MITÄ SUOMALAISTOIMITTAJAT EIVÄT USKALLA KYSYÄ

Ministeri Räty sanoi suorassa lähetyksessä tienanneensa verokikkailuillaan "muutamia satasia". Toimittaja ei uskaltanut kysyä, olivatko julkisuudessa esitetyt 20 000 euroa sitten virheellinen luku.

Ulkoministeri Tuomioja on sanonut moneen kertaan, ettei Ukrainassa ole uusfasisteja muualla kuin separatistien riveissä. Toimittajat eivät ole uskaltaneet kysyä Tuomiojalta, miksi rankaisupataljoonaksi itseään kutsuva Azov-pataljoona taistelee toisen maailmansodan aikaisen SS-divisioona Das Reichin tunnuksen alla, jos se ei ole fasistinen.

Kun puolustusministeri Haglundin tekemä Naton isäntävaltio sopimus tuli julkisuuteen, toimittajat eivät uskaltaneet kysyä miksi ministeri Haglund toimi lain vastaisesti (asia olisi pitänyt käsitellä hallituksessa ja eduskunnassa) ja virkavalansa vastaisesti tehdessään sopimuksen, joka vahingoittaa suoraan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa, ja edistää vieraan vallan etuja. 

Kun pääministeri Stubb päätti, että Suomi liittyy EU:n Venäjälle asettamiin pakotteisiin, yksikään toimittaja ei uskaltanut kysyä pääministeriltä miksi tämä toimi asiassa lainvastaisesti. Pakotepäätös olisi pitänyt käsitellä hallituksessa ja eduskunnassa. Pääministeri ei informoinut kumpaakaan.

Toimittajat eivät ole myöskään uskaltaneet kysyä keneltäkään, missä viipyvät todisteet Venäjän osallisuudesta malesialaiskoneen alasampumiseen. Toimittajat eivät ole uskaltaneet kysyä keneltäkään miksi koneen tuhossa kansalaisiaan menettäneet maat ovat sopineet Ukrainan kanssa, ettei mitään tutkimustuloksia julkisteta. Toimittajat eivät ole uskaltaneet kysyä keneltäkään miksi mustien laatikoiden tiedot on myös salattu. Samoin suomalaistoimittajat eivät ole uskaltaneet kysyä keneltäkään, miksi Ukrainan hallitus on salannut lennonjohdon tiedot malesialaiskoneen alasampumisen ajalta.

Tämä ei ole mikään ihme. Suomalaistoimittajat eivät ole uskaltaneet kysyä sitäkään, kuinka monta työpaikkaa syntyi kun hallitus antoi suuryrityksille ja rikkammille suomalaisille tulonsiirtona 1800 000 000 euroa.

Toimittajat eivät ole uskaltaneet kysyä keneltäkään sitäkään, mikä on kokonaiskustannusarvio eurokriisistä ja miksi valtiovarainministeriön luvut ovat eläneet koko eurosotkun ajan. Eivät he uskaltaneet kysyä sitäkään, miksi suomalaisten verovaroja annettiin 2000 000 000 euroa nimenomaan mafiajärjestöjen rahanpesulana toimivalle Kyprokselle. Tai miksi sama summa annettiin neljälle kreikkalaispankille samalla kun suomalaisten annettiin ymmärtää, että rahat menevät Kreikan valtiolle.

Tämä johtuu siitä, että suomalaistoimittajista valtaosa on kyvyttömiä ja osaamattomia. Suurin osa heistä tekee sen mitä käsketään. Suurinta osaa kiinnostavat Matti Nykäsen banaanit paljon enemmän kuin BRICS-maiden hanke luoda läntisen talousjärjestelmän rinnalle siitä riippumaton globbaalitalousjärjestelmä, vaikka juuri se on syynä Ukrainan kriisiin.

Gazan kriisissä on kyse alueen kaasuesiintymistä. Juuri ennen tätä sotaa Palestiinan aluehallinto ilmoitti sopineensa kaasun hyödyntämisestä venäläisten kanssa. Hamas aloitti ohjusiskut Israeliin samantien. On sekä Israelin, Hamasin, sekä lännen etu, etteivät venäläiset pääse käsiksi kaasukenttään ja ettei Palestiinan aluehallinto rikastu. Suomalaistoimittajat eivät kykene tällaisista asioista kyselemään.

Suomalaistoimittajat ovat, poikkeuksia lukuunottamatta, pelkureita. He ovat omistajien tsuppareita, fanittavat poliitikkoja, ja ovat yhtä rähmällään USA:n suuntaan kuin kollegansa 70-luvulla Neuvostoliittoon päin. Valtaosa suomalaistoimittajista suoltaa propagandaa aivan kuten 70-luvullakin. Poikkeuksia lukuunottamatta he eivät ole edes kiinnostuneita asioista. Niistäkin, jotka ovat kiinnostuneita, valtaosa on kuin 70-lukulaiset edeltäjänsä suurvallan sokeita ihailijoita.

Ne poikkeukset, jotka kykenevät tekemään kovia juttuja ja selvittämään asioita, siirretään aina muihin tehtäviin. Jokainen todella kovan tason toimittaja YLE:ssä on kadonnut organisaation syövereihin. YLE:n tehtävä on nykyisin toimia hallituksen propaganda-radiona. Tämä ei ole sattumaa. Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelmaan oli kirjattu tavoitteeksi "parempi mediakontrolli". Sen aika on nyt.

Jotta NATO-myönteisyys olisi taattua, YLE:n uutistoiminnan päälliköksi tuli Hesarin entinen päätoimittaja. Hesarihan on avoimesti amerikkalaisten nuolennan Suomen mestari ja NATO-propagandan kotipaikka. YLE tosin toistaa jo nyt kuuliaisesti jokaisen Ukrainan hallituksen, eli amerikkalaisten, ilmoitukset venäläishyökkäyksistä sellaisinaan, vaikka mitään todisteita tai vahvistuksia ei ole esitettykään.

YLE ei enää olekaan tiedonvälittäjä. Sen päätehtävä on lietsoa jokaisessa uutislähetyksessä ryssäfobiaa ja valmistella kansaa NATO-jäsenyyteen. MTV3:n uutisethan ovat toimineet aivan avoimesti saman tavoitteen eteen jo vuosien ajan. Sielläkään ei ole journalismista jäljellä mitään.