suurin ongelma, se elefantti jota kierretään tässä keskustelussa kuin puuroa. Juuri tästä syystä Venäjän presidentti Putin päätyi listalle. Jostakin syystä tätä ei poliisin keskuudessa käsitetä ongelmaksi.

Poliisi on aikoinaan päättänyt, että tietyt moottoripyöräkerhot ovat rikollisia. Tästä määritelmästä pidetään kiinni, vaikka sen johdolla on menty metsään kymmenissä oikeudenkäynneissä ympäri maailmaa. Missään maassa ei ole yhtään kokonaista moottoripyöräkerhoa julistettu rikolliseksi ja laittomaksi. Poliisin oma kansainvälinen IOMG-ryhmä on kuitenkin päättänyt niin, se ruokkii jäsentensä väärinkäsityksiä ja jakaa väärää tietoa osittain tahallisestikin, tarkoitushakuisesti, ja vaikka itse levy on rikkinäinen, sitä soitetaan ja sen tahdissa tanssitaan, silloinkin kun sisäministeri sanoo, että kyse on laittomasta perusteesta määritellä joku rikolliseksi tai rikoksesta epäillyksi.

"Niin kauan kun vuotokohta on tukkimatta, olisi täysin perusteltua keskeyttää rekisterin valtakunnallinen käyttö. Toimenpide vaikeuttaisi hetkellisesti poliisin turvallisuustyötä, mutta ei voi olla myöskään niin, että kaikki jatkuu niin kuin ei olisi mitään syytä huoleen."

Kiinnostavaa on sekin, että Elfgren on vasta nyt huolestunut epäiltyjen listan vuodoista, vaikka poliisi on jo parisenkymmentä vuotta vuotanut omia käsityksiään moottoripyöräkerholaisten työnantajille, työpaikoille, heidän pienyritystensä yhteistyökumppaneille ja ties kenelle. Näillä vuodoilla on pyritty vaikeuttamaan kerholaisten elämää ja joissakin tapauksissa onnistuttukin siinä, mutta tämä yksityisten kansalaisten elämän sotkeminen "turvallisuuden" ja "rikostorjunnan" nimissä ei ole koskaan huolettanut yhtään viranomaista. Ei, koska se on kuulunut toimintamalliin. 

"Ja lopuksi. Mihin toimenpiteisiin valtiovalta ja tietosuojaviranomaiset ovat aikeissa ryhtyä kansalaisten yksityisyyden turvaamiseksi tietoverkoissa? Kenestä tahansa kun voi rekisteröidä mitä tahansa."

Lopuksi Elfgren nostaa esiin hyvin tärkeän asian. Miten estämme sen, että dsalaiset rekisterit eivät ala ohjailemaan elämäämme? Miten estämme rekisterien ja listojen tehtailun? Poliisihan haluaa lisää oikeuksia ja valtuuksia ihmisten listaamiseen ja rekisteröintiin juuri parasta aikaa.

Kuten 1960-luvun pahamaineista Operaatio Phoenixia luomassa ollut CIA:n agentti totesi: "missä viranomaiset kokoavat kansalaisista laajoja ja kattavia tiedostoja ja rekistereitä, siellä on meneillään Operaatio Phoenix."

Operaatio Phoenix, salainen kansalaisia käsittävä lista, johti Vietnamissa noin 28 000 siviilin murhaan. Salaisissa listoissa ja rekistereissä on siis todelliset riskinsä.

PUTIN SKANDAALI PALJASTI: elämme Länsi-Venäjällä

Palataan Putin skandaaliin vielä lyhyesti. Mikä oli se suurin lopputulos skandaalista, siitä että KRP pitää suurvallan johtajaa rikollisena sillä perusteella, että tämä tuntee moottoripyöräkerholaisia?

Tuon tiedon vuotajan löytämiseksi on käynnistetty Suomessa ennennäkemätön tutkinta. Siis toistetaanpa: SKANDAALIMAISEN TIEDON VUOTAJAN LÖYTÄMISEKSI ON KÄYNNISTETTY SUOMEN HISTORIAN SUURIN AJOJAHTI.

Ministeri Erkki Tuomioja, 60-luvun risupartaradikaali, ei ollut lainkaan huolissaan siitä, että poliisin listoille päätyy kuka tahansa täysin heppoisin ja ilmeisen laittomin perustein. Hän oli huolissaan siitä, että salaisia tietoja päätyi julkisuuteen. Ihmisoikeuksista ja kansalaisyhteiskunnasta niin mielellään paasaava Erkki ei siis pitänyt ongelmana sitä, että satoja tai kenties tuhansia suomalaisia on syyttömänä poliisin rikollisiksi julistamien listalla. Erkkiä ei huoleta se, että poliisi voi julistaa kenet tahansa rikolliseksi, ilman mitään kontrollia tai oikeuden päätöstä. Erkki oli tyrmistynyt siitä, että joku kertoi, että poliisi toimii laittomasti listojensa ja rekisteriensä kanssa.

Virkamiehet ja poliitikot, perussuomalaisten superpoliisi Tom Packalen etunenässä, olivat sitä mieltä, että se todellinen rikollinen on se ihminen, joka paljasti poliisin laittoman toiminnan. Tämä henkilö, joka siis toi esiin todella merkittävän yhteiskunnallisen epäkohdan ja viranomaisten rikollisen toiminnan, on siis heidän silmissään se suurin rikollinen.

Tämä kertoo kaiken suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen eliitistä. Virkamieskoneisto, poliitikot ja muut ovat täysin sisäistäneet venäläisen hallintamallin. He ovat sitä mieltä, ettei virkakoneiston rikoksista saa puhua. Niitä ei saa tuoda julki. Niiden julkituoja on maanpetturi ja rikollinen. Juuri näin toimitaan Venäjällä ja meillä.

Missä tahansa länsimaassa poliisin systemaattisen laittoman toiminnan julkituonut henkilö olisi sankari. Venäjällä tällaiset henkilöt ovat maanpettureita, aivan kuten Suomessakin Tom Packalenin mukaan. Tom Packalen ja Erkki Tuomioja, poliisijohtaja Paatero ja muut ovat siis venäläisiä ajattelutavaltaan ja asenteiltaan, käsityksiltään ja laillisuusperiaatteiltaan.

Putin skandaalin suurin paljastus onkin tässä. Samaan aikaan kun pepsodent-hymyillään mummoja hurmaava globalisaatiofasisti Alexander Stubb leikkii länsimaista, todellisuudessa eletään Länsi-Venäjällä. Suomi on mentaalisesti ja aatteellisesti Länsi-Venäjä. Suomalaiset poliitikot ja viranomaiset, johtavat virkamiehet ovat asenteiltaan venäläisiä. Heidän suhtautumisensa laillisuuskysymyksiin on venäläinen. Heidän asenteensa kansalaisia kohtaan on venäläinen.

Pääministerinä on mies, joka aloitti poliittisen nousunsa vaaliväärennöksillä, joita ei koskaan tutkittu kunnolla, syytteeseen asettamisesta puhumattakaan. (http://jyrkikatainenvalhe.blogspot.fi/). Edellisen pääministerin hämäriä liiketoimia ja yhteyksiä talousrikollisiin ei koskaan tutkittu. Ei, vaikka julkisuudessa oli tieto siitä, että pääministeri oli virka-aikana virka-asunnollaan laatinut vaalirahoitussuunnitelmia näiden talousrikollisten kanssa.

Päinvastoin, maamme keskeisin lainvalvontaorganisaatio KRP kiirehti tuolloin julistamaan pääministerin syyttömäksi kaikkeen ENNEN KUIN MITÄÄN TUTKINTAA OLI EDES ALOITETTU.

Vaalirahatutkintaa ei koskaan tehty. Ei senkään jälkeen, kun yksi lähes kaikki puolueet korruptoineen ryhmän jäsenistä sanoi julkisuudessa: "Haluan aina rahoilleni vastinetta". Hänellä oli keskeinen rooli hallituspuolueiden rahoittamisessa ja Helsingin Sanomien mukaan pelissä oli noin 49 projektia, joiden yhteisarvoksi voidaan arvioida noin puolisen miljardia.

Nyt, kun joku uskalta paljastaa poliisin toimineen laittomasti, käynnistetään "Suomessa ennennäkemätön" tutkinta  tuon paljastuksen tehneen kiinnisaamiseksi. Hänet tullaan ristiinaulitsemaan, hirttämään ja tuhoamaan julkisesti ja perusteellisesti. Hänestä tehdään esimerkki kaikille, jotta jokainen ymmärtäisi ettei eliittiä käy uhmaaminen, ettei viranomaisten ja muiden rikoksista saa puhua julkisesti, eikä epäkohtia saa tuoda julkisuuteen.

Näin tapahtuu vain Venäjällä ja meillä, siis Länsi-Venäjällä. Tämä on Putin skandaalin opetus.

JÄRJESTÄYTYNYT RIKOLLISUUS: SUOMI, case Talvivaara

Terminologialla on suuri merkitys, kun Suomessa määritellään järjestäytynyttä rikollisuutta. KRP on tehnyt omat määritelmänsä, samoin muut viranomaiset, mutta yhteistä näille kaikille on se, että merkittävin ja suurin suomalainen järjestäytynyt rikollisuus uiskentelee kaikista määritelmistä ulos. Se asettuu termien Talousrikollisuus ja Ympäristörikokset alle. Muitakin termejä on. Poliisi ja oikeuslaitos tuntuvat olevan unessa, kun eivät käsitä, että näissä on usein kyse juuri siitä Itsestään.

Otetaanpa esimerkki. Talvivaaran kaivos.

Talvivaarasta piti tulla itäisen pohjois-Suomen sampo, kultaa muniva työllistäjä, joka pelastaa syrjäseudun. Niin piti, mutta ei siitä tullut. Töitä on joillekin riittänyt, mutta hinta on ollut kohtalaisen kova ja ylittänee rahallakin mitattuna kirkkaasti nuokin hyödyt. Kunnat ovat jääneet nuolemaan näppejään, sillä yhtiö ei ole maksanut kiinteistöveron lisäksi mitään muita veroja senttiäkään kunnille.

Sen sijaan se on rikkonut jo manipuloimiaan jätevesirajoja, rikkonut oikeuden määräyksiä, tehnyt mitä huvittaa kenestäkään piittaamatta. Ympäristöministeri Ville "Vellishousu" Niinistö kävi inisemässä viimevuoden puolella Talvivaarassa ja lupasi, ettei yhtiö enää riko rajoja tai tulee stoppi. Parasta aikaa yhtiö juoksuttaa myrkyllistä saastaa raakana suoraan vesistöihin, tuhansia kuutioita vuorokaudessa, eikä Vellihousu-Villeä näy mailla halmeilla, tietenkään. Ei uskalla. Isot pojat voivat suutahtaa.

Talvivaara on jo nyt EU:n suurin ympäristökatastrofi. Se on siis Euroopan Unionin suurin ympäristörikos. Juuri nyt. Parasta aikaa. Mitä sille tehdään? Ei mitään. Yksikään poliisi ei ole mennyt paikan päälle keskeyttämään rikollista toimintaa, yksikään poliisi ei ole aloittanut tutkimusta rikoksesta jota tehdään uutislähetysten live-kuvissa tuosta vaan. Jos jossakin moottoripyöräkerho soittaa rammaria liian lujaa, sinne hyökätään huput silmillä, mutta kun meneillään on Euroopan Unionin suurin ympäristörikos, täysin tietoisesti ja tahallisesti, yksikään poliisi ei tee yhtään mitään, ei vaikka laki sitä heiltä vaatiikin.

Niin suuri on suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden mahti. Maan Tapa, veliverkosto, systeemi toimii aivan kuten Camorra Napolissa. Ongelmajätteet heitetään suoraan luontoon, eikä kukaan voi yhtään mitään. Ei poliisi, eivät poliitikot, eivät viranomaiset, eivät ketkään. Me kaikki käsitämme, että Campagnan ympäristökatastrofi on järjestäytyneen rikollisuuden tekosia. Se on kaikille päivän selvää. Mutta Talvivaarassa on kyse aivan samasta ilmiöstä. Se on aivan samanlainen kuvio. Joku hyötyy, joku tienaa isoja rahoja, ympäristöä pilaamalla. Tuhoamalla. Laista, asetuksista, määräyksistä, oikeuden päätöksistä piittaamatta. Aivan samanlainen logiikka ja käytäntö.

Talvivaaran ajoi läpi keskustaministeri, jonka alaikäisellä lapsella ja aviomiehellä oli yhtiön osakkeita. Sattumaako? Näin ministeri väitti, eikä hänen toimiaan koskaan tutkittu. Olisi mielenkiintoista tietää paljonko osakkeita on jäljellä, vai joko ne myytiin ja mihin hintaan.

Kuvio herättäisi missä tahansa länsimaassa viranomaiset, mutta ei meillä, kuten ei muissakaan venäläisissä maissa. Suomi, eli Länsi-Venäjä, on itäisen naapurinsa tavoin täysin korrptoitunut valtio, rikollisvaltio, jonka johto ei ole järjestäytyneen rikollisuuden korruptoima, vaan elimellinen osa sitä. Tämän tapaus Talvivaara osoittaa.

Ja jotta ne, jotka vielä ihmettelevät mikä Talvivaaran tapauksessa on niin kummallista, ymmärtäisivät koko luokan: Oulujärven yläpuoliset vesistöt ovat jo saastumassa ihmisille kelpaamattomiksi. Oulujärvi on koko Oulun seudun juomavesiallas. Mistä oululaiset saavat juomavetensä, jos se saastuu? Talvivaaran myrkkyjuoksutusten jälkiä on havaittu jo Kuopion yläpuolisissa vesistöissä. Matkaa itse paskaviemäriin on 250 kilomteriä ja rapiat. Myrkkyjen vaikutusalue on siis jokseenkin saman kokoinen kuin Pori-Tampere- Lahti- Kouvola- Kotka linjan länsipuolelle jäävä alue. Näin suuresta saatumisalueesta puhutaan. Mietipä sitä.

Viranomaiset olivat kyllä haukkana vahtimassa, etteivät maaseudun ja haja-asutusalueen asukkaat vaan pissi liiterin nurkalle tai kaki pusikkoon, ovat edelleen vaatimassa vedenpuhdistamoita kesämökeille ja latoihin, kiusaamassa mummeleita ja pientaloasukkaita määräyksillään ja vaatimuksillaan, mutta tuossa tuo yhtiö kippaa miljoonia litroja syöpää ja epämuodostumia ja muita sairauksia aiheuttavia myrkkyjä sellaisenaan suoraan vesistöihin. 

Miten tämä on mahdollista? Miten tämä voi jatkua? Viisikymmentä työpaikkaa? Pari sataa työpaikkaa? Niillä on ostettu ihmisten ajatukset, eivätkä ihmiset ymmärrä, että jos ja kun Talvivaara jatkaa entiseen malliin, alueella ei tarvita enää yhtä ainoaa työpaikkaa, koska siellä ei voi asua. Alueesta tulee Tshernobylin suojavyöhykkeen tapainen alue. Se on myrkyttynyt. Siis jos mitään ei tehdä.

Mutta suomalainen järjestäytynyt rikollisuus on niin mahtava, ettei sitä kukaan estele. Kainuun ELY-keskuksen johto on kytköksissä kaivosyhtiöön, poliitikot ovat kytköksissä, viranomaiset samoin, ja pelissä ovat suuret rahat. Jos uraani show saadaan pyörimään kunnolla, puhutaan miljardeista. Panokset ovat kovat ja siinä oululaisten juomat raskametallit ja syövät ovat kakan hailee.

Miettikääpä tätä: Talvivaaran kaivosyhtiö keräsi osakeannilla yli 200 miljoonaa euroa. Yhtiö, joka on tuottanut koko ajan tappiota, yhtiö jonka jätejärjestelmät ovat täysin amatöörimäisiä ja kelvottomia, yhtiö joka voi hyvinkin päätyä oikeuteen lähiaikoina sekä kotimaassaan että EU:ssa, ja silti se kerää yli 200 miljoonaa uutta pääomaa.

Tätä on se ihan oikea järjestäytynyt rikollisuus. Tässä ei ole kyse ympäristörikoksesta. Tässä on kyse korruptiosta, vallan väärinkäytöksistä, virkavelvollisuuden täyttämättä jättämisistä jne. Kuviossa on mukana kymmeniä, ehkä satoja ihmisiä. Kaikki he ovat osallisina Euroopan lähihistorian suurimpaan ekokatastrofiin. Aivan kuten Italian Campagnassa, Napolin seudulla. Kuvio on aivan sama.

Kiinnostaako poliisijohtaja Paateroa? No ei. Sisäministeri Räsästä? Ei. Miksei? En tiedä, erittäin hyvä kysymys. Jos olisimme Italiassa arvelisin oitis, että heidät on ostettu, lahjottu, mutta ei kai meillä sentään niin? Suomihan on maailman vähiten korruptoituneimpia maita, eikös juu?

Ja missä ovat Vihreät? Missä on Green Peace? Missä ovat kettutytöt, turkistarhauksen vastustajat, viherpiiperot ja ituniilot? Varmaankin jossakin seminaarissa tai ympäristökokouksessa Acapulcossa tai Tahitilla, viiden tähden hotellissaan siemailemassa drinksujaan. Ajelemassa ministeriautolla, nauttimassa verovaroilla maksettavia ilmaisetuja, tukirahoja, mita lie. Nuo kaikki antavat siunauksensa asialle. Niin suurta on suomalainen järjestäytynyt rikollisuus.

Jaa mitä? Ai että jengirikollisuus? Näyttäkääpä yksikin jengi Suomessa, joka myrkyttää kymmenien tuhansien ihmisten käyttövedet, eikä tutkintaa edes käynnistetä. Näyttäkääpä yksikin "rikollinen moottoripyöräjengi", jonka toiminta uhkaa suoraan satojen tuhansien suomalaisten elämää ja terveyttä välittömästi. Näyttäkääpä yksikin liivijengi, jonka toiminta on satojen miljoonien rikollista bisnestä. En tiedä yhtään. Mutta sen tiedän, että Talvivaaran kaivosyhtiön rikollinen bisnes on satojen miljoonien arvoinen, vähintään.