SANANVAPAUS 2.0

"Evelyn Beatrice Hall (28 September 1868 – 13 April 1956),^{[1][2][3][Note 1]} who wrote under the pseudonym S. G. Tallentyre, was an English writer best known for her biography of Voltaire entitled The Life of Voltaire, first published in 1903. She also wrote The Friends of Voltaire, which she completed in 1906.
In The Friends of Voltaire, Hall wrote the phrase: "I disapprove of what you say, but I will defend to the death your right to say it"^[4] (which is often misattributed to Voltaire himself) as an illustration of Voltaire's beliefs.^[5][6][7] Hall's quotation is often cited to describe the principle of freedom of speech."

Olen täysin samoilla linjoilla. "En hyväksy sitä mitä sanot, mutta olen valmis puolustamaan oikeuttasi sanoa niin kuolemaani saakka."

Tuossa on todellakin sananvapauden ydin. Minun ei tarvitse pitää siitä mitä sanot, mitä mieltä olet, voin olla jopa vastakkaista mieltä ja täysin päinvastaista mieltä, mutta olen valmis kuolemaan sen puolesta, että sinulla on oikeus sanoa se mitä haluat.

Moni tämän blogin lukija ja moni Facebook-kaverini on tulkinnut tämän periaatteeni niin, että kannatan rasismia ja natseja. Tämä tulkinta johtuu siitä, etten hyväksy sitä, että KRP ryhtyy suitsimaan netin vihapuhetta. Tuo tulkinta on väärä. En nimittäin hyväksy sitä, että valtio ryhtyy suitsimaan mitään nettipuhetta tai kirjoittelua. Se on vastoin maamme perustuslakia.

»Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.»
(Suomen perustuslain toisen luvun 12. pykälä.^"

On hieman koomista, että ne, jotka sanovat olevansa suvaitsevaisia, eivät suvaitse toisinajattelijoita ja eroavia mielipiteitä, ja pyrkivät kieltämään sellaisten esittämisen. Kysymys kuuluu: onko sananvapauden rajoittaminen hyvä asia, jos se tehdään hyvin aikein?

En pidä natseista, en pidä äärioikeistolaisesta ideologiasta, enkä pidä rasismista, mutta sillä ei ole väliä itse asian kannalta. En pidä islamisteistakaan, enkä koraanista, mutta en vaadi niidenkään kieltämistä. En pidä äärikristityistä, enkä ylipäätään uskonnoista, mutta en ole vaatimassa niille rajoituksia. Sananvapaus joko on tai ei ole.

Kun sananvapautta ryhdytään rajoittamaan MILLÄ TAHANSA PERUSTEELLA, ollaan hyvin vaarallisilla vesillä. Siksi sellaista ei pidä koskaan hyväksyä. Mitäpä jos nyt vihapuheita sensuroivat poliisit päättävätkin huomenna, että kaikki pakolaismyönteinen ja antirasistinen puhe on vihapuhetta ja väärin? Miten se suu sitten pannaan?

On aivan turha kuvitella, että sensuuri kohdistuu vain niihin "vääriin" mielipiteisiin tai puheisiin. Ennemmin tai myöhemmin se kohdistuu meihin kaikkiin. Ennemmin tai myöhemmin kaikki epäsopiva, loukkaava, arveluttava, vääristelevä, pilkkaava ja rienaava kielletään. Niin on käynyt aina ja kaikkialla missä sensuuri on otettu käyttöön.

Kuvitelma siitä, että sensuuri ei koske minua, koska olen oikeassa, on valtava harha. Sensuuri koskee jokaista. Me emme pääse määrittelemään enää siinä vaiheessa sitä mikä on epäsopivaa, loukkaavaa, arveluttavaa jne. Joku muu, ehkä poliisi, tekee sen ja auta armias jos olet listalla.

Vaara on siis se, että kun viranomaisille annetaan valta sensuroida vääriä ajatuksia, vihapuheita, mitä tahansa, viranomaiset voivat käyttää tätä valtaa mihin tahansa. Miksei? Niin on tapahtunut aina, jokakerta ihmiskunnan historiassa. Ja se kenellä on valta, määrittelee sen mitä sensuroidaan. Huomenna se voi olla tämä blogi. Kukaan meistä ei voi tietää mikä on huomisen sensuurin kohde.

 Kiellettyjen ja sensuroitujen kirjojen joukossa ovat olleet eri aikoina eri maissa mm. Honore de Balzacin koko tuotanto, Ray Brandburyn Fahrenheit 451, Anthony Burgessin Kellopeliappelsiini, Hannu Salaman Juhannustanssit ja Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassa. Myös Anne Frankin Nuoren tytön päiväkirja oli sensuroitu teos eripuolilla Yhdysvaltoja vuosina 1982-1987. Siis Anne Frankin päiväkirja. Sitä sopii miettiä.

http://users.edu.turku.fi/artlin/fennet/kiellettyja_kirjoja.html

Kun sanomisen vapautta ryhdytään rajoittamaan, ajatuksen vapautta rajoitetaan. Sana ja ajatus ovat yksi ja sama asia, sen eri aspekteja. Kenellä on oikeus määritellä mitä saa ajatella? Ei minulla, eikä mielestäni kenelläkään. 

Tämä on se syy, miksi vastustan kaikkea sananvapauden rajoittamista. Sen täytyy olla rajoittamaton.

Koskeeko sanomisen vapaus tappouhkauksia? Ei tietenkään, uhkailu on rikos. Ei uhkailulla ole mitään tekemistä sananvapauden kanssa.

Koskeeko sanomisen vapaus natseja? Kyllä, vaikka en ole heidän kanssaan samaa mieltä oikein mistään.

Koskeeko sanomisen vapaus anarkisteja? Kyllä, vaikka en ole heidän kanssaan samaa mieltä oikein mistään.

Koskeeko sanomisen vapaus turvapaikanhakijoita? Kyllä, heitäkin.

Koskeeko sanomisen vapaus turvapaikanhakijoiden vastustajia? Kyllä, ihan samalla tavalla kuin kaikkia.

Koskeeko sanomisen vapaus lapsipornoa tai eläinpornoa? No ei, sillä nuo ovat rikoslaissa määriteltyjä rikoksia. Niillä ei ole tekemistä sananvapauden kanssa.

On aika häkellyttävää huomata, että poliittisen spektrin koko leveydeltä löytyy paljon ihmisiä, jotka kannattavat sananvapauden rajoittamista. Se yhdistää äärilaitoja ja sen kannattajia on maltillisissakin. Kaikkein kummallisinta on se, että tästä maasta löytyy toimittajia, jotka aivan avoimesti liputtavat sananvapauden ja sensuurin puolesta. Se on täysin käsittämätöntä. Se tosin kertoo juuri siitä, miksi sananvapauden puolustaminen on aivan keskeinen ja oleellinen asia.

Maame ilmapiiri on nyt sellainen, että milloin tahansa esimerkiksi Nato-keskustelua ryhdytään rajoittamaan. Milloin tahansa tulee ohjeistus, jonka mukaan EU-kriittinen kirjoittelu ja puhe ovat vihapuhetta ja väärin. Mitä sitten tehdään? Millä perusteella tuo sensuuri kiellettäisiin? Ei sellaisia perusteita olisi, koska sensuurilla olisi jo perusteet olla olemassa.

Turvapaikanhakijoia koskevan keskustelun rajoittaminen ja sensurointi ovat vain alkua. Sensuuri ei koskaan pysy karsinassaan. Se on sen luonto, sen sisäänrakennettu dynamiikka. "Jos tämä on kiellettyä, niin miksipä ei tuo? Jos kiellämme tämän, miksi emme tuota?".

En tiedä selventääkö tämä kirjoitus mitään. Tuntuu siltä, että sensuuriin ihastuneita riittää, eivätkä he näe metsää puilta. He uskovat vilpittömästi, että poliisin tekemä sensuuri on hyvä asia. Itse en ymmärrä miten se voi olla sitä. Ei se ole sitä Kiinassa, eikä Pohjois-Koreassakaan. Miten se voisi olla sitä meillä? Koska suomalaiset ovat erilaisia? Koska meidän poliisimme on parempi kuin noissa maissa? Eikös tuo ole rasistinen ajatus?

"Ei ole olemassa mitään osittaista sensuuria. Sitä joko on, tai ei ole. Mistäkö tiedän tämän? Asuin maassa, jossa oli sensuuri." Milos Forman.

”Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.” -Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19. artikla.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030460

http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/sananvapaus/