SUOMI - NEOFASISTINEN YHTEISKUNTA

Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusviraston NSA:n urkintaskandaali herätti meilläkin pienoista kuohuntaa ja suomalaiset poliitikotkin yhtyivät muminallaan paheksuvien joukkoon. Heidän paheksuntansa on pelleilyä, sillä he ovat rakentaneet uusfasistista Suomea hartiavoimin viimeiset vuodet ja tuloksia alkaa tulla.

Jo nyt Suomessa on mahdollista syyttää rikoksiin syyllistymättömiä Suomen kansalaisia ja vaatia heille rangaistuksia. Tällainen oikeudenkäynti on meneillään Espoon käräjäoikeudessa. Syyttäjä vaatii tuomioistuinta julistamaan rikoksia tekemättömät kansalaiset rikollisiksi pelkästään poliisin vaatimuksesta. Kyse on siis aika isosta periaatteellisesta asiasta. Tässäkään ei ole kyse kuin osasta uusfasistista Suomea.

Jo Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa oli tavoitteena parempi median kontrolli. Siihen on jo päästy melko hyvin. Yleisradio on kuohittu ja yksityisessä mediassa omistajaohjaus on tiukempaa kuin koskaan aikaisemmin. Uusfasistista plutokratiaa tukevia ja markkinoivia juttuja julkaistaan, mutta kriittiset poistetaan. Julkisen sanan neuvosto on tuonut asian esille hiljattain. Sekään ei tosin käsitä, että tässä yleissä sananvapauden rajoittamisessa on kyse fasistisen rahavallan luomisesta maahamme.

Hallituksen lakiesitys koulujen työrauhan ja kurin lisäämiseksi on sekin osa fasistisen yhteiskunnan luomista. Rehtori Jukka Penttilän mukaan tavoitteena on luoda kouluista vankilamaisia tiloja, joissa keskeistä on rankaiseminen ja kurinpito. Penttilä on toiminut kolmen vuosikymmenen ajan rehtorina ja vastustaa hallituksen lakiesitystä. Suomen rehtoriyhdistyksen puheenjohtaja Riikka Lindroos on sen sijaan innoissaan hallituksen uusfasistisista ajatuksista. Ihme kyllä, monet naiset ovat uusfasistisesta Suomesta muutenkin innoissaan ja pyrkivät osallistumaan sen luomiseen kaikin tavoin.

Liikenneministeri Kyllösen vaatimukset ajoneuvojen seurantalaitteista ja paikannusjärjestelmistä on yksi esimerkki fasistisesta ajattelusta, aivan kuten oli Vihreiden Tuija Braxin ajama ja toteuttama Lex Nokiakin. Yhteystä näille kaikille on se, että eliitin vallankäyttöä vahvistetaan suhteessa kansalaisiin ja kansalaisten oikeuksia, vapauksia ja yksityisyyttä vähennetään. En ymmärrä miksi juuri naiset ovat niin ilahtuneesti ottaneet uusfasismin omakseen.

Ministeri Henna Virkkunen on ajanut hallituksen kuntauudistusta, joka on perustuslain vastainen, ja syyttää oppositiota laittomuuksien lietsomisesta, kun nämä ovat kehoittaneet kuntapäättäjiä harkitsemaan kuntaliitoksia kaikessa rauhassa. Virkkusen tavoin myös muut naispoliitikot ovat rääkyneet kovaan ääneen laittomuuksista, vaikka hallituksen kuntauudistus rikkoo perustuslaissa kunnille annettua itsemääräämisoikeutta.

Tämän perustuslain kohta eliminoitiin lain vastaisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Se antoi hallituspuolueitten määräyksesta päätöksen, jossa ilmoitettiin, että kuntauudistus voidaan viedä eduskunnassa läpi tavallisena lakimenettelynä. Tällä päätöksellään eduskunnan perustuslakivaliokunta rikkoi itse perustuslakia, sillä kuntien itsemääräämisoikeutta ei voida poistaa poliittisella päätöksellä, vaan ainoastaan muuttamalla perustuslakia siltä kohdin.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta siis rikkoi lakia niin halutessaan, eli toimi kunnon fasistien tavoin. Tosin samainen instanssi rikkoi lakia myös pääministeri Jyrki Kataisen kohdalla, kun se ilmoitti, ettei pääministeri ollut syyllistynyt laittomuuksiin tilatessaan niin sanotun Himas-selvityksen hankintalain vastaisesti. Toisin sanottuna, eduskunnan perustuslakivaliokunta on muuttunut lakia rikkovaksi poliittiseksi instrumentiksi, jota poliitikot käyttävät lakejamme rikkoessaan.

Poliisijohtaja Paatero on julkisuudessa asettunut tukemaan Suojelupoliisin verkkoseurantaoikeuksien lisäämistä ja vaatii niitä myös muille poliisiviranomaisille. Paateron ei pitäisi olla huolissaan, sillä hallitus on jo päättänyt niiden voimaan tulosta.

1.1. 2014 voimaan tuleva Pakkokeinolaki on puhtaasti uusfasistinen laki, joka on suunnattu kansalaisia vastaan. Se on luotu heidän oikeuksiaan ja vapauksiaan, perusoikeuksiaan polkemaan. Jokainen, joka lakiin tutustuu, ymmärtää tämän. Kyse ei ole rikollisuuden torjunnasta, ei liivijengeistä eikä muustakaan, vaan kansalaisten aukottoman kontrollin mahdollistamisesta ja viranomaisten suojaamisesta tässä toiminnassa.

Lakiin sisältyy telekuuntelua, suunnitelmallista tarkkailua, peiteltyä tiedonhankintaa, teknistä tarkkailua ja asuntokuuntelua, sekä teknistä katselua, eli salaista asuntojen ja yksityistilojen kuvaamista ja seuraamista teknisin välinein. Kaikki tämä sallitaan, mikäli viranomaisilla on "syytä epäillä" salaisten pakkokeinojen kohteeksi joutuvaa kansalaista. Sanomattakin on selvää, että viranomaisilla voi koska tahansa olla "syytä epäillä" ketä tahansa. Sinua ja minua, meitä kaikkia.

Laki sallii myös peitetehtävissä  työskentelevän poliisin osallistumisen rikoksiin tai rikoksen tekoon, eli suomeksi sanottuna valeroolissa esimerkiksi moottoripyöräkerhoon soluttautunut poliisi voi tehdä rikoksia ilman, että lain edessä sellaisiin syyllistyy.

Tämä avaa viranomaisille mahdollisuuden toimia provokaattoriagentteina, eli he voivat käynnistää rikollista toimintaa, luoda sitä, suunnitella rikoksia ja toteuttaa niitä todistaakseen jonkun ryhmän rikollisuuden, tai houkutellakseen ryhmän jäseniä rikolliseen toimintaan. Peiteroolissa oleva poliisi voi myös provosoida väkivaltatilanteita mielensä mukaan milloin ja missä tahansa, ja jopa osallistua väkivallan tekoihin tämän lain suojissa.

Saksassa vastaavanlaisella toiminnalla Saksan liittovaltion rikospoliisi onnistui luomaan radikaalista opiskelijaliikkeestä vasemmistolaisia terroristeja ja terroristijärjestöjä. Tämä selvisi vasta 2000-luvun alussa muille kuin viranomaisille. Vasemmistoterroristit saivat ensimmäiset aseensa ja pomminsa peitetehtävissä olleelta poliisilta. Peitetehtävissä olleet poliisit olivat myös provosoineet opiskelijamielenosoituksissa väkivaltaisia yhteen ottoja poliisien kanssa. Tavoitteena oli luoda ilmapiiri, jossa poliisi saisi lisää rahaa ja valtuuksia, ja haluamiaan lakeja läpi. Tässä tavoitteessa onnistuttiinkin. Tämä kaikki on dokumentoitua ja julkisuudessakin esillä ollutta tietoa.

Lakiin sisältyy teleosoitteen ja päätelaitteiden yksilötietojen hankinta. Siihen kuuluu myös oikeus laitteiden menetelmien tai ohjelmistojen asentamiseen tai poistamiseen. Ensi vuoden alusta viranomaisilla on siis laillinen oikeus asentaa mihin tahansa laitteeseesi, älypuhelimestasi kotikoneeseesi asti, omia vakoiluohjelmiaan, joiden avulla sinua voidaan kuunnella, seurata ja kuvata omilla laitteillasi reaaliaikaisesti, puhumattakaan muusta tiedonsiirrosta, puheluista, sähköposteista tai mistä tahansa laitteesi käytöstä.

Viranomaiset voivat myös lain mukaan poistaa koneeltasi, tabletiltasi tai kännykästäsi minkä tahansa ohjelman tai sovelluksen, jos he niin haluavat. Eli jos tämä blogi katoaa äkillisesti, kyse ei ole siitä että minä olisin poistanut sen, vaan siitä, että joku viranomaistaho on poistanut sen. He voivat poistaa laitteistasi Facebookin, Youtuben, Gmailin, minkä tahansa asian minkä haluavat, ja mikä parasta, lain mukaan heidän ei tarvitse ilmoittaa siitä sinulle, ei etukäteen eikä jälkikäteen.

Pakkokeinolaissa on kohta Salaisen pakkokeinon käytön salaaminen. Siinä todetaan seuraavaa: "Poliisi saa käyttää vääriä, harhautettuja tai peiteltyjä tietoja, tehdä ja käyttää vääriä, harhautettuja tai peiteltyjä rekisterimerkintöjä, sekä valmistaa ja käyttää vääriä asiakirjoja, kun se on välttämätöntä jo toteutetun, käynnissä olevan tai tulevaisuudessa toteutettavan pakkokeinon käytön suojaamiseksi."

Tämä tarkoittaa sitä, ettei sinulla tule koskaan olemaan mitään mahdollisuutta saada selville sinuun kohdistettuja pakkokeinoja, jollei viranomaistaho niin halua. Itseasiassa kukaan ei tule ensivuoden alusta saamaan selville mitään salaisia pakkokeinojen käyttöön liittyviä asioista, sillä laissa on myös kohta, joka sulkee kaikki suut. Se on nimeltään Salaisen pakkokeinon käyttöä koskeva ilmaisukielto. Tämä lain kohta sulkee jokaisen virkamiehen ja viranomaisen, tai täysin ulkopuolisen suun, jos nämä vahingossa tai millään tavalla saisivat tietoonsa mitään salaisten pakkokeinojen käytöstä.

Eikä tässä kaikki. Laissa on nimittäin kohta, jonka otsikko on: Asianosaisjulkisuuden rajoittaminen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei sinulla ole edes oikeutta saada tietää, onko sinuun kohdistettu salaisia pakkokeinoja. Laki on muotiltu niin, että viranomaiset voivat aina tähän lain kohtaan vedoten kieltäytyä kertomasta sinulle yhtään mitään. Lain voimaantulon jälkeen ei kenelläkään muullakaan viranomaisella, ei edes tietosuojavaltuutetulla, ole mahdollisuutta tarkistaa näitä asioita.

Lakiin on myös merkitty teleyritysten auttamisvelvollisuus, eli ensivuoden alusta niiden on pakko auttaa salaisia pakkokeinoja käyttäviä viranomaisia urkinnassa, eivätkä ne voi kieltäytyä yhteistyöstä lakia rikkomatta, tai tuoda asiaa julkisuuteen lakia rikkomatta.

Tällainen laki tulee siis voimaan heti ensivuoden alusta. Tällaisen lain hallituksemme on tehnyt. Kun tähän lakiin liitetään hallituksen "järjestäytyneen rikollisuuden vastainen ohjelma", lakejamme on muutettu jo niin paljon, että voimme aivan avoimesti sanoa Suomen siirtyneen uusfasistiseen aikakauteen. Nimeä voidaan toki muutella, voimme puhua myös plutokratiasta, rahanvallasta, sillä suuryritykset ja rikkaimmat suomalaiset ovat hallituksen ja eduskunnan erityissuojeluksessa ja osallistuvat omalla painoarvollaan tämän uusfasistisen Suomen luomiseen ja toimintaan.

Valtio, joka sallii suuryritysten maksaa satojen miljoonien eurojen liikevoitoista alle neljä prosenttia veroja, hyökkää nyt kansalisten vapaaehtoista auttamistoimintaa vastaan ja väittää sitä harmaaksi taloudeksi. Aikapankkitoiminta on valtion erityishuomion kohteena, samaan aikaan kun hallitus tekee kaikkensa että hallintarekisteri lakia uudistettaisiin niin, että se mahdollistaisi entistä suuremman veronkierron ja mustien pääomien valkopesun Suomessa.

Suuri, järjestäytynyt talousrikollisuus on hallituksen ja eduskunnan, sekä virkamieskunnan erityissuojeluksessa samaan aikaan, kun pienyrittäjiä ajetaan erityistilintarkastuksilla konkurssien partaille. Pienyrittäjien asemaa on määrätietoisesti heikennetty, heidän verotustaan on kiristetty ja toimintamahdollisuuksiaan on kavennettu. Työllisyyspuheista huolimatta hallitus ja eduskunta tukevat miljardeilla juuri niitä suuryrityksiä, jotka irtisanomisista pääasiassa vastaavat ja jotka kiivaimmin siirtävät tuotantoaan ulkomaille, eli vähentävät työpaikkoja Suomessa. PK-sektori, joka ainoana luo uusia työpaikkoja maahan, on sen sijaan hallituksen rankaisutoimien kohteena. Pääministeri Kataisen mukaan niiden rankaiseminen kannustaa niitä kasvuun.

SOTE-hanke, kuntauudistus, hallintouudistus, koululain muutokset, pakkokeinolaki ja perustuslain poliittinen mitätöinti ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Ne eivät ole erillisiä tapahtumia, sattumuksia, vaan osia kokonaisuudesta, jota voimme kutsua neofasistiseksi Suomeksi. Eduskunnan enemmistö, maamme hallitus ja taloudellinen eliitti, virkamieskunta, ne kaikki osallistuvat tähän yhteiseen hankkeeseen. Ne kaikki muuttavat Suomen kansalaisyhteiskunnasta fasistiseksi maaksi. Ne ovat jo tehneet sen.

Ongelma on siinä, ettei suurin osa heistä itsestäkään ymmärrä sitä. Pieni joukko Björn Wahlroosin aatteellisia tovereita käsittää varsin hyvin kokonaisuuden, mutta tuskinpa demarikansanedustaja, joka pullaa hampaanväleistään kaivaessaan painelee Kyllä-nappia eduskunnassa. Pikkusöpö kokoomustar maaseudulta tuskin käsittää, mitä on tekemässä, kun puhuu kovaan ääneen rikollisuudesta. Noilla poliitikoilla ei ole aivokapasiteettia ymmärrykseen. Juuri siksi he ovat eduskunnassa. He ovat juuri niitä, joita Lenin kutsui hyväntahtoisiksi hölmöiksi. Ilman heitä mikään fasismi, musta tai ruskea, ei ole mahdollista. Heitä tarvitaan tekemään se välttämätön. Mikä karmeinta, he tekevät sen ilomielin ja onnellisina, tyytyväisinä itseensä.

Jos joku teistä vielä epäilee neofasistisen Suomen olemassa oloa, miettikööt kaikessa rauhassa seuraavaa: hiljattain korkea poliisiviranomainen sanoi YLE:n lähetyksessä, että rikoksiin syyllistymättömiä voidaan pitää rikollisina ja  asettaa syytteeseen siksi, että he voivat tulevaisuudessa syyllistyä rikokseen. Siis: kansalainen, joka ei ole syyllistynyt rikokseen, voidaan asettaa syytteeseen siksi, että hän voi syyllistyä rikokseen tulevaisuudessa.

Vieressä istunut Yleisradion naistoimittaja ei reagoinut lausuntoon lainkaan. Hän nyökkäili. Sama toistui myös toisessa YLE:n lähetyksessä ja tälläkin kertaa vieressä istunut naistoimittaja nyökkäsi hyväksyvästi.

"Tällainen henkilö voi joskus tulevaisuudessa syyllistyä rikokseen."