Se suuri vaalirahakohu tuli ja meni, ja jätti jälkeensä pari pakollista oikeudenkäyntiä ja rahalahjoittajien tuomiota. Katsotaan nyt kuinka Kanervalle käy, mutta tuskin mitään pahempaa. Mutta se varsinainen pointti hukkui lautakasoihin ja selityksiin, syytöksiin ja median sössötykseen, niin kuin oli tarkoituskin.
Mistä siinä vaalirahakohussa oikein oikeasti oli kyse? Kuka muistaa?
Ehkä joku muistaa Kehittyvien Maakuntien Suomen, yhdistyksen joka käytännössä voiteli rahoillaan lähes koko hallituksen, jonka kanssa Keskustapuolue koplaili vaalirahoituksiaan, ja jonka Kepu, tavoilleen uskollisesti, petti tiukan paikan tullen.
Näistä puolueita tukevista säätiöistä tuli ilmi joitakin kummallisuuksia. Demareita tuki urheilusäätiö, kepua nuorisosäätiö ja kukkayhdistys, mutta harva muistaa sitä, että Kokoomusta tukemaan perustettu Etelärannan yhdistys rikkoi sekin yhdistyslakia tilinpäätöksessään. Se kun ilmoitti "tuetaan kansallista Kokoomus-puoluetta X miljoonalla eurolla." Summa olisi pitänyt kirjata sentilleen. Niin ei tehty. Se oli rikos. Asiaa ei koskaan selvitetty, eikä tekijöitä pantu lautaan. Tietenkään.
Mutta se varsinainen pointti vaalirahakohussa oli itse eduskunta ja kaikki puolueet. Ne olivat vuosikymmenten ajan rohmunneet vaalitukia ja rahoja, maksamatta veroja, ilmoittamatta niistä kenellekään yhtään mitään. Ei ollut tarvetta. Kansanedustajat olivat säätäneet sellaisen lain, jonka rikkomisesta ei heille koidu mitään rangaistusta. Eli vaikka rikkoi lakia jättämällä vaalirahailmoituksen tekemättä, siitä ei seurannut yhtään mitään.
Niinpä kansanedustajien enemmistö oli vuosikymmenien ajan kerännyt itselleen rahaa, ns vaalitoimintaan, ilman että kenelläkään oli mitään hajua siitä paljonko sitä oli mennyt itse vaalityöhön ja paljonko kansanedustajan omiin taskuihin. Se tiedetään, että eräs poliitikko oli vuosikymmenien ajan Suomen menestynein taidekauppias, koska vaaleja ennen hän myi kymmenillä tuhansilla taidetta. Ainakin paperilla. Kukaan ei tiedä myytiinkö tauluja missä ja kenen tekemiä ne olivat. Niitä kuitenkin myytiin enemmän kuin taidegallerioissa.
Tiedossa on sekin, että erilaisia seminaareja, puhetilaisuuksia ja muita pidettiin niin paljon, ettei niihin lippuja ostaneilla yritysjohtajilla ja sijoittajilla olisi ollut aikaa oikeastaan mihinkään muuhun kuin noissa tilaisuuksissa tramppaamiseen. Eräälläkin paikkakunnalla pidettiin puhetilaisuus, johon osallistui paperien mukaan niin paljon maksaneita, ettei paikkakunnalta edes löydy niin suurta salia jonne kaikki olisivat mahtuneet.
Vaalirahakohussa ei siis ollut kyse yksittäisen puolueen, kansanedustajan tai rahoittajatahon touhuista. Siinä oli kyse kokonaisen poliittisen järjestelmän systemaattisesta korruptiosta, johon olivat osallistuneet kaikki eduskunnassa olleet puolueet ja kansanedustajat vuosikymmenten ajan. Tämä oli se varsinainen uutinen. Koko poliittinen järjestelmämme oli korruptoitu läpikotaisin. Rahaa systeemissä oli liikkunut miljoonia vuosien aikana.
Mitä päätöksiä oli tehty milläkin rahalla, sitä emme koskaan saaneet selville. Ketkä olivat lahjoneet eduskunnan? Kuinka ylös korruptio oli yltänyt? Sekin jäi selvittämättä tätä yhtä ainoaa tahoa lukuunottamatta. Kuten Merisalo meneillään olevassa Kanerva oikeudenkäynnissäkin totesi, miksei Sauli Niinistö ole oikeudessa. Hänkin oli myynyt Merisalolle ja kumppaneille kirjoja tuhansien edestä, aivan kuten Kanervakin.
Mitä vaalirahakohusta seurasi? Ei yhtään mitään. Päinvastoin. Näennäisen läpinäkyvyyden lisäämisen verhon takana systeemi on muuttunut paremmaksi ja suojautunut entistä paremmin. Lain porsaanreijistä on tehty porsaanportit. Talvivaaran kaivos sai lupansa, vaikka jokainen puusilmäkin olisi nähnyt, että jokin ei täsmää. Luvan myöntänyt keskustaministeri ei sanojensa mukaan millään voinut tietää, että omalla aviomiehellä ja alle kymmenvuotiaalla lapsellaan oli suuria osakepotteja Talvivaarasta. Ehkä ei tiennyt, ett omalla lapsella on osakkeita. Voi olla.
Missä tahansa muussa maassa, kehitysmaat mukaan lukien, tästä olisi seurannut yhteiskunnallinen kriisi. Koko poliittinen järjestelmä olisi kaatunut, pantu uusiksi. Puolueet olisivat romahtaneet, kymmeniä kansanedustajia olisi joutunut oikeuteen ja vankilaan, koko laillinen yhteiskunta olisi huojunut sen läpikyllästäneen korruption vuoksi. Näin tapahtui aikoinaan Italiassakin 90-luvulla, jolloin Pohjoisen liiton ja Berlusconin kaltaiset populistit saivat tilaisuutensa nousta valtaan. Meillä ei tapahtunut yhtään mitään. Mitä se kertoo?
Se kertoo sen, että tuo korruptoitinut järjestelmä voitti. Se pelasti itsensä. Siinä mukana olleet miehet ja naiset voittivat lain. He kukistivat oikeuden, pyyhkivät sillä peräpeilinsä ja jatkoivat toimintaansa sen suuremmitta ongelmitta. Systeemi, läpikotaisin mätä valtajärjestelmä pysyi vallassa. Se on siellä edelleen. Samat miehet, naiset, puolueet. Virkamiehet. Koko se korruptoitunut valta. Se voitti.
Systeemi toimii nyt myös kansainvälisemmin. Meillä ei ole mitään tietoa tai käsitystä siitä, miksi Jutta Urpilainen, joka mussolinimaisesti vannoo eduskunnassa taistelevansa rikollisuutta vastaan, antaa sille samaan aikaan 300 miljoonaa euroa. Me emme tiedä, miksi hallitus ja hallituspuolueet ylipäätään osallistuvat Euroopan Unionin perustuslain vastaiseen rikolliseen toimintaan eurosotkussa. Ehkä he ovat niin tyhmiä. En tiedä.
Tai ehkä kyse on siitä, että hallitus ja hallituspuolueet ovat edelleen niin korruptoituneita, ettei moinen rikollinen toiminta edes tunnu rikolliselta. Se ei tule edes mieleen. Niinhän vaalirahailmoituksia tekemättä jättäneet kansanedustajatkin sanoivat. Kun kaikki teki, niin ei se tuntunut rikolliselta. Ei, vaikka tiesi sen olevan rikos. Ehkä eurotuissa on sama kuvio. Poliitikkomme ovat niin mätiä, etteivät he välitä siitä, että rikkovat Euroopan Unionin perustuslakia vastaan viedessään verovarojamme pois, meiltä ulkolaisille pankeille. Ehkä Jutta Urpilainen on moraalisesti jo niin korruptoitunut, ettei hän ymmärrä edes tukevansa sitä ihan todellista kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta tukemalla Kyprosta sadoilla miljoonilla, jotka hän ottaa meiltä, rehellisiltä veronmaksajilta.
Ehkä eduskunta ei oppinut mitään vaalirahakohusta. Siitähän ei seurannut mitään. Ei yhtään mitään. Ehkä juuri siksi eduskunta voi osallistua eurorikokseen. Se ei tunnu rikokselta. Kun kansanedustaja säätää eurolakeja eduskunnassa, hän luulee tekevänsä toiminnasta laillista, koska muutkin luulevat. Ei kukaan vieressä istuvakaan tajua tekevänsä rikosta EU lakia vastaan. Suomalaisen poliittisen järjestelmän korruptoituneisuus on näin syvällä ja näin läpikäynyttä. Osallistutaan kaikkeen sellaiseen, mitä puheissa vastustetaan, koska kun ollaan sisällä korruptoituneessa systeemissä tekemässä rikoksia, se ei tunnu siltä.
Hallitusta tukeva kansanedustaja ei tajua olevansa rikollinen äänestäessään eurotukien puolesta. Kukaan ei ole sanonut sitä hänelle. Ei tietenkään sano. Se on koko rikoksen pointti. Se saadaan näyttämään lailliselta. Se on tapana, normaalikäytäntö, näin tehdään muuallakin Euroopassa. Aivan, niin tehdäänkin. Euroopan Unionin perustuslakia rikotaan avoimesti, silmiemme edessä, koska suuret liikepankit ovat kiristäneet EU:n jäsenmailta rahaa. Eurooppalaiset huippupoliitikot toimivat rikoksen toteuttajina silmiemme edessä. Juuri nyt. Parasta aikaa.
Näin mätä systeemi on. Näin mätä meidän oma poliittinen järjestelmämme on. Vaalirahakohu ei puhdistanut sitä. Se ei tuulettanut sitä. Mikään ei muuttunut. Uudet meikit saatiin ja muutamia uusia sloganeita, siinä kaikki. Kun suomalaisilta varastetaan tuhansia miljoonia verorahaa, se tehdään täysin ilman omantunnontuskia, täysin moraalitta, ja täysin avoimesti. Koska ei ymmärretä, että tämä on rikos ja väärin.
Euroopan Unionin peruskirja, perustuslaki, kieltää muita jäsenmaita maksamasta toisen jäsenmaan velkoja. Se on erikseen kiellettyä. Tämä laki vahvistettiin Lissabonin ja Maastrichtin sopimuksissa. Sama asia todettiin aikoinaan EMU-sopimuksessa. Mikä tässä on liian vaikeaa tajuta?
Ei mikään, mutta kansanedustajat ovat niin mädäntyneitä, etteivät he piittaa asiasta. He tekevät niin kuin sanotaan, tai määrätään, tai kuten muutkin tekevät. Aivan samalla tavalla he toimivat kerätessään pimeää rahaa vaalityön nimissä veroja maksamatta vuosikymmenten ajan. Tuollaista kutsutaan korruptioksi. Se on pahimman laatuista korruptiota. Se ei ehkä ole lahjontaa, mutta se on korruptiota.
Kun kansanedustaja äänestää puoluejohdon mieleisellä tavalla, hän varmistelee omaa palkkaansa ja paikkaansa. Hänellä on motiivi rikkoa lakia, hän tienaa rikkomalla lakia, hän hyötyy rikoksestaan taloudellisesti. Miellyttäesään lain vastaisesti puolueensa johtajia, kansanedustaja saattaa päästä seuraavissakin vaaleissa eduskuntaan. Kansanedustajan palkka on muhkea. Kolmen kauden jälkeen hän on oikeutettu täyteen eläkkeeseen. Jos ei pääsekään vaaleissa läpi, voi elellä vaikka kuinka pitkään ns sopeutumiseläkkeellä, joka on 2000-2500 euroa kuussa.
Kaikki tämä taloudellinen hyöty saa kansanedustajan rikkomaan Euroopan Unionin perustuslakia, EMU-sopimusta, Maastrichtin sopimusta ja Lissabonin sopimusta. Tätä on rakenteellinen kokonaisen järjestelmän korruptio ja juuri tästä oli vaalirahakohussakin kyse. Totaalisesta poliittisen järjestelmän rappiosta, sen läpitunkeneesta korruptoituneisuudesta. Koska mitään todellisia muutoksia ei tehty, koska poliitikot ja puolueet eivät oikeasti tehneet yhtään mitään, paitsi suojautuneet syytöksiltä, tuo laho ja mätä systeemi imee nyt meidän valtiomme kuiviin ja muuttaa pohjoismaisen hyvinvointiovaltio Suomen jälleen köyhäksi syrjäläksi, kurjaksi rajamaaksi, jota ruotsalaiset voivat sitten taas sääliä ihan oikeasti, aivan kuten he tekivät niin pitkään ja syystäkin.
Koska vaalirahakohu ei johtanut mihinkään, meiltä varastetaan tuhansia miljoonia noiden korruptoituneitten poliitikkojen ja puolueitten toimesta. Kun seuraavan kerran katsot Juttaa tai Jyrkiä, muista, että he tekevät parasta aikaa rikosta Euroopan Unionin perustuslakia vastaan. Kun joku kansanedustaja seuraavassa uutisohjelmassa puolustelee eurotukipäätöksiä, muista, että hän puolustelee rikosta. Ja mikä pahinta, tämä rikos kohdistuu sinuun ja minuun, suoraan. Me köyhdymme, me kärsimme tästä rikoksesta. Juuri tämän rikoksen takia palveluitamme heikennetään. Niihin antamamme rahat on varastettu ja annettu pois. Ja nuo kansanedustajat ja poliitikot ovat juuri niitä, jotka ovat rahasi ottaneet ja varastaneet. Se on niin yksinkertaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti