SUOMESSA ON VAIN YKSI ARMEIJA ja se on meidän

Tässä maassa on vain yksi armeija, vain yhden armeijan sotilaita, joilla on vain yksi tärkeä tehtävä. Se on puolustaa tätä maata tarvittaessa. Tämän armeijan tehtävä ei ole juosta pitkin aavikoita hottentotteja jahtaamassa, ammuskella kameleita kaukomaiden vuorilla tai kipittää aina paikalle, kun iso ulkomainen kenraali käskee. Minulle on aivan sama mistä suunnasta ja millä lihaksilla se käskee. Se ei ole suomalainen.

Koska tämä perusasia tuntuu unohtuneen jopa suomalaisilta upseereilta, lienee syytä palauttaa mieliin parit asiaa koskevat laulut.

"Kotikontujen tienoita tervehtien
Tämä laulumme kaikukoon
Yli peltojen, vetten ja tunturien
Aina Hangosta Petsamoon"

Petsamo meni mutta Hanko on tallessa.

"Sama kaiku on askelten
Kyllä vaistomme tuntee sen
Kuinka kumpujen kätköstä mullasta maan
Isät katsovat poikiaan"

Niin katsovat ja ihmettelevät mitä helvettiä ne pojat Tsadisssa ja Afganistanissa tekevät.

"Sinä tiedäthän veikko mun vierelläin
Mikä retkemme tänne toi
Ilomielin me riensimme sinne päin
Missä yhteinen kutsu soi"

Niinpä, jokaisen pitäisi se tietää. Ei kuulu Naton kutsua, eikä Venäjän, eikä Ruotsin, vaan MEIDÄN YHTEINEN kutsumme.

"Tapa tuttu jo taattojen
Nyt on hoidossa poikasten
Kun on vaaralle alttiina syntymämaa
Kotiaskareet jäädä saa"

Syntymämaa on juuri nyt vaarassa. Lissabonin sopimuksella meistä tehtiin EU-osavaltio. Tiesittekö muuten, että Lissabonin sopmus antaa EU:lle oikeuden lähettää Suomeen muunmaalaisia sotajoukkoja suomalaisilta kysymättä? Nyt tiedätte senkin.

"Mitä lieneekin aarteita Suomessa
Toki kallehin on vapaus
Täällä suorana seistä ja kaatua
On joka miehellä oikeus"

Vapaus on vapautta tehdä niin kuin tämä kansa haluaa. Ei niin kuin EU-komissio tai parlamentti haluaa. Ei niinkuin Venäjä, Ruotsi tai Yhdysvallat haluaa. 

"Siis te lapset ja vanhukset
Ja te äidit ja morsiamet
Niin kauan teillä on suojattu lies
Kun on pystyssä yksikin mies"

Tämä olisi jokaisen tämän valan ja valalaulun vetäisseen miehen syytä muistaa.

"Kuullos pyhä vala kallis Suomen maa;
Sinuun koskea ei väkivalta saa!
Sua suojelemme, verin varjelemme,
Ollos huoleton,
Poikas valveill’ on."

Ovatko pojat valveilla? Meitä viedään kuin kuoriämpäriä Natoon, meiltä on viety oma raha ja sitä myöten oma talouspolitiikka, laeistamme 80% tulee ulkomailta, ja yhteiskuntapolitiikan ja ulkopolitiikan suuntaviivat piirretään Brysselissä.

"Kuullos pyhä vala kallis Suomen maa;
Sinuun koskea ei väkivalta saa!
Kallios ei horju, vaaras poies torju,
Ollos huoleton,
Poikas valveill’ on."

Ovatko pojat valveilla? Viime kesänä norjalaiset konepistoolein varustautuneet poliisit tivailivat Suomen Lapissa suomalaisilta henkilötodistuksia. Etsivät kuulema terroristeja. Suomesta. Suomalaisista. Millähän vitun oikeudella vieraan omaan poliisit heiluvat tämän maan rajojen sisällä ja osoittelevat konetuliaseilla suomalaisia ja vaativat näitä todistamaan henkilöllisyytensä?

Viimekesänä pidettiin Nato-merisotaharjoitukset Lounais-Saaristossa. Kysymys kuuluukin, mitä helvettiä saksalaisten sotapoliisien linja-auto Kouvolassa oikein hääri? Harjoitus oli toisella puolella Suomea. Miksi helvetissä saksalainen panssariajoneuvojen kolonna ajeli Kangasniemellä viikko harjoituksen jälkeen?

Olisikohan poikien aika ruveta heräilemään?

SOTE - follow the money

SOTE- uudistusta on markkinoitu välttämättömänä, pakollisena ja ainoana mahdollisuutena pelastaa terveyspalvelut. Tuo kaikki on silkkaa valhetta. Hallitus ja eduskunta ovat tekemässä suuren luokan sumutusta, jolla terveyspalveluiden tehokkaampi yksityistäminen sujuisi helpommin, kansalaisilta kyselemättä ja heidän tietämättään.

Kun SOTE-alue on muodostettu, se tarjoaa alan suuryrityksille mehevän tulonlähteen. Yrityksen ei enää tarvitse neuvotella Rääkkylän, Saarijärven ja ties minkä kunnan kanssa erikseen. Diili tehdään SOTE-johdon kanssa, se voidaan tehdä kaikessa hiljaisuudessa ja BANG koko alueen terveyspalvelut onkin "ulkoistettu".

Vitsi piilee siinä, että tuollaista SOTE-aluetta ei yksikään kotimainen pikkufirma kykene hoitelemaan. Ei ole tarkoituskaan. Se kaupataan ulkolaisille alan suuryrityksille, jotka ovat järjestään myös veroparatiisifirmoja.

Alkuasukkaille jää taas maksumiehen rooli, sillä kun koko SOTE-alue on kaupattu pois, mitään kisaa tai vaihtoehtoa ei koko alueella ole olemassa.

PUTIN

Kun on näköjään hiukan vaalikuume nousussa ja kyselyitäkin tulee, niin täytynee selvittää oma näkökulma tuohon herra Putiniin, joka niin monen suomalaisen yöunia häiritsee ja pelottaa kauheasti. Ehkä pieni selvennys on paikallaan, kun tuolla jo nimitellään peräti Putin Fan Clubin jäseneksi. Eli mitä mieltä olen Vladimir Putinista?

Vladimir Putin on entinen KGB:n upseeri. Hän on saanut joidenkin vuosia sitten mediassa esitettyjen arvioiden mukaan koulutuksen myös niihin koviin hommiin, eli tappajakoulutuksen. Jokaiselle, jolla on ylipäätään aivot päässä, tämä kertoo jo sen, ettei Putin ole mikään kiva kaveri.

Neuvosto-KGB:ssä moinen koulutus oli totisinta totta ja se että siinä on pärjännyt, kertoo myös sen mitä heppu voi tehdä. Neuvosto-KGB:ssä myös sisäinen valtapeli oli kirjaimellisesti veristä ja kun siellä myllyssä on selvinnyt, ja edennyt everstiksi (muistaakseni), voidaan normaali järjellä ymmärtää, ettei tämä heppu ole mikään ihan jokareino.

Toisin kuin Putinin valtaannoususta aikoinaan suuresti ilahtunut Ilkka Kanerva, joka kehua retosteli tuntevansa miehen oikein hyvin kun kesä-Turussa olivat usein tapailleet, en ole koskaan pitänyt Putinia minään suurena kaverina, tai ihmisystävänä. En ole koskaan häikäistynyt niin monen johtavan suomalaispoliitikon tavoin hänen tarmokkuudestaan tai määrätietoisuudestaan, tai oikeastaan mistään. Minun silmissäni hän on aina ollut lyhyen läntä kylmäkiskoinen heppuli.

Kun Putin nousi valtaan Venäjällä, maa oli konkurssissa. Se oli ryövätty, siellä käytiin mafiasotia, parisensataa pankkiiria ammuttiin joka vuosi, kymmeniä toimittajia ammuttiin joka vuosi, ja kymmeniä poliitikkoja ammuttiin joka vuosi. Oligarkit murhauttelivat toisiaan ja vihollisiaan. Jokainen jolla oli aivot oli pikkuisen huolissaan maan joukkotuhoarsenaalista. Niitä kun yritettiin kaupitella maailmallekin joidenkin toimesta.

Jokainen, joka tuntee Venäjän historiaa edes hiukan, ymmärsi mitä soosista seuraa. Maa on kaaoksessa ja valtaan nousee KGB upseeri. Mitähän ihmiset odottivat hänen tekevän? Lisäävän avoimuutta ja vapauksia? Niitäkin hölmöjä löytyi, suomestakin. Putin oli elänyt Saksassa, että se varmaan on silleen länsimielinen ja länsimaistunut. Kirjoiteltiin tohkeissaan uutisjuttuja, joissa kerrottiin Putinin kuunnelleen salaa Beatlesia ratiosta. Ihan oikeasti! Käykääpä katsomassa niitä juttuja, joita Suomenkin mediassa ja lännessä aluksi kirjoiteltiin. Ette usko silmiänne.

Minä, jota Putinin charmi ei ollut koskaan hurmannut, tiesin, ettei entinen KGB upseeri jätä raippaa seinälle roikkumaan. Venäjän historiassa yleistä mellastusta on aina seurannut raju kurin palautus. Ainoa toiveeni oli, ettei mene ihan yleiseksi lahtaamiseksi. No, Tsetsheniaa lukuunottamatta ei mennyt. Oppositiolle osoitettiin kaapin paikka normipamputuksella ja vangitsemisilla, huligaanit piestiin ojennukseen, parit pahimmat rimpuilijat ajettiin maan pakoon ja oligarkit pantiin ruotuun.

Tavalliselle venakolle ja velivenäläiselle Putin oli sankari. Tulipahan taas kuria ja järjestystä. Onneksi jäätiin tälle normitasolle, ettei menty Stalinin mittatikulla. Sekin olisi ollut mahdollista. Onneksi kuolonuhrien määrä jäi tuhansiin, eikä noussut satoihin tuhansiin. Sekin olisi ollut mahdollista. Oppositiokin sai edelleen mesota, kunhan ei hyppinyt liikaa silmille. Garri Gasparovkin sai ja saa edelleen huutaa, kuinka häntä sorretaan. Kunhan vain huutelee, eikä tee enempiä. Sitten tulee vasaraa päähän.

Putin päätti nostaa Venäjän takaisin suurvallaksi. Se oli ja on hänen pyhä tehtävänsä. Miksei olisi? Entinen KGB upseeri tuskin haluaa mitään muuta. Ei se ole mikään yllätys. Ei se ole mikään salaisuus. Hän panostaa asevoimiin ja muuhun suurvalta-arsenaaliin. En usko, että kukaan Yhdysvaltain presidentti haluaisi, ettei Yhdysvallat ole suurvalta. Jostakin kumman syystä tämäkin muka yllätti kaikki. Se on koomista. KGB upseeri satsaa asevoimiin. Mikä siinä voi olla yllättävää? Miten on mahdollista, että se on jotenkin merkillistä, kauheaa tai ties mitä?

Toisin kuin kaikki hysteeriset inisijät Suomessa ja suomalaismediassa, asenteeni Putinia kohtaan on aivan selvä. En ole koskaan pitänyt miehestä. Hän on itämainen despootti, tietenkin. Hänhän on Venäjän valtias. Ei siellä ole koskaan muunlaisia ollutkaan. On ollut heikkoja tai vahvoja despootteja, Neuvostoliitonkin aikana. En vain ole koskaan pelännyt häntä, enkä vieläkään suostu tutisemaan hänen edessään. Venäjä ei pelota minua sen enempää kuin Yhdysvallatkaan. Venäjän armeija ei pelota pätkääkään. Tiedän mitä teen, jos se tulee rajan yli. Tein sen päätöksen jo intissä vuonna 1984. Ei tarvitse arpoa tai haparoida. Ei tarvitse jännittää.

Ehkä tämä Putinin mytologisointi ja demonisointi, jota meilläkin urheasti harrastetaan, vaikuttaa juuri siksi niin typerältä. Putin-pelossa on jotakin hyvin infantiilia ja ärsyttävää. Se, että media täytyy länsipropagandasta aamusta iltaan, vituttaa. Kun kritisoin tätä, länsimedian nielijöiden silmissä ja päässä asia kääntyy kummallisesti siten, että olenkin "Putin Fan Clubin" jäsen, tai "Venäjä-mielinen". Sekin kertoo jotain tästä ajasta. Kun en suostu pelkäämään Putinia ja Venäjää yhtään, olenkin epäilyttävä henkilö. Ikään kuin pelkuruus olisi hyve. Mihin tämä maa on menossa??

En suostu jatkossakaan pelkäämään Venäjää, Putinia tai Venäjän asevoimia. En suostu jatkossakaan ihailemaan Putinia, kehumaan häntä, mutta en myöskään ryhdy nielemään länsisontaa suu ammollani. En niele itäsontaakaan sen enempää. Ennen kaikkea en suostu pelkäämään sekuntiakaan. Pelosta ja sen lietsonnastahan tässä kaikessa on kyse. Joku haluaa että me pelkäämme Venäjää ja Putinia. Joku haluaa, että me vapisemme ja tunnemme olomme turvattomaksi, vaikka meillä yksi Euroopan suurimmista sotavoimista, eikä mitään erityistä konfliktia menossa Venäjän kanssa.

Kysymys kuuluu: kuka sinua on pelotellut? Miksi sinä pelkäät? Minä en pelkää mitään mitä Venäjä tai Putin voi tehdä. Kannattaa tehdä tiettyjä päätöksiä itsensä kanssa, niin ei pelota niin kamalasti. Kun on selvää mitä tarvittaessa tekee, kun tietää mihin on sitoutunut itsensä kanssa, ei pelota. Ei jännitä. Voi tarkastella asioita toisella tavalla.

Ja toinen juttu. Olen asunut kahteen otteeseen Yhdysvalloissa. En ole käynyt koskaan kertaakaan Venäjällä. Siltikään ei pelota yhtään.

ITSENÄISYYS JA PIKKULAPSIPOLIITIKOT

Pikkulapselle on hyvin tärkeää, että hän saa kavereita ja kuuluu joukkoon, sosiaalistuu. Hattarasieluisille pikkulapsille on erittäin tärkeää, että heillä on isompi ja vahvempi kaveri, jolla he voivat pelotella muita, jonka perässä he saavat kipittää ja jonka varjossa he voivat kokea olevansa isompia kuin ovatkaan. On kivempi olla kiusaajan kaveri ja osallistua kiusaamiseen, kuin toisinpäin.

Aikuiselle itsenäisyys on tärkeä asia. Aikuisuuteen kuuluu se, että päätetään itse omasta elämästä, niin paljossa kuin se on mahdollista. Aikuinen päättää itse omasta tekemisestään, sanoistaan ja ajatuksistaan, niin paljon kuin mahdollista. Kun lapsesta tulee aikuinen, hän itsenäistyy. Hän muuttaa kotoa, hommaa asunnon, ja joskus aikoinaan hommasi työpaikankin. Aikuisena hän sitten valitsee itse omat kaverinsa ja tekemisensä, puolisonsa jne. Ennen kaikkea aikuinen seisoo omilla jaloillaan.

Suomessa ei näin ole. Suomea johtavat pikkulapsipoliitikot. Heille itsenäisyyttä tärkeämpää on kuulua joukkoon, seurata sitä, ja mielummin vielä niin, että joukon suurin kiusaaja olisi kaveri. Tämän suurimman kiusaajan kaveruuden eteen ollaan valmiita tekemään mitä vain. Jos on karkkia, se annetaan sille. Jos on evästä, se annetaan sille. Annetaan mitä tahansa, ettei se joukko, joka seuraa tätä isoa kaveria, rupea kiusaamaan, tai mikä pahinta: jätä yksin.

Suomalaiset pikkulapsipoliitikot ovat kerta toisensa jälkeen paljastaneet oman pikkulapsen sielunsa lausumalla juuri nämä sanat: jos me ei olla mukana, niin me jäädään yksin.

He pelkäävät jäävänsä yksin. Joukon ulkopuolelle, kiusatuksi. Heitä pelottaa ja pissattaa, kakattaa ja itkettää. Yksin jääminen on kauheinta mitä hattarasieluisille suomalaispoliitikoille voi tapahtua. Niinpä he myyvät maat ja mannut, antavat rahat, kaiken, jopa päätösvallan (eivätkä nämä edes kuulu heille), etteivät he jäisi yksin.

Suurin syy tähän pikkulapsisyndroomaan on naapurissa. Siellä asuu myös iso kiusaaja. Suomalaiset pikkulapsipoliitikot uskovat, että vain olemalla kaueampana asuvan kiusaajan kaveri ja kuulumalla toisella pihalla kokoontuvaan jengiin, he eivät joudu tämän naapurin kiusaajan kiusaamaksi.

Koomisinta näiden pikkulapsipoliitikkojen epätoivoisessa ja nöyryyttävässä toisen pihan jengin mielistelyssä on tämä: he sanovat sen olevan länsimaisten arvojen mukaista. Höpsis. Heidän käytöksensä on tyypillistä itäistä orjakansamentaliteettia. Läntisten arvojen keskiössä on jotakin aivan muuta kuin mateleminen, nöyristely ja kaveruuden ostaminen hintaan mihin hyvänsä.

Läntisen eetoksen keskiössä on yksinäinen sankari. Kaikki läntiset kansantarut, tarinat, legendat ja myytit kertovat yksinäisestä sankarista. Jokaisen lännenelokuvan sankari on Lonely Rider. Robin Hood. Tapani Lövfing. Simo Häyhä. Yksinäinen mies, jolla on pallia tehdä se mitä pitää, joka ei pelkää kohdata vastuksia ja vastustajiaan tarvittaessa yksin. Mies, joka seisoo omilla jaloillaan ja tekee sen mitä pitää ja mitä haluaa, silloinkin kun kaikki muut kirkuvat ja juoksevat pakoon. Tätä meidän pikkulapsipoliitikkomme eivät halua, eivätkä he siihen kykene.

Kansakunnan itsenäisyys tarkoittaa omilla jaloilla seisomista, omiin voimiin luottamista, kykyä puolustaa itseään, kykyä toimia itsenäisesti, kykyä päättää itse omista asioistaan. Itsenäinen valtio, kansakunta, maa tekee itse asioita, eikä peesaa ja kipitä muiden perässä, ilku jengin takarivissä samassa kuorossa muiden kanssa. Itsenäinen valtio tekee mitä se haluaa ja vastaa sanoistaan ja teoistaan itse. Itsenäinen valtio ei kysy keneltäkään lupaa tekemisiinsä. Itsenäistä valtiota ei kukaan komentele, määrää tai ohjaile.

Pikkulapsipoliitikkomme ovat antaneet talouspoliittisen päätösvaltamme ulkomaille euron myötä. He ovat antaneet lainsäädäntävaltamme ulkomaille Euroopan Unionin myötä. Nyt he haluavat antaa oman armeijamme ulkomaalaisten käytettäväksi ulkomaalaisten haluamalla tavalla Natossa.

Vapaakauppasopimuksilla he päästäisivät amerikkalaisten yritysten ja USA:n liittovaltion edustajat vaikuttamaan suoraan lakiemme valmisteluun ja laatimiseen. Jo nyt 70-80% kaikista laeistamme tulee ulkomailta, Euroopan Unionista. Millainen lainsäädäntävalta meillä omassa maassamme on? Eipä juuri minkäänlaista.

Se on pikkulapsipoliitikkojen tahto. He ovat halunneet niin, koska he eivät uskalla olla itsenäisiä. He eivät halua muuttaa pois kotoa, olla omillaan, toimia vapaina aikuisina, itsenäisinä toimijoina. He haluavat kuulua epätoivoisesti porukkaan, he eivät halua vastuuta itselleen, eivätkä todellista päätösvaltaa. He haluavat antaa ne kaikki ulkopuolisille. He haluavat, että joku ulkomaalainen silittää päätä ja hymyilee saatuaan pikkulapsipoliitikolta ilmaiset kaivosvaltaukset ja toimiluvat, miljardeja verovaroja, ja suomalaiset sotilaat käyttöönsä.

Pikkulapsipoliitikot eivät halua itsenäistä Suomea. He pelkäävät sitä. Siksi he sanovat sitä Yksin jäämiseksi. Se pelottaa kauhesti. Se pelottaa siksi, ettei heillä ole selkärankaa. He eivät ole aikuisia. He ovat pelokkaita pikkulapsia.

PAASIKIVI PYÖRII HAUDASSAAN

Tätä nykyisten Nato-narttujen vikinää ja ininää kuunnellessa ja katsellessa on tullut useaankin otteeseen mieleen, että tällaisia ne olivat 70-luvun paskansyöjätkin. Neukkulan pojathan sanoivat suomalaisia poliitikkoja paskansyöjiksi, kun ne nielivät kaiken mitä niille syötti. Ei kai Kekkoslovakian isojen poikien varpaanväleissä kasvaneista poliittisista broilereista muuta voinut tullakaan.

Nyt samat heput, kokoomuksen Pertti Salolainen ja Ilkka Kanerva etunenässä, ovat nielemässä kaikkea mitä lännestä syötetään ja aivan yhtä innokkaasti kuin 70-luvulla maittoi se itä-uloste. Ja voi sitä mussutuksen määrää. Nyt vihollinen on vain idässä. Ehkä osittain siksi, että tuon paskansyöjäsukupolven poliitikot yrittävät epätoivoisesti karistella Moskovan nuoleskelijoiden mantteleita harteiltaan.

Kokonaan oman lukunsa ovat nämä polvihousupojat, propellipäät ja pellet, joihin kuuluvat Carl Haglund, Alxander Stubb, Ulkopoliittisen instituutin Charly Palsternakka ja muut nerot. He meuhkaavat nyt Yhdysvaltain puolesta aivan yhtä vimmastusti kuin 70-luvun taistolaiset aikoinaan Neukkulan puolesta. Aivan kuten NL ei silloin ollut koskaan väärässä ja oli se Totuuden lähde, nyt USA ei ole koskaan väärässä ja on se Totuuden lähde. Näiden USA:n pakaroitten välissä viihtyvien kihomatojen touhu olisi hilpeää katseltavaa, jollei sillä olisi vakavia seurauksia kansakunnallemme.

Mediassa on ilmoitettu, että ns. Venäjä-pakotteet maksavat Suomelle noin 200 miljoonaa joka kuukausi. Se tekee 2,4 miljardia miinusta vuodessa. Pääministeri Stubbin mukaan pakotteilla ei ole meille mitään vaikutusta. Pakotteisiin mentiin mukaan, koska haluttiin niellä EU-paska karvoineen päivineen, haluttiin miellyttää ns. lännen päättäjiä, mielistellä ja nöyristellä heille. Kansakunnan etujen vastaisesti.

Juho Kusti Paasikivi tajusi aikoinaan yhden asian: venäläisiä on enemmän kun meitä ja ne tulevat olemaan aina tossa naapurissa. Niistä ei tartte pitää, niihin ei tartte luottaa, mutta niiden kanssa on pakko tulla toimeen. Moni tajusi senkin, että kun niitä on niin helvetisti ja se on iso maa, niin siellä voi tehdä ihan oikeasti massia, siis todella isoa tiliä. Niinpä Paasikivi lanseerasi uudenlaisen politiikan, jonka avulla Suomi pysyi sotien ja konfliktien ulottumattomissa 60 vuotta, vaurastui ja eli rauhan aikaa, silloinkin kun tankit ajelivat Prahan ja Budapestin ja Varsovan kaduilla.

Paasikiven jälkeen tuli Kekkonen, mies joka sittemmin on leimattu KGB:n agentiksi ja ryssien mielistelijäksi. Nykyisin ei kauheasti muistella sitä, että Kekkonen karkoitti maasta toista sataa KGB:n miestä joilla oli mopo keulinut liikaa ja että Kekkonen ilmoitti ainakin kahdesti Neuvostoliitolle, etteivät yhteiset sotaharjoitukset kiinnosta. Hän myös karkoitti maasta Neuvostoliiton suurlähettilään, joka erehtyi uhkailemaan ja painostamaan Suomea.

Kekkonen oli varmaan vittumainen mies monellakin tapaa, mutta ulkopolitiikassa oli pallia. Nimittäin nyky-Venäjä on silkkihöyheninen pupunen verrattuna Neuvostoliittoon ja silti sille sanottiin tarvittaessa Njet. Neuvostoliitto oli aivan saatanan aggressiivinen supervalta, joka ei paljoa piitannut laeista ja kansainvälisistä sopimuksista. Se teki varsinkin lähialueillaan ihan mitä huvitti. Silti se ei tehnyt mitä halusi Suomen kanssa. Joku kehtasi sanoa Njet, kun tarve niin vaati.

Sofi Oksasen kaltaiset historian valehtelijat heittelevät mielellään ilmoille saksalaisten oikeistopoliitikkojen keksimää Suomettumis-termiä. Väite kuuluu, että Suomi oli Neukkujen alainen vaikka ei ollutkaan. Sofi on varmaan unohtanut, että samaan aikaan kun Kekkonen saunoi Hrustshevin kanssa ja hoiteli noottikriisin dokaamalla, eestiläiset kommunistit raiskasivat omaa maataan intopiukeana Moskovan biitin mukaan.

Todellisuudessa Suomi oli puolueeton, tahkosi rahaa, pysyi suurvaltakonfliktien ulkopuolella ja eleli hissukseen pohjoisessa, minne se kuuluukin ja missä se oikeasti on. Oltiin rauhassa 60 vuotta ja kivasti meni, moneen muuhun maahan verrattuna. Se johtui siitä etteivät kotimaiset neukkulafanit koskaan päässeet vallankahvaan kiinni.

Mutta nyt vallassa ovat USA:n persekärpäset ja EU-kihomadot. Nyt meillä laivaa ohjaa mies, jonka suurin ongelma on se pukeutuuko Sinuhe Wallinheimo mätsäävään asustekokonaisuuteen. Puolustusministeriönä on pesun kestävä hurripoitsu, joka ei ole edes armeijaa käynyt eikä tiedä mitä alaisensa tekevät ja joka lähettelee suomalaisia sotilaita ties minne ties mihin harjoituksiin ja operaatioihin, jos ne vain ovat amerikkalaisten.

Nämä pojat ovat hartoitaan myöten niin sanotun Lännen peräreijässä ja ovat sitä mieltä että meidän kaikkien pitää seurata perässä. Nämä pojat myyvät maataan, sen tulevaisuutta ja kansallisvarallisuutta kenelle tahansa, joka kehtaa tulla pyytämään. He eivät aja kansan, kansakunnan tai tämän maan etua, vaan omaansa ja vielä USA:a ja EU:ta mielistellen, seuraten ja totellen. Aikoinaan näiden poikien kaltaiset selkärangattomat olivat valmiit myymään maansa, sen tulevaisuuden ja kaiken Neuvostoliitolle. Osittain he ovat edelleen mukana samalla linjalla, mutta nyt vain lännen nimissä.

Heitä katsellessaan Juho Kusti pyörii haudassaan.

MIKSI EHDOKKAAKSI?

Ryhdyin sitten eduskuntavaaliehdokkaaksi. On kyselty vuosien varrella joukkoon jos toiseenkin, mutta aina olen ajattelut, ettei se peli ole minua varten. Kokousteleminen, järjestötoiminta, kaikenlainen virallinen touhuaminen on ollut ikään kuin vierasta, tai erittäin vierasta. Poliittista kotiakaan ei ole oikein ollut. On oltu ikään kuin huutolaispoikana talollisten bileissä. Vitutti.

Rupesin pitämään tätä blogia keväällä 2013. Nyt näitä räyhäämisiä on lukenut jo yli 545 000 ihmistä. Se on melkoinen määrä tavalliselle meuhkaajalle, joka ei ole kauheasti julkisuudesta välittänyt. Blogin myötä on ruvennut tulemaan kyselyjä miksen lähde mukaan politiikkaan. No en ole viitsinyt edellä mainituista syistä. Ja kun  tunnen muutamia politiikassa mukana olleita ja olen kuunnellut heidän kertomuksiaan siitä pelistä, vastenmielisyys koko asiaa kohtaan on vain kasvanut.

On myös sanottu, että puskista on helppo huudella. On helppoa arvostella, kun ei itse pistä tikkua ristiin, eikä edes vaivaudu yrittämään. No nyt sitten ollaan mukana. Loppuu sekin narina.

Syy siihen miksi päätin lähteä ehdokkaaksi on se, että elämme niin karmeita aikoja etten enää voinut sanoa itselleni, ettei tarvitse. Nyt on pakko tehdä edes ele tätä nykyistä menoa vastaan. Kansakuntamme itsenäisyys meni jo aikoja sitten, mutta nyt viedään loputkin siemenperunat. Jatkuvista menoleikkauksista ja tehostamisista huolimatta valtio on vain velkaantunut. Edessä on Kreikan tie, jos hyvin käy.

Hallintouudistuksen nimeä kantavalla troijalaisella Suomesta karsitaan kaikki itsenäisen valtion ja kansakunnan piirteet yksi kerrallaan. Puolustusvoimien alasajo on jo alkanut. EU-parlamentin varapresidentti Gianni Pillatella kertoi 3.5. 2013 Brookings-instituutissa Washingtonissa, että kaikki kansalliset armeijat tullaan ajamaan alas ja tilalle tulee EU:n superarmeija, joka voi olla vain Nato. Maatamme ajetaan Natoon kuin käärmettä pyssyyn. Amerikkalaisten ja eestiläisten, lähinnä Eestin amerikkalaisen presidentin painostaessa omat edustajamme ovat survomassa itsenäistä armeijaamme suohon. Keinoina ovat lakiemme vastaiset Isäntämaa-sopimukset ja vastaavat.

Miksi meillä ei saisi olla omaa armeijaa? Koska kun se on menetetty, me emme enää kykene vastustamaan liittovaltiota, joka Euroopan Unionista tulee. Emme enää kykene puolustautumaan ylikansallisia jättiyrityksiä ja niiden "turvayksiköitä" vastaan. Eikä tämä ole mitään foliopipoilua, vaan totta. Monsanto osti palkkasoturifirma Blackwaterin jo jokunen vuosi sitten.

Minä en halua tuollaista tulevaisuutta. Siksi olen ehdokkaana. Minä olen asevelvollisuusarmeijan vankkumaton kannattaja. Reserviläiset ovat maamme rauhan ja itsenäisyyden takuu. Reserviläisiä olemme me itse. Siksi armeijakin on meidän, eikä Monsanton tai Naton.

En myöskään halua, että meistä tehdään hallintouudistuksen avulla Euroopan Unionin pikkuriikkinen rajamaakunta. Hallintouudistuksen tavoitteena on yksi valtion virasto, joka korvaa kaikki ministeriöt. Tämäkin on totta. Suunnitelma on laadittu jo vuosia sitten ja siitä on kirjoitettu jo aikoja sitten mm. Voima-lehdessä, joka haastatteli hankkeen vetäjää, konsulttia, joka toimii kaikessa hiljaisuudessa kulissien takana. Suomen valtiorakenteiden tuhoamisella tähdätään EU-osavaltiorakenteeseen. Brysselistä katsoen on helpompi hallita osavaltiota, jolla on vain yksi virasto, mahdollisimman vähän kuntia ja hyvin ohut koneisto.

Samaan liittyy myös terveydenhuoltomme alasajo ja yksityistäminen. Sen hankkeen verhona on SOTE-uudistus. SOTE-hanke tarkoittaa kansalaisten terveyspalveluiden alasajoa ja keskittämistä, terveyspalveluiden saatavuuden vähentämistä ja hoitopaikkojen määrän romahduttamista. Hankkeen ei ole laskettu tuovan mitään säästöjä, paitsi aivan hiljattain, kun vaalit lähestyvät. Jostakin kumman syystä juuri nyt on julkistettu lukuisia laskelmia siitä kuinka SOTE säästää jopa miljardeja. Ne ovat kaikki pelkkää valhetta. Todellisuudessa SOTE:n tarkoituksena on muodostaa suuria kokonaisuuksia terveydenhoitobisnekselle. Suuret, ulkolaiset terveysalan yritykset eivät halua neuvotella Ypäjän tai Saarijärven kanssa mistään, mutta 150 000 - 250 000 ihmisen SOTE-alue on jo kiinnostava bisnes.

Jyrki Katainen sanoi joitakin vuosia sitten, ettei sillä ole merkitystä kuka terveyspalvelut tuottaa. On sillä. Yksityinen terveysbisnes haluaa tehdä voittoa ja ylläpitää sairauksia, eli hoitosuhteita, mahdollisimman pitkään. Julkinen terveydenhuolto pyrki aikoinaan parantamaan ihmiset. Jos ihmiset eivät sairastelleet, se oli onnistuminen. Se säästi kansantaloutta. Se oli kannattavaa kansallisesti. Yksityiselle yritykselle parantunut potilas on tuottamaton potilas.

Minä en pidä näistä näkymistä. Siksi olen ehdokkaana.

Me olemme Euroopan Unionin suurin jäsenmaksujen maksaja. Ei Saksa, Ranska, Italia tai Iso-Britannia, vaan me. Olemme menettäneet nettona pelkkien EU-jäsenmaksujen vuoksi miljardeja. Tuhansia miljoonia. Euro-sotkuun on kadonnut lukemattomia miljardeja. Kukaan ei tunnu edes tietävän kuinka paljon, mutta vuodesta 2008 vuoteen 2013 valtiolta on hukkunut noin 30 miljardia jonnekin, budjeteista päätellen. Summa voi olla suurempikin.

Nyt EKP on ilmoittanut käyttävänsä joka kuukausi 60 miljardia euroa suurten ylikansallisten pankkien tukemiseen valtioiden velkoja makselemalla. Suomen osuus on eri arvioiden mukaan sadoista miljoonista hiukan yli miljardiin KUUKAUDESSA. Siis jokaisen kuukauden aikana EKP:n operaatio syö suomalaisten rahaa noin miljardin. Joka kuukausi. Mistä se revitään? Mistä se otetaan? Me joudumme sen maksamaan tavalla tai toisella.

Tuollaisia lukuja katsellessa, ja kuunnellessa kuinka päättäjämme puhuvat "säästötarpeista" ja "välttämättömistä menoleikkauksista", on tullut tunne ettei tämä voi jatkua. Tämä pitää pysäyttää. Tämä kansakunta tuhotaan. Sen varallisuus viedään, sen rakenteet ajetaan alas, ja kaiken huippuna on "ulkomaalaisyritysten suosituimmuusasema", joka oli keskustapuolueen ja Matti Vanhasen suuri saavutus.

Ulkolaisia yrityksiä suositaan lupa- , vero- ja muissa menettelyissä. Samaan aikaan suomalaisia yrityksiä ja yrittäjiä kuristetaan yhä lujemmin yhä uusilla ja kalliimmilla luvilla ja maksuilla ja ehdoilla. Verotoimistoissa on jopa toivoteltu kotimaisille yrittäjille hyvää matkaa eestiläisiin yritysrekistereihin. Kotimaisten yrittäjien kuristuslinja ei ole sattumaa. Se ei voi olla, koska samaa tehdään Ivalosta Hankoon, Möhköstä Vaasaan. Kaikkialta kuulee samaa tarinaa.

Ja jotta tilanteen koko karmeus tulisi korvista ulos, hallitus on päättänyt tuoda työmarkkinoille uusorjuuden. Sillä on näppärä nimi, "sosiaalistuttava sosiaaliturva" ja muitakin nimiä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työttömät pakotetaan töihin ilman palkkaa, jossa he korvaavat entiset kuukausipalkkaiset työntekijät. Toiminta täyttää YK:n ja ILO:n orjuuden määritelmät ja aiheuttaa sen, että työttömiä tulee lisää. Yritykset sanovat irti jokaisen, jonka työ voidaan teettää ilmaiseksi. Tämä johtaa tulotason romahdukseen, joka johtaa kulutuskysynnän romahdukseen, joka johtaa kotimaisten yritysten romahdukseen.

Tilanteen helpottamiseksi eliittimme ehdottaa massiivista maahanmuuton lisäämistä, koska erään todellisuudelle vieraan talousteorian mukaan työvoiman lisääminen lisää työpaikkojen määrää. Se myös pitää palkkakilpailun käynnissä, eli varmistaa sen, että on tarpeeksi köyhiä, jotka voidaan panna kilpailemaan keskenään tai usuttaa toistensa kimppuun.

Kaikki nämä liittyvät toisiinsa. Ne ovat osa samaa megaohjelmaa, jolla Suomi palautetaan runsaan sadan vuoden takaiseen tilaansa. Meistä tulee köyhä suuren liittovaltion rajamaakunta, osavaltio, jossa ulkolaiset omistajat ja yritykset ovat vallassa ja heidän asioitaan toimittelee pikkuruinen poliisilaitos, jonka tehtävänä on pitää alkuasukkaat kurissa. Jos poliisi ei riitä, paikalle tulevat nykyajan kasakat, eli EU:n tai Naton joukot. Ne kukistavat alkuasukkaat.

Tuohon suuntaan mennään koko ajan. Vauhti on jäätävä. Se vain kiihtyy koko ajan. Minne vain katselee kriittisin silmin,  näkee kuinka tuhoaminen on käynnissä. Uudenmaan 34 TE-keskuksesta "uudistuksen" jälkeen jää jäljelle vain 8. Näin minulle on kerrottu sisäpiiristä. Se on katastrofi työttömien kannalta. Se on tarkoituskin. Tulevaisuudessa TE-keskukset välittävät uusorjia plantaaseille. Maahan jää viidesta kuuteen suurta keskussairaalaa ja noin 25-35 terveyskeskusta. Kansakunnan terveyspalvelut romutetaan. Jo nyt syrjäseuduilla synnytykseen saattaa olla 150 kilometrin matka, jopa tuotakin pidempi. Kenen etu tämä on?

Samaan aikaan kansanedustajat nostelevat palkkioitaan yhtiöiden johtokunnissa kymmenillä prosenteilla. Nostelevat palkkojaan useilla prosenteilla. Puhuvat ja pönöttävät. Luulenpa ettei heillä ole oikein selkeää käsitystä siitä, kuinka paljon heitä vihataan kansan parissa juuri nyt. Tämä maa on menossa kohti kohti kansallista tragediaa, jos mitään ei tehdä. Jos suunta ei muutu.

Minä en halua sitä. Minä haluan muuttaa suuntaa. Haluan pysäyttää tuhon. Siksi minä olen ehdokkana.

Ilman omaa valuuttaa meillä ei ole omaa talouspolitiikkaa. Ilman itsenäisyyttä meillä ei ole omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, eikä yhteiskuntapolitiikkaa. Siksi me tarvitsemme sekä oman rahan että uuden itsenäisyyden. Ilman niitä tämän kansakunnan tuhoaminen jatkuu esteittä, nykyiseen tahtiin ja suuntaan. Siksi minä olen ehdokkaana, että saisimme oman rahan ja itsenäisyytemme takaisin.

Yksi mies ei ehkä sotaa voita, mutta voi ainakin nostaa melkoisen rähäkän, pitää meteliä, kertoa eduskunnassa pönöttäville todellisuudesta vieraantuneille edustajille, että kansan nousu on tulossa. Jonakin päivänä kansa marssii ovista sisään, oikeasti, eikä enää kuuntele selityksiä. Tuolla on miljoona köyhää ja lisää tulee koko ajan. Tuhansia ihmisiä on vailla kotia. Ja eduskunnassa juodaan kahvia ja annetaan europeleihin miljardeja tuosta vain, hupsista hei.

Minä olen aivan tavallinen suomalainen mies, mutta minäkin käsitän, ettei tästä seuraa mitään hyvää kenellekään. Ymmärrän, että tälle on pantava stoppi. Jonkun on mentävä sanomaan se noille nupopäille naamatusten, suoraan, selkokielellä, sillä jota kansa puhuu. Nyt riittää.

En ole mikään ihmemies tai mcgyveri. En ole nero, enkä taloustietäjä. Olen ihan tavallinen suomalainen, joka katselee tätä nykymenoa ja kiroilee sen järjettömyyttä, hulluutta, joka on vallannut virkamiehemme ja poliitikkomme, ja yrityselämän johtosakin. Minäkin luen lehtiä ja katson uutisia ja sanon: Mitä helvettiä? Mitä vittua tässä maassa tapahtuu?

En ole ammattipoliitikko, en edes poliitikko, enkä järjestöjyrä tai aktivisti. Minulla ei ole mitään taikasauvaa, enkä pysty luomaan messeviä vaalilupauksia ja photoshopattuja esitteitä. Mutta en olekaan menossa hakemaan uusia kavereita, tai eläkevirkaa. En ole menossa hankkimaan suosiota, tai jäsenyyttä herrakerhoissa. En halua mitään sellaista. Olen menossa heiluttelemaan jakkaroita, tuulettamaan taloa, myllertämään mökkiä.

Voin luvata vain yhden asian: olen taatusti erilainen ehdokas.

EKP ELVYTYS - SEURAAVA PUHALLUS

Euroopan keskuspankki EKP ilmoitti uudesta uljaasta elvytyspaketistaan. Moni innostui. Nyt talous kääntyy nousuun!

Monelta meni intopissit housuun, kun Mario Draghi alkoi pudotella lukuja. Syyskuuhun 2016 asti EKP ostaa valtioiden velkoja 60 miljardilla joka kuukausi. Tämä helpottaa EKP:n mukaan valtioiden lainanottoa ja lisää pankkien halukkuutta myöntää yksityisille yrityksille ja kansalaisille lainoja. Siis kerrataanpa:

EKP ostaa valtioiden velat itselleen, jolloin valtiot voivat ottaa lisää velkaa, jolloin pankit saavat valtioille lainaamansa rahat pois ja voivat myöntää niille lisää velkaa ja yksityiset kansalaiset ja yritykset voivat ottaa lisää velkaa. Siis elvytystä on se, että helpotetaan ja lisätään velkaantumista.

Herää kysymys: kuka tämän maksaa?

EKP käyttää tähän touhuun seuraavien 20kk aikana 60 miljardia joka kuukausi. Se tekee yhteensä 1200 miljardia. Siis EKP käyttää yksityisten suurpankkien tukemiseen valtioiden kautta 1200 000 000 000 euroa. 1 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0  euroa. Tämä summa rahaa työnnetään velkaantuneiden maiden kautta suurpankeille.

Kysymys kuuluu: kuka tämän maksaa?

Vastaus; me.

Suomen osuus potista on 2%.

Se tarkoittaa 1,2 miljardia kuukaudessa.

Se tarkoittaa 14,4 miljardia vuodessa.

Se tarkoittaa 24 miljardia seuraavien 20  kuukauden aikana.

Kenen luulette rahoittavan EKP:n "elvytysohjelman"?

Aivan. Jäsenvaltioiden.

Jäsenvaltiot saavat rahansa vain ja ainoastaan kansalaisiltaan. Meiltä, sinulta ja minulta.

Ottaako Suomi taas lisävelkaa selvitäkseen tästä? Me joudumme maksamaan senkin.

Leikataanko valtion menoja Suomessa tuolla summalla? Leikataanko terveyspalveluista, kouluista, sosiaaliturvasta ja vanhustenhoidosta 1,2 miljardia joka kuukausi?

Jostakin tuo summa on otettava. Se otetaan meiltä tavalla tai toisella. Joko yhteiskuntamme toiminnoista, tai lisävelalla. Me maksamme joka tapauksessa.

Kun seuraavan kerran kuuntelet yhdenkin poliitikon, virkamiehen tai niin sanotun asiantuntijan puhuvan "välttämättömistä menoleikkauksista" jotka kohdistuvat sinuun ja perheeseesi, muista että nuo samat henkilöt antavat sinun rahojasi joka kuukausi 1,2 miljardia ulkolaisille pankkiireille.

Muista, että samat henkilöt antavat ylikansallisille pankeille seuraavan 20 kuukauden aikana 24 miljardia sinun rahojasi.

Uskon, että jokainen meistä tietäisi kohteita, joita voisi elvyttää hiukan paremmin 1,2 miljardilla joka kuukausi.

1,2 miljardilla palkattaisiin töihin 60 000 ihmistä kuukaudessa, jos palkka olisi 2000 euroa brutto. Nämä 60 000 ihmistä maksaisivat tuloveroa valtiolle. He ostaisivat tavaroita ja palveluita. He pitäisivät maan talouden pyörimässä. He ylläpitäisivät pienyrityksiä ja loisivat lisää työpaikkoja. Jokaisesta ostoksestaan he maksaisivat arvonlisäveroa, jokainen yritys maksaisi veroja tuloistaan. Valtio tienaisi edes osan takaisin. Tehdäänkö näin? Ei. Tuohon ei ole varaa.

Sen sijaan Suomella on muka varaa antaa ulkomaisille pankeille 1,2 miljardia joka kuukausi.

Mieti sitä, kansalainen.

MAANPETOSRIKOS

Olen jo pidempään ollut sitä mieltä, että eduskuntamme ja hallituksemme, suurin osa virkamiesjohdostamme ja puolueistamme on syyllistynyt maanpetokseen. Itseasiassa siitä ei ole epäilystäkään. Kun Suomi liitettiin 1995 Euroopan Unioniin ja kansallisesta suvereniteetista luovuttiin, se oli perustuslain vastaista. Perustuslakiin tehtiin muutos vuonna 2007, jolloin sinne ujutettiin pätkä, jossa Suomen todettiin olevan myös Euroopan Unionin jäsenvaltio.

Olimme siis maanpetoksellisesti, perustuslain vastaisesti Euroopan Unionin jäsen vuosina 1995-2007. Kuka uskoo, ettei kukaan valtiojohdossamme ole ollut tietoinen tästä? Kuka uskoo, ettei yksikään virkamies, poliitikko tai vastaava ole tiennyt perustuslain rikkomisesta? Jos asiassa ei ollut mitään ongelmaa lain kannalta, miksi lakia muutettiin vuonna 2007 tältä osin? No juuri siksi, koska joku tajusi, että kyse oli perustuslain vastaisesta toiminnasta, siis suomeksi sanottuna rikoksesta.

Eduskunta, hallitukset ja johtavat virkamiehemme ovat sekin jälkeen jatkaneet rikoksia tehtaillen. Nämä rikokset ovat vain mittaluokaltaan sitä kokoa, ettei niitä mielletä rikoksiksi. Ne tehdään avoimesti kaiken kansan nähden, jolloin harva tajuaa, että tässä rikotaan nyt lakia.

Loistava esimerkki valtiojohtomme ja korkea-arvoisten virkamiesten tekemästä rikoksesta on niin sanottu Nato-Isäntämaa-sopimus. Olen tehnyt asiasta kirjallisen tutkintapyynnön jo ennen sen allekirjoitusta Suojelupoliisille, joka tutkii maanpetosrikoksia. Joku voi tehdä nyt uuden tutkintapyynnön esimerkiksi oikeuskanslerille. Myös eduskunnan ulkopoliittinen ministerivaliokunta syyllistyi näkemykseni mukaan samaan maanpetosrikokseen hyväksyessään asian.

Mitä sanoo laki? Laki sanoo seuraavaa:

Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen

Rikoslain 12. luvun 1 pykälän mukaan "se joka, tarkoituksenaan väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla taikka vieraan valtion sotilaallisen tai taloudellisen painostuksen tai tuen avulla

1. saattaa Suomi tai osa Suomea vieraan vallan alaiseksi

2. irrottaa osa Suomea muusta valtakunnasta tai

3. muulla vakavuudeltaan näihin rinnastettavalla tavalla rajoittaa Suomen valtiollista itsemääräämisoikeutta

tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara, on tuomittava Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi."

Rikoslain 12. luvun 1. pykälä kattaa mielestäni myös koko Euroopan Unionin jäsenyyden. Se on näkemykseni mukaan tämän lakimme vastainen. Eli se on rikos maamme lain kannalta. Mutta ei siinä kaikki:

Rikoslain 12.luvun 10.pykälän mukaan "se, joka rikkoo Suomen suhtautumisesta sotaa käyviin vieraisiin valtioihin annettuja puoleettomuusmääräyksiä, on tuomittava puolueettomuusmääräysten rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi".

Suomen suhtautumisesta sotaa käyviin vieraisiin maihin on määräyksiä puolueettomuusmääräyksistä annetussa asetuksessa (194/1963). Suomessa asuva tai muutoin Suomessa oleskeleva henkilö ei saa myötävaikuttaa siihen, että näitä määräyksiä rikotaan. Tämä koskee myös Euroopan Unionin edustustoa ja sen henkilökuntaa, sekä Yhdysvaltain suurlähetystöä ja sen henkilökuntaa, aivan kuten Venäjänkin suurlähetystöä ja sen henkilökuntaa.

Puolueettomuusmääräykset kieltävät Suomen alueen hyväksikäytön sodassa. Lain esitöiden mukaisesti (HE 94/93 yläviite 2) rangaistavaa on esimerkiksi sota-aluksen tai sukellusveneen luvaton tuleminen Suomen aluevesille, aluksen viipyminen Suomen aluevesillä kauemmin kuin on sallittua tai aluksen sotilaallisen varustuksen lisääminen Suomen alueella. Myös esimerkiksi Suomen käyttäminen sotatoimien tai tiedustelun tukialueena tai sotilaallisessa varustautumisessa on rangaistavaa. VASTAAVASTI TÄLLAISTEN TOIMENPITEITTEN SALLIMINEN ON RANGAISTAVAA PUOLUEETTOMUUSMÄÄRÄYSTEN RIKKOMISTA.

Viimeksi mainittu kattaa myös niin sanottujen "sotaharjoitusten" sallimisen ja järjestämisen maamme alueella. Se, että viimekesäisen Nato-sotaharjoituksen jälkeen teillämme ajeli Naton panssaroituja yksiköitä mm. Kangasniemellä, oli siis rikos. Sen salliminen oli rikos. Eikö olekin jännää, ettei mikään taho puuttunut asiaan millään tavalla?

Presidentti Sauli Niinistö on juristi. On vaikea uskoa, ettei hän tunne rikoslakiamme tältä osin, tai ettei hän tunne puolueettomuuslakeja ja määräyksiä. Nato Isäntämaa-sopimus rikkoo näitä kaikkia. Ymmärtääkseni Niinistö oli paikalla puolustusministeri Haglundin kanssa, kun sopimus allekirjoitettiin. Voidaan tietenkin esittää kysymys miksi maamme presidentti, valtiomme korkea-arvoisin luottamushenkilö, EI valvo lakiemme noudattamista edes maanpetoksellisen toiminnan osalta?

Sopimuksen allekirjoitti puolustusvoimien komentaja. Hänellä ei ole virkansa puolesta, eikä muutenkaan, mitään laillisia oikeuksia tehdä tällaisia sopimuksia. Hän ei ole mikään Suomen valtion laillinen edustaja, toisin kuin paikalla ollut presidentti tai puolustusministeri. Miksi he eivät allekirjoittaneet sopimusta? Tiesivätkö he sen olevan rikos lakejamme vastaan? Tiesikö puolustusvoimien komentaja tekevänsä rikoksen? En usko, että käsitti tilaansa, tai jos käsitti, kaatui presidentin ja puolustusministerin puolesta miekkaansa.

En ole juristi, enkä tuomari, mutta näkemykseni mukaan tämä on maanpetosrikos. Samoin on salainen Nato-valmistelu, jota valtiojohtomme ja johtajavat virkamiehemme kansanedustaja Yrttiahon mukaan tekevät parhaillaan.

Mikäli näin on, eikö ole merkillistä, ettei yksikään poliisi, lainvalvontaviranomainen, oikeusministeri tai oikeusministeriön virkamies, tai mikään muukaan taho tee asialle yhtään mitään? Vai onko jossakin tehty päätös, etteivät Suomen lait enää päde tässä maassa tältäkään osin?

Tässä ei nyt ole kyse ylinopeudesta tai nakkivarkaudesta, ei edes pankkiryöstöstä. Tässä on kyse lakiemme vastaisesta maanpetoksellisesta toiminnasta, maanpetosrikoksesta.

Jos olen väärässä, mikä on tietenkin mahdollista kun olen vain maallikko lain suhteen, joku voisi perustella miten Isäntämaa-sopimus tai EU-jäsenyys eivät riko rikoslain 12.luvun pykäliä 1 ja 10? Sellaiset perustelut olisivat hauskaa kuultavaa ja valaisisivat omalta osaltaan sitä, miten tällainen maallikon silmissä maanpetoksellinen toiminta perustellaan ja peitellään selityksin.

Mielenkiintoista on myös se, ettei asia kiinnosta yhtä ainoaa toimittajaa, sanomalehteä, uutismediaa tai ajankohtaisohjelmaa. Luulisi, että Suomea koskeva maanpetoksellinen toiminta olisi edes pikkuinen uutinen jossakin päin maata.

MIKSI PUOLUSTUSTA AJETAAN ALAS TAI ULOS

Carl Haglund, kokoomus, muutamat muutkin ovat viimeaikoina soitelleet Nato-biisiään. Biittinä on toiminut kauhean Venäjän uhka. Todellisuudessa tiedetään, ettei Venäjä ole Suomelle mikään uhka. Me emme ole sotilaallinen lilliputti kuten Baltian maat, vaan armeijamme on koko Euroopan viiden, kuuden suurimman ja voimakkaimman joukossa. Olemme aivan eri luokkaa iskukyvyltämme.

Me emme myöskään ole entinen kommunistimaa, jonka pitää kuuliaisen orjan lailla vakuutella uusia kavereitaan siitä, ettei se enää ole kommarimaa, eli ryssän kaveri, niinkuin se oli vuosikymmeniä. Me emme ole myöskään tottuneet majoittelemaan muukalaissotilaita maaperällämme, kuten Euroopan lähes aina miehitetyt maat Saksasta ja Puolasta itään. Siksikään Nato ei ole meille välttämätön.

Miksi sitten Nato-kiima? Kyse ei olekaan ihan mistä tahansa kuviosta. Onneksi Euroopan Unionin parlamentin ensimmäinen varapresidentti italialainen Gianni Pittella meni 3.5.2013 Washingtonin Brookings-instituuttiin puhua pölisemään. Eurooppalaisille EU:n tarjoaminen palojen mukaan hän puhui kaikkea kivaa EU-kansalaisista ja piti heidän puoliaan. Pittella sanoi muutakin.

Gianni Pittella, EU-parlamentin varapresidentti, sanoi, että kansalliset armeijat ajetaan alas ja ne korvataan EU-armeijalla, joka ei siis voi olla mikään muu kuin Nato. Ymmärrättekö?

Miksi Stefan Wallin puolustusministerinä lakkautti strategisesti tärkeän varuskunnan Itä-Suomesta saadakseen jatkoaikaa suomenruotsalaiselle varuskunnalle? Miksi varuskuntia lakkauteltiin? Miksi Carl Haglund hinkkaa puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ja miksi se tuntuu kelpaavan jopa Natoa karsastaville?

Ne ovat kaikki osa Gianni Pittellan Washingtonissa amerikkalaisille kertomaa Euroopan Unionin politiikkaa. Kansallinen armeija ajetaan alas ja korvataan EU:n yhteisellä armeijalla. Miksi? Koska sen jälkeen yhdelläkään kansakunnalla ei ole voimaa vastustaa Euroopan Unionia omalla maaperällään. Dominanssi on totaalinen.

Kuten tittelihirviön Vicepresident of the convention on the future of Europe omaava herra Amato on sanonut: Eurooppa ei tarvitse suvereniteetteja.

Unohtakaa Venäjä, Ukraina, sukellusveneet, ruotsalaiset, eestiläiset, Krim, ne ovat kaikki osa hämäystä jolla valmistellaan isoa kuviota: Suomen armeijan lakkauttamista ja muuttamista osaksi yleiseurooppalaista armeijaa. Se ei olisi enää omamme, vaan EU:n. Se ei olisi enää Me, vaan Ne. Se ei puolustaisi enää meitä, vaan niitä, EU:ta.

Kuka vielä haluaa jatkaa elämäänsä Euroopan Unionissa, Hapsburgien keisarikunnan haamun, Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan varjon, ylikansallisen hallitsemattoman valtakoneen alla? Minä en. EU-federalistien joukossa on rojalisteja ja keisarikunnan raunioista hengissä selvinneitä aatelissukujen päämiehiä.

Natsi-Saksan johtajat laativat vuonna 1941 ohjelman, jonka nimi oli Meidän Eurooppamme - Yhteinen Eurooppamme. Se oli tulevaisuuden kansallissosialistisen Euroopan käsikirja, rakennussuunnitelma. Se julkaistiin 1942. Sota ei kuitenkaan sujunut natsien suunnitelmien mukaan, joten se jäi unhoon, paitsi sen suunnittelijoilta.

Kun Euroopan teräsliitosta ryhdyttiin muokkaamaan poliittistaloudellista yhteisöä, sen suuntaviivojen ja tulevaisuuden hahmotteluun osallistui muutamia saksalaisia virkamiehiä. He olivat samoja herroja, jotka vuonna 1941 laativat toisenlaisia suuntaviivoja yhtä Eurooppaa varten. Tuo suunnitelma toimi hyvänä pohjana uuden uljaan Euroopan rakennuspiirrustuksiksi. EU perustuu natsien 1941 esitttämään ajatukseen yhteisestä jakamattomasta Euroopasta. Ja mikähän on se maa, joka nytkin EU:ssa valtaa käyttelee? Aivan, Saksa.

Mutta tämähän on kaikki vain höpöhöpö-populismia. Tämähän on vain asioiden erottamista yhteyksistään, sanojen tahallista vääntelyä, jopa asioiden väärässä valossa esitttämistä. Vai onko?

Ei hätää, Euroopan Unionin oikeustuomioistuimen edustajan Ruiz Jarabo Colomerin mukaan EI-kritiikki on pyhäinhäväistystä ja sitä voidaan rajoittaa ilman että sananvapauteen vaikutetaan. Kyllä. Luit aivan oikein.

Englantilaisena käännöksenä Colomer sanoi: " ...critisism of EU is akin to blasphemy and can be restricted wíthout affecting freedom of the speech."

Really?

HUUMORISTA JA PILKKAKIRVEISTÄ

Kauan sitten hallitsijoilla oli hoveissaan hovinarreja. Narrit pilkkasivat kaikenlaista, joskus jopa hallitsijaa itseäänkin. Työ oli vaarallista ja vaativaa. Henki oli höllässä. Mutta miksi hovinarreja oli? Koska jokainen hallitsija tarvitsi hoviinsa "ulkopuolisen", Ei-miehen, jonkun joka sanoi ääneen asioita, joita muut eivät sanoneet tai joita hallitsija ei huomannut. Narrin tehtävä oli osoittaa epäkohtia, mokia ja munauksia. Narrin tehtävä oli ilmoittaa, kun keisarilla ei ollut vaatteita tai arvovieras ei ollut oikeasti arvokas.

Jokaisessa organisaatiossa pitäisi olla Ei-mies. Jokaisessa organisaatiossa pitäisi olla joku, joka tuo esiin asioita, joista kukaan muu ei puhu tai uskalla puhua. Jees-organisaatio hyytyy, sen sisäinen dynamiikka lakkaa olemasta, kehitys ei kehity, ei tule ajatuksia, kukaan ei huomaa virheitä.

Huumorin kautta on käsitelty kipeitä asioita aina. Kansa on aina vitsaillut omalla kurjuudellaan ja valtaapitävien sementtipäisyydellä. Musta huumori on auttanut pahoissa paikoissa. "Nii i, mutta mitäs tehdään kun tulee se yhdestoista?" Väinö Linna. Aiheellinen kysymys, vitsi, joka tuo esiin aivan olennaisen asian siinä tilanteessa.

Olen ylipainoinen ja silti nauran läski-vitseille. Ylipainosta on haittaa, se on epätervettä, mutta minä nyt olen läski. Niinpä läskivitsitkin naurattavat. Ne toimivat molempiin suuntiin. "Voi olla että laihat elävät pidempään, mutta lihavat syövät taatusti enemmän." Stanislaw Jerzy Lecz. "Pieni mies voi joskus syödä enemmän kuin iso mies, mutta lopulta iso mies syö pienen miehen" kiinalainen sananlasku.

Olen likinäköinen ja silti nauran vitseille, joissa pelleillään likinäköisyyden kustannuksella. Miksi? Koska olen huomannut samoja ongelmia omassa elämässäni. Ne ovat tosipohjaisia. Ja samalla nauran vitsin kertojalle: hän ei tiedä mitä on kun ei oikeasti näe. Minä tiedän. 

Huumorin tehtävä on käsitellä asioita, jotka ovat tabuja. Huumorin avulla kohtaamme pelkomme, kauhumme, vihamme, oman tyhmyytemme. Koomikko joka esiintyy rasistina ei saa meitä nauramaan rasistisille vitseille, vaan rasismille itsessämme. "Terrorists are smart, they would never hijack a plane full of blacks" Dave Chapelle.

Koomikko joka rienaa uskontoa, ei pilkkaa uskoa, vaan sen ympärille syntynyttä huuhaata ja uskon nimissä meuhkaavia. Ja lähes aina sen nimissä valtaa käyttäviä. "Muslims tell me Muhammed is the messenger. Christians tell me Jesus is the messenger. I ask: did you get the fuckin message?" Eddie Griffin.

Koomikko, pilapiirtäjä, pilkkalaulujen tekijä  ja vitsien kertoja tuovat esiin kaikenlaisia pimeitä asioita. He asettavat valospotin kohtaan joka on ollut pimeässä tai jonka olemme piilottaneet: jos nauran rasistiselle vitsille, olenko rasisti? Huumori toimii aina kahteen suuntaan. Pilkan kohteena ei ole vain pilkattu, vaan myös pilkkaaja ja pilkalle naurava. Ehdottomuus, yksisilmäisyys, umpimielisyys, inhimillisyyden kieltäminen ovat aina kohteena. "I'm an atheist so I am not affraid to die. I know this is a christian country and all that shit, but know this: you are wrong!" Jim Jeffries.

Kun Charlie Chaplin päätyy liukuhihnalta valtaisin koneen rattaisiin elokuvassa Nykyaika, jokainen ymmärtää, että tässä ei naureta onnettomalle työläiselle, jonka kone syö, vaan koneelle ja koko tilanteen mielettömyydelle, systeemille. Kun herr Hynkle leikkii maapallolla elokuvassa Diktaattori, me emme naura vain koomisille eleille, vaan kaikille maailman hynkleille jotka leikkivät maapallollamme ja nauramme itsellemme, koska ymmärrämme mitä hynkkelin päässä liikkuu. Me voisimme olla hynkeleitä.

Vanhalta juutalaiskoomikolta, jonka lähiomaisia oli menehtynyt natsien keskitysleirillä, kysyttiin eräässä dokumentissa onko mitään niin pyhää asiaa, ettei siitä voisi vääntää vitsiä. Kahdeksankymppinen mies tuumali tovin ja vastasi: "Holokausti on tietenkin sellainen asia, jossa on hyvin vaikea nähdä mitään huvittavaa. Mistä tulikin mieleeni, oletteko kuulleet sitä juttua, kun juutalainen, mustalainen ja saksalainen olivat Auschwitzissa?".

DID YOU GET THE MESSAGE?

SALALIITTO JA FOLIOPIPO

Totta, maailma on täynnä toinen toistaan uskomattomampia salaliitto-teorioita. Okkultismia harrastavista reptiliaaneista muinaisiin avaruusukkeleihin ja salamyhkäisistä juutalaisten salaseuroista uusnatsien maanalaisiin valtakuntiin. Ne ovat koomisia ja järkyttäviä, huvittavia ja vaarallisia. Ne ovat silkkaa sepitettä, selityksiä, keksittyjä vastauksia kysymyksiin.

MUTTA maailmassa on oikeitakin salaliittoja. Niissä vain ei ole mitään ihmeellistä. Juuri siksi niitä ei sellaisina osata pitää, tai niitä ei osata nähdä.

Mikä on salaliitto? Se on ihmisten muodostama yhteisö, joka salaa tarkoituksensa, tekonsa ja aikeensa. Ei mitään sen ihmeellisempää. Kyse ei ole muinaisen Egyptin uskonnon salaamisesta, juonesta jolla ihmisistä tehdään alienien alamaisia. Kyse on hyvin yksinkertaisesti kahdesta asiasta: rahasta ja vallasta.

Kaikkein ilmeisimmät salaliitot ovat rikollisjärjestöjä. Mafia on sekä salaseura että salaliitto. Se salaa toimintansa, suunnitelmansa, jäsenensä ja aikeensa, ja pyrkii samaan rahaa ja valtaa. Kukaan ei enää pidä sitä mielikuvituksen tuotteena, kuten vielä satakunta vuotta sitten, tai viisikymmentä vuotta sitten. Vielä 1980-luvun Italiassa oli yhteiskuntatieteilijöitä, joiden mielestä mafia oli foliopipojen salaliittohöpinää. Ei ole enää.

Terroristijärjestöt ovat nekin salaliittoja, sanan kaikessa merkityksessä. Ne eivät, nettisivuistaan ja julistuksistaan huolimatta, toimi avoimesti, julkaise jäsenlistoja tai ole muutenkaan avoimia organisaatioita. Niiden suunnitelmat ja tavoitteet ovat salaisia, eikä kaikilla mukana olijoillakaan ole selvää käsitystä siitä, mistä on kyse ja mitä tehdään mistäkin syystä. Yleensä tekojen suorittajaportaalla on hyvin heikko käsitys tekonsa todellisesta tavoitteesta tai kohteesta, jos ollenkaan. Terroristijärjestöt ovat salaliittoja itsensä sisälläkin.

Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen, sekä Kanadan välinen vapaakauppasopimus on sekin salaliitto. Neuvotteluja käydään salaa, niihin osallistuvien nimet on salattu, itse sopimus on salattu ja sen tavoitteet ovat salaiset. Kyse on rahasta ja vallasta. Ratkaisun tekee 28 henkilön ryhmä.

Salaliittoja paljastavia ja etsiviä ihmisiä kutsutaan usein foliopipoiksi, koska heidän touhunsa vaikuttavat koomisilta ja vainoharhaisilta. Joissakin tapauksissa näin onkin. Toisaalta, moni foliopipo on ollut oikeassa. Esimerkistä käy foliopipojen väitteet siitä, että NSA vakoilee lähes kaikkia amerikkalaisia. Ajatukselle naureskeltiin avoimesti jopa yhteiskuntakriitikkojen keskuudessa. Nyt, kiitos Eric Snowdenin ja muiden paljastajien ja paljastusten, tiedämme, että NSA todellakin vakoilee käytännössä koko Internettiä ja lähes kaikkea telekommunikaatiota Yhdysvalloissa, rahaliikennettä ja muuta elektronista toimintaa.

Ongelma lienee siinä, että ajatus salaliitosta on niihin uskoville uskon asia ja niihin uskomattomille uskon asia. Kumpikin ajatuskanta perustaa näkemyksensä uskomukseen siitä, että salaliitto on mystinen salaseura, organisaatio, ryhmä jolla on hierarkiansa ja sääntönsä, omituiset vaikuttimensa ja tavoitteensa. Ne, jotka eivät salaseuroihin usko, uskovat ettei sellaista ole olemassa. He ovat tavallaan oikeassa. Missään ei ole James Bond elokuvan arkkikonnaa kokouksineen. Ne, jotka uskovat salaseuroihin, ovat varmoja siitä, että jossakin on olemassa salainen maailman hallitus, joukko ihmisiä jotka ohjailevat suuria tapahtumia itsekkäistä syistään. Hekin ovat osittain oikeassa. Sellainen joukko ihmisiä on olemassa.

Tälle salaliitolle on annettu nimiä uskomuspohjalta: juutalainen salaliitto, sionistien salaliitto, uusnatsien salaliitto, maailman hallitus, Illuminati, The Elders, Bilderberg jne. Kaikki ne ovat nimiä, joilla yritetään kuvata samaa ilmiötä: kaikkialla ja samaan aikaan ei-missään olevaa mahtavaa salaliittoa, joka ohjailee koko maailmaa. Koska tätä salaliittoa, salaseuraa ei ole nähty, todistettu, se leijuu ilmassa ja on uskon kysymys. Joko sen olemassa oloon uskoo ja valitsee omalle mielelle ja ymmärrykselle sopivan nimen ja merkityksen, tai sitten siihen ei usko ja todistaa epäuskonsa valitsemalla minkä tahansa nimen jota ei ole todistettu, ja sillä todistaa ettei sitä ole.

Todellisuudessa se on olemassa. Se ei vain ole sellainen kuin luullaan. Sillä ei ole okkultistisia tavotteita, ylimaallisia pyrkimyksiä, sitä eivät ohjaa uskonnot, mystiikka tai mikään sellainen. Se on paljon arkisempi ja tylsempi. Sen jäsenissä ei ole mitään erikoista tai suurta, ei vaaran tunnetta tai uhkaa. He eivät pukeudu outoihin ylipappien rituaalikaapuihin, eikä heillä ole tatuointeja. Heillä ei ole merkillisiä salasignaaleja, tai vedenalaisia kaupunkeja tukikohtinaan.

Todellisuudessa he ovat keskuudessamme, osa näkyvillä, osa hieman syrjemmässä, ja heillä on työhuoneensa, tietokoneensa ja kännykkänsä. He kulkevat autoilla ja lentokoneilla, laivoilla ja junilla. He ovat yleensä keski-ikäisiä tai hieman vanhempia, heillä ei ole supervoimia tai yliluonnollisia kykyjä. Keitä he ovat? Ketkä ovat todellisuudessa "Illuminati", se "Maailman hallitus"? Mikä on Se salaliitto? Se jokin kaiken takana?

Maailmassa on noin 280 ihmistä, joiden omaisuuden arvo ylittää yli 5 miljardin dollarin arvon. Superrikkaiksi luokiteltuja on noin 340. Nämä ihmiset ovat maailman johtajia. He johtavat taloutta. He omistavat pankit, vakuutuslaitokset, pörssiyhtiöt, pörssit, laivat, lentokoneet, jopa joitakin kokonaisia maita. He rahoittavat puolueita, poliitikkoja, lobbareita, presidenttejä, armeijoita, poliiseja, oikeuslaitoksia, kokonaisia yhteiskuntia. Heillä on todellista valtaa.

Runsaat kolmesataa ihmistä. He tuntevat enimmäkseen toisensa. He soittelevat toisilleen, juttelevat, tapaavat ohimennen tai puutarhajuhlilla. He istuvat cocktail-tilaisuuksissa samassa pöydässä ja ideoivat. He saavat ajatuksia ja päättävät toteuttaa ne. Yksi heistä juttelee kahdelle, he soittavat kolmannelle, joka saa mukaan kuudennen ja seitsemännen, kohta mukana on kymmenen, kaksikymmentä heikäläistä. Parikymmentä tuollaista henkilöä liikuttaa jo maailmaa, ihmiskuntaa, taloudellisella vallallaan. Epävirallisesti, bisnesmielessä, pienen aivoriihen seurauksena. Valuutat kaatuvat, raaka-aineiden hinnat heilahtelevat, ruoan hinta nousee tai laskee, öljyn hinta laskee, kullan hinta nousee tai laskee.

Ei ole mitään Suurta neuvostoa. Ei ole mitään Suurta kokousta. Ei ole mitään agendaa. On vain bisnes. Raha on valtaa ja valta on rahaa. Siinä kaikki. Se on Illuminati, kaikkialla ja ei missään, läsnä koko ajan, eikä milloinkaan. Kuin ilma ja vesi.

Tämän joukkion armeija on töissä pankeissa, parlamenteissa, poliitikkoina, virkamiehinä, pörsseissä, kaupassa, konsultteina, lobbareina, ja vaikuttaa kaikkeen mediayhtiöinä, sanomalehtinä, elokuvina, jopa musiikkina. On arvioitu, että noin 3000-4500 ihmistä hallitsee koko maailman taloutta, kaikkien muiden vain touhutessa tuon joukon jatkeena ja perässä. Siinä kaikki.

Koska tämä "maailman hallitus" ei istu missään, eikä kokoonnu missään koskaan saman aikaisesti, siihen voi olla uskomatta, tai siihen voi liittää mitä tahansa uskomuksia. Sitä on vaikea käsittää, koska kyse on verkostosta. Se ei ole hierarkinen, vaan horisontaali. Verkosto, suhdeverkosto, bisnesverkosto, verkosto jonka liikahdukset heijastuvat koko maailmaan talouden kautta. Sen ideologia on raha ja valta, valta ja raha.

Miksi siihen on vaikea uskoa? Koska siihen kuuluu tylsimyksiä. Miksi superkonnia on kuviteltava? Koska tässä maailman laajuisessa salaliitossa ei ole yhtään sellaista. On vain mälsiä ja tylsiä ihmisiä, joilla on käsittämättömiä omaisuusmassoja. On ihmisiä, joista ei olisi vaaraa kenellekään kasvokkain.

Maailman laajuisen salaliiton, verkoston rikkain mies ei herätä pelkoa kenessäkään. Kukaan hänen kanssaan kasvokkain joutuva ei tunne pelon väreitä sisimmässään. Maailman laajuisen valtaverkoston toiseksi rikkain mies ei kykenisi antamaan selkään edes kymmenvuotiaalle tyttölapselle. Hän saisi kymmenvuotiaalta luultavasti selkäänsä. Mutta hän pystyy kaatamaan euron, hallituksia, maita, jos hän haluaa. Maailman laajuisen salaliiton vaikutusvaltaisin nainen ei herättäisi kauhua edes viisivuotiaassa lapsessa.

Maailman rikkain mies on Bill Gates, runsaat 81 miljardia dollaria. Maailman toisiksi rikkain mies on Warren Buffet, 73,8 miljardia. Englannin kuningatar Elisabet II hallitsee suurinta osaa maailman veroparatiiseista.

Kun he liikahtavat maa järkkyy jalkojemme alla.

SANANVAPAUS

"Ei ole olemassa mitään osittaista sensuuria. Joko sensuuria on, tai sitä ei ole. Mistäkö tiedän tämän? Asuin maassa, jossa oli sensuuri." Milos Forman

Pariisissa iskettiin satiirilehden toimitukseen. Toistakymmentä ihmistä kuoli. Joukossa oli neljä pilapiirtäjää. Alkutietojen perusteella hyökkääjät olivat islamisti-terroristeja. He olivat huutaneet kostaneensa profeetan puolesta. Isku muistuttaa mm. Hollannissa tehtyjä vastaavia iskuja ja Tanskassa aikaisemmin yritettyjä iskuja. En ryhdy nyt spekuloimaan oliko kyseessä False flag, vaiko ei. Olennaista on iskun kohde.

Olennaista on, että terroin kohteena on lehti ja nimenomaan pilalehti. Ei siis "vakavasti" otettava sanomalehti, tai uutismedia, vaan pilalehti. Lehti, joka irvailee ja pilailee erityisesti uskonnoilla. Miksi terrori kohdistui pilalehteen? Koska se pilkkasi "pyhiä arvoja". Se pilkkasi profeettaa, islamia, ties mitä. Se pilkkasi uskontoa. Se oli "loukannut" jonkun tunteita ja maailmankatsomusta.

Teosta voimme päätellä, että pilkka osui kohteeseensa. Tekijät todistivat teollaan, että heidän uskontoaan pitääkin pilkata ja halveerata. Miksi? Koska murhaajat toimivat sen nimissä ja syyllistyivät suurimpaan ihmisarvojen likaamiseen mihin kukaan voi pystyä. He tappoivat aseettomia siviilejä uskontonsa nimissä, uskontonsa puolesta. Sellainen maailmankatsomus ei ansaitse mitään muuta kuin pilkkaa ja halveksuntaa.

Tämän terrorin tarkoituksena on herättää pelkoa ja vaijentaa sanojat, tukkia suut. Se on rikos, joka iskee länsimaisen sivistyksen ytimeen. Sananvapaus on koko läntisen maailman peruskivi. Sen varassa lännen kehitys, dynamiikka toimii. Kun sitä pyritään rajoittamaan, pyritään pysäyttämään yhteiskunta. Kun sananvapauden kimppuun käydään, käydään vapauden kimppuun.

Me elämme aikaa, jossa sananvapaus on uhattuna. Venäjällä on viimeiset vuodet siirrytty sanavapaudessa aikamatkaa taaksepäin. Kiinassa valtio on tiukentanut otettaan mediasta. Monissa maissa ei ole sananvapautta lainkaan. Tällainen terrori-isku on suora, brutaali hyökkäys sananvapautta vastaan, olipa sen takana kuka hyvänsä.

Lännessä on viimevuosina hyökätty sananvapauden kimppuun myös viranomaisten toimesta. Viime vuonna Englannissa viranomaiset hyökkäsivät sanomalehden toimitukseen, takavarikoivat tietokoneet, paperit ja tiedostot, ja pidättivät joitakin toimittajia. Yhdysvalloissa on myös jahdattu tietovuotajia ja toimittajia. Yritykset ovat ryhtyneet sensuroimaan mediaa suojellakseen omia etujaan. Monsanto on ollut aktiivinen monen muun suuryrityksen ohessa.

Suomessa toimittajien vapauksia on kavennettu laajalla rintamalla omistajien toimiessa sensoreina ja lopputuloksena on ollut liukuminen yhä enenevässä määrin propagandaan tiedonvälityksen sijasta. Kriittisiä ääniä on hiljennetty erottamalla ja pelottelemalla, uhkaamalla potkuilla tai antamalla potkuja. Kriittisiä toimittajia on siirretty "muihin tehtäviin".

Yhtä kaikki, sananvapautemme on vaarassa koko ajan. Sitä uhkaavat näkymättömät haamukädet, samettihansikas, rautahanska ja terroristit. Sananvapaus on kulmakivi yhteiskunnissamme. Ilman sitä ei ole demokratiaa, vapautta, eikä mitään. Kukaan ei puhu. Kukaan ei tiedä. Näe. Kerro.

Tänäpäivänä jokaisen meistä tulisi muistaa, että sananvapaus on meidän jokaisen asia. Se kuuluu meille jokaiselle. Millään taholla tai toimijalla ei ole oikeutta vaijentaa meitä, ei edes tappamalla.

"I disapprove of what you say, but I will defend to the death your right to say it." The Friends of Voltaire (1906), Evelyn Beatrice Hall.

MALESIALAISKONE JA PAKOTELASKU

Koska Ukrainassa alasammutun malesialaiskoneenkin johdosta Venjälle asetetut pakotteet maksavat suomalaisille mediassa esitettyjen arvioiden mukaan noin 200 000 000 euroa pernettoa JOKA KUUKAUSI, lienee paikallaan esittää hallitukselle parit kysymykset.

1. Mitä konkreettista todistusaineistoa hallituksella on siitä, että koneen ampui alas nimenomaan Venäjä?

Obaman ulkoministeriön tiedottajat joutuivat jo kesällä myöntämään kahdessa eri tiedotustilaisuudessa Valkoisessa talossa amerikkalaisille toimittajille, että Yhdysvaltain hallituksen näyttö on peräisin sosiaalisesta mediasta ja "terveestä järjestä".

1.1.2015 mennessä Yhdysvallat, EU eikä mikään muukaan taho ole esittänyt mitään todisteita Venäjän osallisuudesta alasampumiseen.

2. Miksi Ilkka Kanerva väitti julkisuudessa, ettei ETYJ:n tarkkailijoita päästetä koneen tuhoutumispaikalle, vaikka ETYJ:n tarkastusryhmän kanadalainen johtaja oli jo paria päivää aikaisemmin antanut haastatteluja mm. Kanadan kansalliselle televisioyhtiölle siitä, että he olivat päässeet paikalle ja että heidän arvionsa mukaan malesialaiskone oli ammuttu alas konekivääritulella?

31.heinäkuuta 2014 ETYJ:n tarkastusryhmä julkisti raportin, jonka mukaan koneen jäänteistä ei löydetty todisteita ohjusiskusta. Miksei Suomen hallitus tai Ilkka Kanerva ottanut huomioon tätä raporttia ja miksi siitä vaijettiin suomalaismediassa täysin?

3. Missä ovat Kiovan lennonjohdon äänitallenteet lennonjohdon ja malesialaiskoneen välisistä keskusteluista?

Niistä selviäisi miksi lennonjohto määräsi koneen lentämään 14 kilometriä sivuun reitiltään ja laskemaan lentokorkeutensa 35 000 jalasta 30 000 jalkaan, joka on Kiovan ilmavoimien Suhoi-hävittäjien lakikorkeus.

4. Missä on Kiovan lennonjohdon tutka- ja muu data, jotka olisi pitänyt julkistaa normaalien siviilikoneita koskevien tutkintakäytäntöjen mukaisesti?

5. Miksi Hollanti, Australia, Belgia ja Ukraina solmivat tutkimustulosten salaamissopimuksen?

Ukrainan yleisen syyttäjän Juri Boitshenkon Kiovassa pitämän tiedotustilaisuuden mukaan sopimuksessa on pykälä, jonka mukaan jokainen sopijaosapuoli voi kieltää tietojen julkaisemisen perustelematta sitä muille.

6. Miksi Kiovan hallitus ei ole antanut selvitystä omien sotilaskoneittensa liikkeistä alasampumisalueella?

7. Miksi Kiovan hallitus ei ole kertonut syytä siihen, miksi sillä oli ja on Itä-Ukrainassa ilmatorjuntaohjuksia, myös BUK-järjestelmiä, vaikka separatisteilla ei ole lainkaan lentokoneita, ja miksei Kiovan hallitus ole antanut selvitystä näiden ilmatorjuntajärjestelmien sijainnista alasampumisalueella?

8. Miksi nimettöminä pysyneet amerikkalaiset tiedustelulähteet vuotivat 3.elokuuta 2014 julkisuuteen tiedon, että tiedusteluanalyytkoiden mukaan alasampujat olivat Kiovan joukkoja?

9. Miksi alasampumista tutkivasta ryhmästä on suljettu pois kansainväliset ilmailujärjestöt?

10. Miksei Mustien laatikoiden dataa ole vieläkään julkistettu?

Ne luovutettiin malesialaisille, jotka toimittivat ne Lontooseen "puolueettomaan tutkimukseen", eikä niistä ole sen jälkeen kuultu mitään.

11. 23.kesäkuuta 2014 BBC:n venäjänkielinen uutisryhmä oli alasampumisalueella ja paikalla josta "lännen" mukaan ohjusisku oli tehty, eikä se löytänyt mitään näyttöä kyseiseltä pellolta tai paikallisilta asukkailta tästä ohjusiskusta. Miksi BBC poisti raportin netistä ja lähetyksistään?

12. Onko hallituksella tietoa siitä minne katosi espanjalainen Jose Carlos Barrios Sanchez, joka työskenteli amerikkalaisen firman palveluksessa Kiovan lennonjohdossa ja joka twiittasi alasampumisesta tuoreeltaan?

Kuka tai ketkä väittivät, ettei kyseistä henkilöä ollut olemassakaan, tai että kyse oli venäläisten harhautuksesta?

Sanchez on sittemmin kadonnut, samoin hänen twitter-tilinsä ja facebook-tilinsä. Länsimaiset nörtit onnistuivat kuitenkin kaivamaan ne esiin katoamisen jälkeen ja todistivat, että mies oli tosiaan ollut olemassa. Häntä oli haastateltu myös Espanjan televisioon aikaisemmin eksoottisen työpaikkansa johdosta.

Viimeisissä twiiteissään hän ilmoitti Kiovan hallituksen sotilaitten ottavan lennonjohdon hallintaansa ja viimeiseksi jääneessä twittauksessaan hän kirjoitti: "Before they remove my phone or break my head, shoot down by Kiev."

RAKENNEMUUTOS?

Kun globalisaatio lanseerattiin, annettiin ymmärtää, että nyt syntyy oikea maailmankylä, jossa batiikkihamosissaan ja pellavanutuissaan koikkelehtivat hipit ja kehitysmaiden diktaattorit löytävät yhdessä ratkaisut ihmiskunnan suuriin ongelmiin. Nälkä, köyhyys, ilmastonmuutos, tsunamit, orankien kohtalo, korallikato ja Malediivien uppoaminen kaikkoaisivat, kunhan maapallo maapalloistuisi. Lähes kaikki olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että globalisaatio oli välttämätöntä. Globalisaatio oli hyvä juttu. Rajat alas, ihmisten liikkuvuus vapaaksi ja yhteiset pelisäännöt toisivat uuden ihmiskunnan aamunkoiton.

Tuo kaikki oli karkkia hyväuskoisille hölmöille. Todellinen globalisaatio oli taloudellista. Todelliset globalisaation lobbarit ja tukijat eivät olleet höynäytettyjä hippejä. He olivat suurimpien ylikansallisten yritysten pomoja, omistajia ja asiamiehiä. Heidän tavoitteenaan ei ollut pelastaa kansoja ja ihmiskuntaa, vaan raivata loputkin esteet tieltään. Tavoitteena oli ajaa läpi kansainvälistä lainsäädäntöä ja sopimusvyyhtiä, joilla kansallisvaltiot eliminoitaisiin. Siihen pyrittiin ja siihen on lähes päästy.

Suurten Wall Street -pankkien terminologiassa globalisaatiolla oli ja on toinenkin nimi. Se on Plutokratia. Se tarkoittaa rahan valtaa. Me elämme sitä juuri nyt. Siihen on päästy nimenomaan sen "globalisaation" avulla, sillä karamellilla, jolla uunotettiin kaikki hyväntahtoiset maailmanhalaajat luopumaan itsemääräämisoikeudestaan ja omasta päätäntävallastaan. Valta luovutettiin ylikansallisille epädemokraattisille institutioille, joita yksikään valtio ei kontrolloi, mutta jotka olivat ja ovat suurten finanssiyritysten miehittämiä ja kontrolloimia.

Tähän prosessiin liittyy olennaisena osana yhteiskuntien "rakennemuutos". "Rakennemuutos" on kuin luonnon ilmiö, jota ei voi vastustaa, jolle ei voi mitään ja johon pitää vain sopeutua. Näin meille vakuutellaan, on vakuutettu jo parikymmentä vuotta. Todellisuudessa "rakennemuutos" on prosessi, jolla kansallisvaltiot amputoidaan ja tehdään kyvyttömiksi puolustamaan itseään ja kansalaisiaan.

Rakennemuutokset eivät ole syntyneet itsestään. Ne on synnytetty nimenomaan kansainvälisen talouden toimijoiden toimesta. Pääomaliikkeiden vapauttaminen oli se vasara, jolla yhteiskuntia alettiin hakata lyttyyn. Pääomien karatessa maista aina jonnekin toisaalle, valtiot menettivät suuryritysten hallinnan. Hätäpäissään valtiot ryhtyivät tottelemaan suuryrityksiä, uskoen että siten ne pysyisivät maissa, joista uhkasivat lähteä. Suuryrityksille annettiin massiivisia verohelpotuksia ja miljardien tukipaketteja. Mitä tapahtui?

Yhdysvalloissa jo 90-luvulla suuryritykset siirsivät tuotantonsa Meksikoon ja Kiinaan, tuhosivat suurkaupunkeja (malliesimerkki Detroit) ja maan talouden perustan. Suomessa tapahtui aivan samoin. Juuri ne suuryritykset joita verovaroin tuettiin, siirsivät juuri noiden verovarojen avulla tuotantonsa pois maasta. Vientiteollisuus ajoi alas tuotantoaan, vaikka se olisi ollut kannattavaakin kuten Kemijärvellä. Kemijärven tehdas TUOTTI kymmenien miljoonien voittoja, kun se päätettiin lakkauttaa. Yrityksen tuolloinen johtaja vastasi kritiikkiin sanomalla, ettei heidän yrityksensä tuota paperia tai sellua, vaan rahaa. Yritys tienasi paremmin sulkemalla kymmeniä miljoonia tuottavan tehtaansa. Miten se oli mahdollista? Hyvä kysymys. Suomen teollisuudesta katosi nopeassa tahdissa 160 000 työpaikkaa, teollisuuden itsensä toimesta.

Kansallisvaltion ajautessa kriisiin lanseerattiin käsite "rakennemuutos". "Rakennemuutos" oli ilmiö, joka oli kuin tsunami. Sille ei voinut mitään. Se oli tehtävä. Kuinka ollakaan, "rakennemuutos" tarkoitti ja tarkoittaa edelleen koko yhteiskunnan alasajoa. Yhteiskunnan palvelut ajetaan alas, yhteiskunnan oikeusjärjestelmä ajetaan alas, yhteiskunnan terveydenhuolto ajetaan alas ja kansallinen armeija ajetaan alas. Miksi näin?

Juuri siksi, ettei kansallisvaltiolla olisi mitään rahkeita rajoittaa suuryritysten toimintaa. Talvivaara aikoo laskea jätevetensä Kajaanin ja Sotkamon välisiin vesistöihin suoraan. Jokainen ymmärtää, ettei siitä seuraa mitään hyvää. Mutta kuka sen estää? Miten?

Kun maan oma asevelvollisuusarmeija saadaan ajettua alas, kuka enää puolustaa maata ja kansaa. Palkka-armeija? Se taistelee palkanmaksajan puolesta. Nato-armeija? Se taistelee Naton, siis Yhdysvaltojen intressien puolesta ja Yhdysvalloissa suuryritykset ovat jo vallassa. Wall Streetin pankit johtavat Yhdysvaltojen valtiovarainministeriötä ja ovat kupanneet sen tyhjiin, samalla kun pankit ovat tehneet satojen miljardien voittoja. Niiden tappiot maksatettiin kansalla ja sen jälkeen kansan piikkiin on otettu noin 19 000 000 000 000 000 dollaria lainaa.

Sama tehtiin meilläkin. Sitomalla Suomen taloudellinen päätäntävalta euroon, suomalaiset poliitikot luovuttivat maamme taloudellisen itsemääräämisoikeuden ulkomaille. Suomen taloutta eivät enää hallitse suomalaiset. Me voimme vain sopeutua "rakennemuutoksiin". Me voimme tehdä vain sen, mitä EKP:n johtaja Draghi, joka on siis amerikkalaisen liikepankin edustaja, määrää.

Samalla kun suomalaiset ovat velkaantuneet ja menettäneet kymmeniä miljardeja, joidenkin kommentaattorien mukaan noin 70 miljardia, eurosotkuun korkoineen jne., Saksan valtio ja saksalaispankit ovat netonneet yli 1000 miljardia euroa. Saksa on siis se maa, jonne suomalaistenkin rahat ovat kadonneet tämän mekanismin kautta. Tuskin kukaan suomalainen on halunnut kaikkien verosenttiensä päätyvän Saksaan ja kuitenkin ne ovat siellä. Eikä se ole edes riittänyt. On otettu myös velkaa tämän suomalaisen nimiin.

Tästä "rakennemuutoksessa" on kyse. Tarkoituksena on ajaa kansallisvaltio alas, tuhota se niin, ettei se kykene kontrolloimaan suurten yritysten toimintaa alueellaan. Kaivosteollisuudessa on jo niin. Finanssiteollisuudessa on jo niin. "Rakennemuutos" on kätevä slogan, jonka takana voidaan tuhota maasi niin, että kuvittelet sen olevan sattumaa tai taivaalta pudonnut väistämättömyys. Ei ole sattumaa, että "rakennemuutoksen" apostolit käyttävät juuri tuota sanaa: välttämättömyys. Kenen kannalta tämä on välttämättömyys? Aivan, suuryritysten. Niiden pitää raivata itsenäinen toimija, kansallisvaltio pois tieltään.

SOTE-uudistus, kuntauudistus, hallintouudistus, puolustusvoimien rakenneuudistus, poliisihallinnon rakenneuudistus. Ne ovat kaikki samaa prosessia, jolla maastasi tehdään impotentti suuryritysten apulainen. Valtio ei ole enää kansakunta, vaan suuryritysten konttori.

Kiinnittäkääpä huomiota tähän; aina kun suuryritykset vaativat säätelyn purkamista ja hallitus tekee niin, säätely lisääntyy pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla. Aina kun suuryritykset vaativat verohelpotuksia, ne saavat niitä miljarditolkulla, mutta PK-yritysten maksutaakka kasvaa. Tämä on todellista rakenneuudistuspolitiikkaa. Alkuasukkaiden firmat pannaan nurin ja ylikansallisille toimijoille raivataan tilaa. Lakeja muutetaan niiden eduksi. Viranomaiset toimivat niiden eduksi. Poliitikot toimivat niiden eduksi. Tämä on se todellinen rakenneuudistus.

Matti Vanhasen hallitus teki päätöksen, jonka mukaan Suomessa on voimassa "ulkomaalaisyritysten suosituimmuusasema". Virallisesti tarkoituksena oli saada ulkolaiset yritykset investoimaan maahan. Todellisuudessa, tiesi Vanhanen sitä tai ei, kyse oli juuri "välttämättömistä uudistuksista". Päätös oli osa "välttämätöntä rakenneuudistusta".

Erään entisen verohallinnon tarkastajan mukaan tämä päätös estää mm. harmaan talouden vastaisen kamppailun käytännössä kokonaan. Se oli tarkoituskin. Viranomaisten ja virkamiesten pitää suosia ulkomaalaisia yrityksiä verotuksessa, lupamenettelyissä ja kaikissa niissä asioissa, joissa alkuasukkaiden yritykset ovat korviaan myöten kusessa. Niin oli tarkoituskin. Kansakunnan itsenäiset toimijat pannaan nurin. Ulkolaiset ja ylikansalliset toimijat pääsevät huseeraamaan vapaasti.

Ruotsalaisdokumentin mukaan Stora Enso väärensi koko konsernikirjanpitonsa kymmenen vuoden ajan. Asiasta toimitettiin sisäpiiriläisen toimesta kaikki dokumentaatio ja todisteet verohallintoon, keskusrikospoliisille, Helsingin poliisille, hallitukselle, eduskuntaan, puolueille, ministereille ja kaikille tahoille, joiden olisi pitänyt selvitttää Suomen historian suurin talousrikos. Tuloksena oli tämä: Rahoitustarkastus antoi yhdelle tilitoimistolle moitteet.

Samainen yhtiö maksoi julkisuudessa esillä olleiden tietojen mukaan kokonaiset 8 360 euroa veroja Suomeen samana vuonna, jolloin allekirjoittanut maksoi työttömyysturvastaan huomattavasti enemmän veroja, puhumattakaan työssä olleista suomalaisista tai suomalaisista yrittäjistä.

Tätä on todellinen, tehty ja tahallinen rakennemuutos.

AARNIO SHOW - SEURAUKSET

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio voi olla paskamainen heppu. En tiedä, en ole koskaan tavannut. Voi olla, että mies on syyllistynyt kaikenlaisiin hämärähommiin. En tiedä. Mutta sen tiedän, että joku jossakin on päättänyt, että tuo poika lähtee linnaan ja pitkäksi aikaa.

Syytelista on melkoinen. Kun sitä käy läpi, alkaa epäillä omaa lukutaitoaan ja ymmärrystään. Toki on selvää, että tässä ollaan median tietojen varassa, mutta jos otetaan vain yksi esimerkki: rahakätkö.

Syytteiden mukaan Jari Aarnio, yksi maamme kovimmista poliiseista, on haudannut kotitalonsa nurkalle kymmeniä tuhansia euroja käteistä. Tosin samasta paikasta löytyi joku aivan toinen poliisimies karetta levittelemässä, eikä häntä syytetty mistään, eikä edes paljoa kyselty mitä miekkonen teki juuri siinä paikassa, josta rahakätkö löytyi. Voihan se olla, että tämä poliisi, joka siellä kukkapenkkiä asetteli, oli joku ystävällinen kollega, joka vain hoiteli kasveja, kun isäntä on telkien takana. Ehkä hän laitteli rahoja paikoilleen? En tiedä.

Niin siis syytteen mukaan meillä on maan huippupoliiseihin kuuluva heppu, joka tuntee Interpolin ja Eurpolin, naapurimaiden poliisit, poliiseja ympäri maailmaa, FBI:n ja DEA:n heppuja jne., ja sitten tämä samainen miekkonen menee hautaamaan kotitalonsa nurkalle rahaa. Käteistä. Hiukan ihmetyttää miksi tämän tason ammattilainen tekisi niin. Voisi olettaa, että Aarnio tuntee rahanpesumenetelmät aika hyvin, Andorran ja muiden pankkikäytännöt. Voisi olettaa, että hänellä on jotakin hajua siitä, kuinka temppu tehdään ja missä. Voin toki olla väärässä. Ehkä Aarnio ei tiedä mitä tehdä muutamalle kymppitonnille ja kaivaa kuopan kotipihaansa. Sekin on mahdollista.

Se mitä tiedän on tämä: jos ja kun Aarnio saa tuomionsa, seuraukset voivat olla todella kovat. Omaa kostoaan hautoneitten kollegoittensa vankilaan toimittamalla poliisipomolla ei ole enää mitään menetettävää. Hänen maineensa on mennyttä, hänen uransa on mennyttä ja jos omaisuuttakin viedään, perhettäkin satutetaan. Mitä tuohon asemaan pantu suomalainen mies tekee? Mitä te tekisitte?

Aarniolle olisi voitu junailla potkut. Näin on tehty aikaisemmin. Mies pellolle ja sillä selvä. Mutta joku tai jotkut olivat niin vihaisia, että halusivat miehen linnaan ja pitkäksi aikaa, ja sinnehän hän joutuu. Ja kun tuon tason mies päätyy entisten vastapuolen pelaajien kanssa samaan joukkueeseen, seuraukset koko poliisille ovat melkoiset.

Aarnio tietää kaiken salaisista pakkokeinoista. Hän tietää kaikki kuuntelutekniikat. Hän tietää kymmenien peiteoperaatioissa olleiden poliisien nimet, tietää missä heitä on edelleen, keitä he ovat, mitä nimiä on käytetty jne. Aarnio tietää poliisin vahvuudet, taktiikat, strategiat, toimintatavat, ja hän tietää miten kymmenet entiset kollegat ajattelevat. Hän osaa ulkoa kymmenien ulkomaalaisten poliisien henkilöllisyydet, olinpaikat, kotiosoitteet, tietää minkä näköisiä he ovat ja mihin salaisiin seuranta ja soluttautumisoperaatioihin he ovat osallistuneet.

Aarnio tietää miten poliisin tietojärjestelmiin päästään, mitkä ovat haavoittuvuudet, heikkoudet, hän tietää miten jälkiä jätetään, mistä niitä löydetään, kuinka niitä löydetään jne. Hän tietää miten rikoslaboratoriot toimivat missäkin maassa ja hän tietää kuka ja ketkä ja mikä missäkin maassa tekee mitäkin.

Aarnio tietää lähes kaiken KRP:stä, sen jäsenistä, henkilöistä, toimintatavoista, strategioista ja menetelmistä. Luultavasti Aarnio tietää myös KRP:n vasikoiden henkilöllisyyksiä, peitemiesten nimiä ja naamoja jne.

Kun Aarnio on tuomittu, eikä hänellä ole mitään menetettävää, mitä hän tekee kaikella tällä tiedolla? Hän on vankilassa entisten vastapelureiden ympäröimänä. Jotkut vihaavat häntä yli kaiken. Jotkut haluavat hänet hengiltä. Mitkä ovat vaihtoehdot?

Kun Aarnio istuu vankilassa, eikä hänellä ole menetettävää, mitä miehen mielessä liikkuu? Entisten vastapelureiden joukossa on myös niitä, jotka ymmärtävät tilaisuutensa koittaneen. Aarnio on mies, joka voi kertoa alamaailmalle kaiken poliisista ja poliisin toiminnasta. Entiset vastapelurit ymmärtävät aivan varmasti, että tässä on mies, josta on hyötyä. Aarnio itse voi tulla samaan johtopäätökseen. Hän voi jopa vaihtaa leiriä.

Se tulisi todella kalliiksi poliisille ja koko yhteiskunnalle.

HESARIN PÄÄKIRJOITUS 3.1.2015

 

Petri Korhonen Helsingin Sanomista on närkästynyt. Häntä kiukuttaa, kun joku kehtaa epäillä tutkijoita ja heidän aikaansaannoksiaan. Niinpä Petri Korhonen puolustaa heitä, koska Helsingin Sanomat on nojannut propagandassaan juuri näihin kritisoituihin tutkijoihin.

Petri on kuitenkin niin fiksu, ettei kirjoita suoraan, että Nato-propagandaa ja hysteeristä ryssäfobiaa ei saa epäillä, ja siksi puolustaakin Ulkopoliittisen instituutin tutkijoita taoustutkimuksella. Tämä tosin osoittaa, ettei Petri itsekään pysty puolustamaan Ulkopoliittisen instituutin valehtelijoita/epäpäteviä tutkijoita heidän omalla tutkimuksellaan. Se tosin ei ole ihme, sillä Ulkopoliittisen instituutin tutkijat ovat olleet arvioissaan ja väitteissään koko ajan metsässä.

Käydäänpä läpi Petrin kirjoitus.

"Pääkirjoitus 3.1.2015 1:59
Petri Korhonen

Monet poliitikot ovat Ukrainan sodan ajan kiukkuisesti vaatineet Suomeen parempaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkimusta. Nykyiset tutkijat ovat joko liian nuoria, hyvähampaisia tai muuten ärsyttävän länsimielisiä ja tekevät kriisihavainnoistaan liian nopeita johtopäätöksiä."

Ei Petri, kiukun takana eivät ole heidän hampaansa, vaan juuri se länsimielisyys, jonka vuoksi he eivät tuota tutkimustuloksia, vaan puhdasta propagandaa.

"Yleisin valituksen aihe on, että "hutkimukset" esimerkiksi Venäjän seuraavista siirroista eivät perustu perinteisiin akateemisen tieteenteon menetelmiin: pitkiin aikasarjoihin, vertailtavuuteen, tilastoihin ja virallisten toimijoiden julkilausumiin."

Ei Petri, yleisin valituksen aihe on se, että Ulkopoliittisen instituutin tutkijat ovat puhuneet paskaa lähes järjestään, tai olleet täysin metsässä arvioineen. Malliesimerkki on se, kun eräs heistä ilmoitti Venäjän jo aloittaneen sotatoimet Ruotsia vastaan koska saarella oli nähty mustapukuinen mies. Tämä mystinen mies oli Ulkopoliittisen instituutin tutkijan mukaan Venäjän erikoisjoukkojen sotilas ja siten Venäjä oli noussut maihin Ruotsissa. Tosin, jo edellisenä päivänä Dagens Nyheter ja Expressen kertoivat, että mustapukuinen mies oli kalastaja Ove, joka asui kyseisellä saarella.

"Moite on outo. Minä opin aikoinaan taloustoimittajana arvostamaan uusklassista taloustiedettä, mutta en ikimaailmassa uskaltaisi tehdä reaalitalouden päätöksiä vain sen varassa."

Niin, toimittajan pitäisi käyttää aina omia aivojaan ja olla aina erittäin kriittinen jokaista asiantuntijaa ja tutkijaa ja poliitikkoa kohtaan. Helsingin Sanomat ei ole ollut, eli siellä ei ole noudatettu edes klassisen journalismin periaatteita viimeaikoina. Juuri siksi Helsingin Sanomien arvostus onkin vajonnut pohjamutiin, kuten laskeva levikkikin kertoo.

"Markkinavoimien päivittäisten tulipalojen sammuttamiseen taloustiede tarjoaa pahasti myöhässä olevia työkaluja – vesiämpäreitä, jotka olisivat todistetusti riittäneet muutama vuosi sitten."

Riippuu taloustietäjästä. Ålands Bankenin edustaja kertoi jo vuonna 2008 kuinka eurokriisissä käy, miten se etenee ja mitä se tulee Suomelle maksamaan. Häntä pidettiin pellenä. Miestä ei ole myöskään liikoja viimeaikoina näkynyt mediassa. Ilmeisesti siksi, että oli oikeassa, toisin Björn Wahlroos ja muut Helsingin Sanomien arvostamat "asiantuntijat".

"Esimerkiksi viime syksynä Euroopan keskuspankki julkaisi ison varallisuustutkimuksensa. Se kertoi muun muassa, että suomalaisperheillä on muita eurooppalaisia vähemmän jemmavaroja."

Miten tuo tutkimus liittyy Helsingin Sanomien tai ulkopoliittisen instituutin Nato-propagandaan? Sitä Petri ei meille kerro.

"Tutkimus on huolellinen. Silti siitä ei ole tammikuun 2015 palkansaajien kriisinsietokyvyn täsmämittariksi: ironisesti siksi, että kyseessä on laadukas akateeminen tutkimus. Tutkimustiedot oli kerätty tilastojen lisäksi kyselyillä vuosina 2009–2011. Espanjalaisten esimerkkiperheiden haastattelut oli aloitettu jo vuonna 2008.
Koululainenkin ymmärtää, että talousnäkymät ovat nyt kaikissa EU-maissa ja monissa perheissä aivan erilaisia kuin tuolloin. Valtiovarainministeri, joka nyt alkaisi ohjata talouspolitiikkaa näiden tietojen pohjalta, ajaisi seinään ja pahasti."

Petri, valtiovarainministerimme ovat ajaneet seinään jo vuodesta 2008 lähtien, kaasu pohjassa ja silmät kiinni, ja sama meno jatkuu edelleen. Se johtuu siitä, että he ovat uskoneet "asiantuntijoita". Kuten sanottua, vuonna 2008 Ålands Bankenin mies kertoi kaiken sen, mitä sen jälkeen on tapahtunut. Petri, on asiantuntijoita ja sitten on "asiantuntijoita".

"Sama pätee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaankin. Suomi saa aivan varmasti korkeatasoista akateemista tutkimusta Ukrainan sodan vaikutuksista Itämeren alueen turvallisuuteen. Todennäköisesti ensimmäisiä papereita tästä julkaistaan jo vuonna 2017, jos kiirettä pitää."

En olisi lainkaan niin varma, että saa. Jos annetuista lausunnoista voi mitään päätellä, tulossa on käsittämätöntä Nato-perseilyä ja ryssäfoobista hysteriaa, jossa korkeaa tasoa edustaa lähinnä kirkumisen nuotti.

"Siihen asti alan tutkijoiden velvollisuus on esittää analyyseja ja omaan päättelyyn pohjautuvia ennusteita tulevasta. Moni menee pieleen, jotkin (toivottavasti) osuvat."

Petri, kerro mikä Ulkopoliittisen instituutin arvio on osunut oikeaan. Voin kertoa sinulle: ei mikään. Se ei johdu siitä, etteikö tutkimusta voisi tehdä, tai siitä etteikö tietoa ole. Se johtuu siitä, ettei Ulkopoliittinen instituutti tuota mitään tietoa tai tutkimusta. Se tuottaa Nato-propagandaa.

"Samoin ulkopolitiikan toimijoiden on uskallettava tunnustaa edes itselleen, että ympäristö voi muuttua nopeammin kuin he haluaisivat."

Se lienee tunnustettukin ja siksi onkin tragikoomista, että Ulkopoliittinen instituutti ja Helsingin Sanomat tarjoavat tilanten ratkaisemiseksi sotaa tai lähes 70 vuotta vanhaa sotilasliittoa ja sen oppeja. 

"On lapsellista marmattaa tutkijoille siitä, että nämä yrittävät arvioida muutoksen suuntaa muillakin kuin pysähtyneen maailman mittauskeinoilla."

Ei siitä kukaan marmata, vaan siitä, etteivät tutkijat tee työtään, vaan suoltavat maailmalle hysteeristä roskaa, jonka teini-ikäinen tyttärenikin googlailemalla osoittaa silkaksi paskapuheeksi.  On äärimmäisen noloa ja suorastaan hävettävää, että Helsingin Sanomat puolustaa arvovallallaan tutkijoita, jotka eivät kykene pysyttelemään ajantasalla edes Ruotsin sukellusveneshow'n aikana. 

Malliesimerkki on tämän "vieraan sukellusveneen" kansallisuus, jota kukaan muu ei ole kyennyt vahvistamaan, ei edes Ruotsin armeija. Ulkopoliittisen instituutin jokaisen tutkijan mielestä se oli venäläinen. Kukaan muu, ei edes Ruotsin laivasto, tiedä sitä vieläkään. Tosin, jos Ulkopoliittisen instituutin tutkijoista yksikin olisi seurannut ruotsalaista mediaa, hekin olisivat saaneet selville, että toisin kuin Ruotsi ja Nato ilmoittivat, alueella liikkunut hollantilainen sukellusvene liikkui myös etsintöjen aikaan kyseisellä alueella. 

Nato ja Ruotsin armeija ilmoittivat kyseisen aluksen poistuneen alueelta 16.päivä kyseistä kuuta, mutta saaristossa oleilleet kesämökkiläiset kuvasivat hollantilaisen sukellusveneen myös 19.päivä sekä 21.päivä. Kuvat julkaistiin netissä ja eri lehdissä. 

Tätä tietoa yksikään Ulkopoliittisen instituutin tutkija ei saanut selville. Se kertonee kaiken kyseisen laitoksen tasosta, tilasta ja sen tutkijoiden ammattitaidosta ja kyvyistä.