Sananvapautta ei mitata sillä, että minä ja muut samanmieliset saamme sanoa sanottavamme. Sananvapaus mitataan sillä, että juuri ne joiden sanomiset saavat minussa aikaan inhoa, pelkoa, vihaa ja raivoa, saavat sanoa sanottavansa.
Minun ideoitani, ajatusmaailmaani, maailmankatsomustani ja sanomisiani saa ja pitää pilkata, arvostella, repostella, ja onkin tehty niin. Jotkut ovat loukanneet minua syvästi, toiset ovat saaneet aikaan alkukantaisen raivotilan, mutta tiedäkös mitä? Se on sananvapautta.
Heillä on oikeus olla erimieltä kanssani. Heillä on oikeus nauraa minun ajatuksilleni, pilkata niitä ja ivata maailmankatsomustani. Heillä on täysi oikeus yrittää vaikuttaa ajatteluuni, aivan kuten minullakin on heihin nähden. Se on sanan- ja ajatuksen vapautta se. Juuri sitä mistä kaikki ovat niin huolissaan, että haluavat rajoittaa sitä ankarasti.
Minua on kutsuttu natsiksi ja kommunistiksi, olen ollut suvakki ja rasisti, on väitetty useita kertoja, että olen Putinin kätyri. Noiden väitteiden esittäjät olisin saanut milloin tahansa oikeuteen laissa määritellyn kunnianloukkauksen nojalla ja saanut väittäjät tuomituksikin. Mutta ei haukku haavaa tee, vaikka pänniikin. Jokainen normaalijärjellä ja normaalilla käsityskyvyllä varustettu ymmärtää kyllä, etten ole putinisti trolli, enkä vieraan vallan vaikuttaja-agentti. Toisille olen jopa natsionalisti isänmaallisuuteni vuoksi. Ota näistä nyt sitten selvää.
Saako islamia arvostella rajustikin? Totta kai saa. Islam ei ole henkilö. Se on uskonto, ihan yhtä arvosteltavissa kuin kristinusko, buddhalaisuus tai jainalaisuuskin. Islamia saa ja pitää pilkata siinä missä mitä tahansa muutakin uskontoa ja ideologiaa. Ideologian ja uskonnon pilkkaaminen, niiden kovakin kritisointi ei voi olla rasismia. Se ei voi olla kunnian loukkaamista. Ideologioilla ei ole kunniaa. Ne vain ovat.
Islamin kritisointi ei voi olla rasismia. Islam ei ole henkilö, eikä se ole etninen entiteetti. Joka sanoo, että islamin kritisointi on rasismia, on itse rasisti, koska liittää uskonnon saumatta etnisyyteen. Islam, kuten kristinuskokin, on maailman uskonto. Muslimeja on kaikilta mantereilta kaikista etnisistä ryhmistä. Itse uskonto ei ole etninen henkilö, joten sen pilkkaaminen tai arvostelu ei voi olla rasismia. Kuten ei minkään muunkaan uskonnon tai ideologian.
Kaikkein karmeinta nykyisessä ilmapiirissä on se, että kun veteraanimuusikko Kari Peitsamo esittää mielipiteitään, hänen työmahdollisuuksiaan kavennetaan ideologisista syistä. Tämä on mielipidevainoa, siitä josta niin usein syytetään Kiinaa ja muita vastaavia maita. Todellisuudessa me elämme tässä maassa jo samaa todellisuutta. Meillä vainotaan ihmisiä mielipiteitten vuoksi ja osa vainoajista kokee olevansa hyvän puolella pahaa vastaan, tajuamatta itsekään olevansa uusfasisteja, jotka haluavat rajoittaa sananvapautta ja ajatuksenvapautta. Mielipiteen vapautta.
Suomalaiset taitelijat, toimittajat ja muut ovat huolissaan kehitysmaiden sananvapausvangeista ja mielipidevainoista, mutta tukevat niitä omassa maassaan. Yliopistoista löytyy paljonkin akateemisia, joiden mielestä sananvapautta ja ajatuksen vapautta pitäisi rajoittaa. Vasemmisto on tutkimusten mukaan kaikkein innokkain rajoittamaan mielipiteen vapautta. Tämä kaikki niin sanotun vihapuheen kieltämisen nimissä.
Vasemmiston luulisi jo historiallisista syistä vastustavan kaikkia yrityksiä ja pyrkimyksiä mielipiteen vapauden rajoittamiseen. Vasemmiston voisi kuvitella jo vuoden 1918 tapahtumien vuoksi käsittävän mihin sanavapauden ja ajatuksen vapauden rajoittaminen voi päätyä. Niin, se voi päätyä joukkoteloituksiin ja joukkohautoihin, aivan kuten maailmalla tapahtuukin. Vain siksi, että jonkun mielestä toisten ajatukset ovat vääriä ja liian vihaisia.
Kaikkein karmeinta on lukea valtioneuvoston eli hallituksen informaatiovaikuttamisopasta. Suosittelen sen lukemista kaikille niille, jotka puheittensa mukaan ovat mielipiteen vapauden puolella. Opas on dokumentti siitä uusfasistisesta ajattelutavasta josta on tullut uusi normaali.
Seuraavassa katkelmia tästä kammottavasta dokumentista:
"Tässä oppaassa informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan
toimintakykyyn. Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja
painostaminen sekä sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö. Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka
tavoitteena on saada kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan.
Tämän määritelmän mukaan informaatiovaikuttaminen on haitallista viestintää, jonka takana voivat olla valtiollinen toimija, ei-valtiollinen toimija, joka voi toimia myös tietoisesti tai tiedostamattaan jonkin valtion lukuun,
yksilöt, erilaiset organisaatiot, järjestöt tai yhteenliittymät, mutta myös muut toimijat."
Siis mikä tahansa ja kuka tahansa voi olla syyllinen tällaiseen toimintaan. Mieti mitä se voi tarkoittaa itsesti kannalta. Mikä tahansa mitä sanot voidaan tulkita informaatiovaikuttamiseksi ja siten valtio voi käydä kimppuusi siitä syystä. Mieti sitä.
"Vihapuhe ja disinformaatio pyrkivät
provosoimaan, tukahduttamaan keskustelua ja vaientamaan sekä lietsomaan vastakkainasettelua. Tavoitteena on rapauttaa kansallista arvopohjaa, demokratiaa ja luottamusta
sekä tukahduttaa mielipiteen-, sanan- ja lehdistönvapautta.
Epäasialliseen vaikuttamiseen varautumisessa ja torjunnassa keskeistä on tietoisuuden
lisääminen ja yhteistyö.
Kun kohteena on koko yhteiskunta, sen eri toiminnot, arvot ja normit, meidän kaikkien tulee osallistua tähän työhön. Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen ei ole yksinomaan viranomaisten tehtävä, vaan yhtä lailla yritysten, yhteisöjen, järjestöjen ja yksilöiden tehtävä."
Näin siis sanoo maamme hallitus, joka itse toimii ulkomaalaisen sotilasmahdin apurina omassa maassaan ja ulkomaalaisten johtaman ylikansallisen hallinnon käskyläisenä kaikkien lakiemme vastaisesti omassa maassaan. Ja hallitus vaatii jokaista osallistumaan sananvapauden rajoittamiseen, aivan kuten valtio vaati aikoinaan Neuvostoliitossakin.
"Tässä Suomessa julkaistussa oppaassa informaatiovaikuttamista ei määritelmällisesti rajata
pelkästään valtiojohtoiseksi tai valtiolliseksi toiminnaksi. Kokemukset ovat osoittaneet,
että toimijoita voi olla muitakin. Usein toimijaa on myös vaikea selkeästi osoittaa. Tämän
vuoksi tarkastelukulmaksi on otettu 360 astetta. Vihamielisiin vaikuttamisyrityksiin tulee
suhtautua yhtä vakavasti, tulivat ne sitten mistä ilmansuunnasta tai miten läheltä tai kaukaa tahansa."
Tämä vainoharhainen kätkelma voisi olla Josef Stalinin käsialaa. Hänhän totesi tunnetusti: Me löydämme mustan kissan pimeästä huoneesta vaikkei siellä sellaista olisikaan. Ja miljoonat päätyivät keskistysleireille ajatustensa, sanomistensa, mielipiteittensä ja vakaumustensa vuoksi.
"Pohjoismainen yhteiskuntamalli rakentuu luottamukselle. Luottamus ja luottamuksellisuus
ovat hyvin toimivan demokratian edellytyksiä. Informaatiovaikuttaminen heikentää näitä
arvoja kylvämällä epäilyksen siemeniä ja lietsomalla vastakohtaisuuksia."
Luulin, että pohjoismaiset yhteiskunnat perustuvat kansalaisiin ja avoimuuteen. Suomen hallituksen mukaan olen väärässä. Pohjoismainen yhteiskuntamalli perustuukin Suomen hallituksen mukaan kritiikittömyydelle, sokealle tottelevaisuudelle ja uskolle valtion virkamiesten ja poliitikkojen toiminnan oikeutukseen, vaikenemiselle, ja valtiojohtoisen ajattelun ja valtiojohdon määräysten pohjalle. Varsin mielenkiintoinen näkemys maamme hallituksella.
"Viranomaiset voivat tukea tätä työtä esimerkiksi myöntämällä taloudellista tukea ja vaikuttamalla omalta osaltaan toimintaansa liittyvien virheellisten tietojen ja käsitysten korjaamiseen."
Siis selkokielellä: valtion pitäisi tukea itselleen mieleisiä mielipidevaikuttajia ja tehostaa propagandaansa. Jännä juttu.
"PR, markkinointi, diplomatia, mielipidejournalismi ja lobbaus ovat esimerkkejä hyväksytyistä keinoista, joilla erilaiset organisaatiot pyrkivät vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin
ja käyttäytymiseen."
Selkokielellä Suomen hallitus hyväksyy kaupallisten tahojen informaatiovaikuttamisen ja salaisen vaikuttamisen eli lobbauksen, sekä poliitikkojen vaikutuspyrkimykset ja kontrollissa olevien medioitten mielipidevaikuttamisen. Mielenkiintoista tämäkin.
"Julkista keskustelua häiritsemällä
käsityksemme julkisen keskustelun laajuudesta, sisällöistä tai suunnasta voidaan saada
muuttumaan."
Miten julkista keskustelua voi ylipäätään häiritä, lukuunottamatta sitä että valtiovalta ryhtyy rajoittamaan sitä poliittisista ja ideologisista syistä?
"Ideaalimaailmassa tiedonvälitys alkaa siitä, kun jotain tapahtuu tai kun saamme uutta tietoa.
Asiantuntijat tulkitsevat ja selittävät tilannetta. Media uutisoi siitä ja tieto tavoittaa yleisön.
Mielipiteenmuodostus ei tietenkään toimi käytännössä ihan näin, mutta suurin piirtein
siten demokraattisen yhteiskunnan mielipiteenmuodostusprosessin voi ymmärtää.
Edellisen mallin onnistuminen riippuu siitä, onko tapahtuma oikea tai tieto oikeaa ja perustuuko se faktoihin. Ovatko uskottavat ja todelliset tahot vahvistaneet tiedon tai tapahtuman. Media tarkistaa faktat ja lähteet sekä pyrkii toimimaan yleisön edun mukaisesti.
Julkisessa keskustelussa huomioidaan erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä. Ennen johtopäätösten tekemistä käydään rakentavaa keskustelua."
Siis aikuisen oikeasti: ihanteena on malli, jossa media kertoo mitä on tapahtunut, sitten asiantuntijat kertovat mistä on kyse, ja media kertoo meille tämän. Tämän takeena on se että media julkistaa vain sellaista tietoa, joka on "uskottavien" ja "todellisten tahojen" antamaa tietoa. Aika uskomaton ajatus tämäkin. Siis vain virallinen, sertifioitu "totuus" kelpaa keskustelun pohjaksi ja tätä keskusteluakin pitää käydä "rakentavasti", joka selkosuomeksi tarkoittaa kritiikittömyyttä ja virallisen totuuden hyväksymistä kyseenalaistamatta sitä.
"Ei ole sattumaa, että informaatiovaikuttamisessa hyödynnetään samanlaisia tekniikoita
kuin journalismissa, julkisessa diplomatiassa, lobbauksessa ja PR-toiminnassa. Näiden menetelmien jäljitteleminen on keino salata informaatiovaikuttaminen, ja saada se vaikuttamaan luotettavalta tiedolta.
Laiton vaikuttaminen, kuten uhkailu, tietomurrot, kiristys tai lahjukset jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle, ja niistä on aina ilmoitettava poliisille."
Siis ensin hallitus toteaa, että "väärän tiedon" levittäjät naamioituvat "oikean tiedon" levittäjiksi jotta ihmiset luottaisivat heihin, mikä on siis väärin ja pahaa, mutta heti perään todetaan byrkratiaksi, ettei tällainen ole laitonta, koska heti perään luetellaan mikä on laitonta.
"STRATEGISET NARRATIIVIT
Myönteinen tai rakentava: “Tämä on totuus!”
Tavoitteena on rakentaa yhtenäinen kertomus tietystä asiasta, joka sopii vakiintuneisiin ja olemassa oleviin
narratiiveihin tai täydentää tai kehittää niitä.
Kielteinen tai haitallinen: “Tuo on valetta!”
Tavoitteena on estää yhtenäisen narratiivin muodostuminen tai heikentää tai jopa tuhota tietystä asiasta
olemassa olevia narratiiveja.
Hämärtävä: “Katso tuonne!”
Tavoitteena on viedä huomio pois tietystä asiasta hämärtämällä sitä. Hämärtämisen välineenä voidaan käyttää esimerkiksi huumoria, meemejä tai salaliittoteorioita sekä tarjota lukuisia hieman toisistaan poikkeavia selityksiä asiasta."
Nämä ovat Suomen hallituksen mielestä merkkejä informaatiovaikuttamisesta, siis paha asia. Mutta kaikki nuohan ovat aivan luonnollinen osa mitä tahansa poliittista keskustelua. Valtio ja valtamedia käyttävät juuri näitä samoja "strategisia narratiiveja" joka päivä omassa toiminnassaan. Ilmeisesti kukaan muu ei saa toimia samoin. Ja jälleen kerran huumori ja meemit. eli pilakuvat, ovat yksi olennainen vihollinen Suomen hallituksen silmissä. Tuostahan joku voisi jo tekaista parit meemit tai vääntää vitsiä.
"KOHDERYHMÄT
Suuri yleisö
Informaatiovaikuttaminen kohdennetaan laajoihin yhteiskuntaryhmiin tai yhteiskuntaan kokonaisuudessaan
käyttämällä laajoja, vakiintuneita narratiiveja.
Yksilöidyt ryhmät
Yksilöityjä kohderyhmiä tunnistetaan demografisten tekijöiden perusteella, esim. ikä, tulot, koulutus tai
etninen tausta. Tällä tavoin voidaan luoda viestejä, jotka puhuttelevat nimenomaan tavoitellun ryhmän jäseniä.
Yksilöt
Yksilöihin kohdistetussa viestinnässä käytetään massadataa (big data) yksilöiden luonteenpiirteistä,
poliittisista mieltymyksistä tai käyttäytymismalleista."
Ööh... valtamedia ja valtiovaltahan toimivat juuri näin. Onko se informaatiovaikuttamista ja jos on, onko se sitä hyvää vai pahaa?
"SATIIRI JA PARODIA
Satiiri ja parodia ovat tavallisesti harmittomia viihdyttämismuotoja. Informaatiovaikuttamisessa huumoria voidaan kuitenkin käyttää työkaluna harhaanjohtavan
informaation levittämiseen ja yksilöiden, narratiivien tai mielipiteiden naurunalaiseksi
saattamiseen tai kritisointiin. Huumoria voidaan käyttää kiistanalaisten mielipiteiden
oikeuttamiseen."
Tämä on jo todella huolestuttavaa luettavaa. Suomen hallitus on siis sitä mieltä, että huumori on vaarallista. Se on sitä mieltä, että kiistanalaisia mielipiteitä ei saisi oikeuttaa. Mitäköhän Nelson Mandela tai Mahatma Gandhi tästä ajatuspierusta olisi tuuminut?
En nyt jaksa tässä käydä läpi koko hallituksen pumaskaa, mutta se lienee enimmäkseen peräisin sieltä hybridikeskuksesta tai läntisestä lähteestä. Ainakin tekstissä vilisee nimenomaan angloamerikkalaisia käsitteitä ja sanoja. Eli tämä on nyt sitä informaatiovaikuttamista eli strategisen narratiivin luomista, juuri sitä valtamedian kauhistelemaa hybridivaikuttamista.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161512/VNK_11_2019_Informaatiovaikuttamisen%20vastaaminen_web.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Joka ei tämänkään jälkeen usko, että sananvapaus ja mielipiteen vapaus Suomessa on oikeasti uhattuna miettikööt tätä:
Suomessa on ainakin neljä bloggaajaa haettu poliisin toimesta kodeistaan, heidän tietokoneensa ja kännykkänsä on takavarikoitu. Kaksi heistä laitettiin mielisairaalaan. Toiselta kysyttiin jopa kuvitteleeko hän viranomaisten vainoavan itseään. Toinen sai hälyytettyä apua salakuljettamallaan kännykällä ja vapautui varsin pian. Kummallekin aloitettiin pakkolääkitys välittömästi. Toinen oli oikeistolainen, toinen vasemmistolainen. Ja tämä tapahtui jo vuosia sitten.
Tämäkin blogi voidaan tulkita informaatiovaikuttamiseksi. Tämäkin voidaan tulkita vihapuheeksi, koska vihapuheen määritelmät ovat täysin subjektiivisia. Niitä et löydä laista. Syystäkin. Jos laki määrittelisi vihapuheen, määritelmä olisi luultavasti tiukempi kuin nyt hahmottomana ja muodottomana vellova vallanpitäjien, valtamedian ja Oikeassa olijoiden näkemys. Lain tiukka määritelmä rajaisi monet nykyisin vihapuhujiksi leimatut vihapuhe-määreen ulkopuolelle. Toisaalta, jos laki olisi liian lavea ja väljä, se paljastaisi ettei kyse olekaan vihapuheesta, vaan sananvapauden, ajatuksen vapauden ja mielipiteen vapauden rajoittamisesta.
Näin siis Suomessa vuonna 2019.
http://rayhablogi.blogspot.com/2019/01/vihapuhetta-ja-banneja.html
http://rayhablogi.blogspot.com/2015/10/sananvapaus-ja-mielipiteen-ilmaisuvapaus.html
http://rayhablogi.blogspot.com/2018/05/sananvapaus-suomessa-on-uhattuna.html
http://rayhablogi.blogspot.com/2016/01/sananvapaus-20.html
http://rayhablogi.blogspot.com/2018/08/sananvapausongelma.html
http://rayhablogi.blogspot.com/2018/08/sananvapauden-rajoittaminen-koskee-myos.html
http://rayhablogi.blogspot.com/2016/01/sananvapaus-osa-2.html
http://rayhablogi.blogspot.com/2016/01/mita-vittua.html
http://rayhablogi.blogspot.com/2016/07/mita-vittua-20-avoin-kirje-sensuurin.html?m=1
