Minä en kumarra itään, enkä länteen, enkä etelään, enkä ole koskaan tehnyt niin. En etsi itselleni liittolaisia, aatetovereita, ideologisia kavereita enkä varsinkaan mitään ulkopuolista gurua tai johtajaa, neropattia tai idioottia, jonka ajatusten perässä kipittäisin aamusta iltaan.
En halaja hyväksyntää keneltäkään, kaikkein vähiten yhdeltäkään ulkomaalaiselta, missään muodossa tai millään hetkellä. On vain yksi ilmansuunta, jota minä arvostan ja jolle kumarran, ja se on pohjoinen. Se on kotimaani, isänmaani, synnyinmaani, oma maani. Suomi.
Olen asunut ulkomailla, olen tutustunut sormilaskun mukaan noin tusinan ulkomaan elämään ja oloihin, tunnen ihmisiä useista maista, eri rotuisia ja etnistaustaisia, olen ollut sinut transsukupuolisten ja homojen ja lesbojen kanssa, olen kiivennyt Gizan suuren pyramidin ylimpään kammioon, katsellut Manhattania World Trade Centerin huipulta, jutellut bobbyn kanssa Trafalgar Squarella, seissyt Louvren lasipyramidin edessä ja katsellut Pariisia Sacre Coeurin kukkulalta, istuskellut Venetsiassa Grande Canalin rantakahvilassa, ihmetellyt Ageian meren sineä ja Intian valtameren smaragdin sävyjä päiväntasaajalla. Olen katsellut kirhavin aamupuuhia Itä-Afrikan ylängöllä, skorpionin kipitystä Itäisessä erämaassa ja Juudean erämään upeita kalliomuodostelmia.
Olen nähnyt Vincent van Goghin, Paul Gauguinin, Leonardo DaVincin, Rafaellon, Edelfeldtin, Galen-Kalelan, Renoirin, Willem DeKooningin, Jackson Pollockin, Rembrandtin, Vermeerin, Davidin, Monet'n, Degas'n, ja lukemattomien muiden taitelijoiden töitä livenä ja tallettanut nuo uskomattomat taideteokset syvälle sieluuni. Olen viettänyt suurten museoiden käytävillä ja kuuluisissa taidegallerioissa tuntikausia New Yorkista Lontooseen ja Pariisista Bolognaan.
Olen katsellut satoja elokuvia Intiasta Australiaan, Afrikasta Amerikkaan, Meksikosta Marokkoon ja kaikkea siltä väliltä. Kuuntelen musiikkia kaikkialta maailmasta kaikilla kielillä ja nautin kuulemastani. Olen lukenut satoja kirjoja, joiden kirjoittajat ovat olleet Maapallon eri puolilta. Kaikki ne ovat vaikuttaneet minuun ja ajatteluuni, muokanneet minua ja ajatuksiani. Puhun kahta kieltä sujuvasti, yhtä mongertaen, ja paria muuta tavaamalla jotenkuten.
Olen tapaillut naisia Panamasta Puolaan, eri kokoisia, näköisiä ja ikäisiä, mukavia ja mahtavia, hirveitä ja karmeita, kauniita ja rumia, mutta jokainen on tehnyt vaikutuksen minuun. Muistan heidät kaikki. En kadu yhtäkään heidän kanssaan viettämääni hetkeä. Sydämeni on särkynyt satoja kertoja, mutta kuten Staleny Whitekin totesi: Siitä minä kakat nakkaan. Se on elämää. Kauneimmat ja parhaat naiset ovat kaikki olleet suomalaisia, juuri niitä hiirenhiuksisia, naisia joiden iho on väritön, silmät värittömät, ja huulet lähes värittömät. Tavallisia suomalaisia naisia ei voita mikään.
Kaikki se mitä olen tehnyt ja kokenut, nähnyt ja kuullut omin silmin ja korvin, on tehnyt minusta sen mitä olen nyt. Kaikki tuo kokemus on tehnyt minusta patriootin, isänmaallisen ihmisen, jolle vain yksi maa on se kaikkein rakkain ja kaunein, ja se on Suomi.
Missään muualla ei ole tällaista valoa. Missään muualla asvaltti ei tuoksu samalta kesäsateen jälkeen. Missään muualla metsä ei tuoksu hellepäivänä samalta, eikä missään yksikään hiekkaranta ole samanlainen kuin täällä. Missään muualla en ole sukeltanut veteen ja noussut sieltä virkistyneenä, täynnä voimaa ja elämän iloa. Täällä olen.
Synnyin tänne, kasvoin täällä ja täällä tulen myös kuolemaan. Tämä on minulle se ainoa maa, jossa haluan elää ja kuolla.
Kun puhun tästä maasta, en puhu valtiosta ja sen virkamiehistä, en kansanedustajista enkä suurliikemiehistä ja pankkiireista. En puhu EU-yhteistyöstä, en NATO-yhteistyöstä, enkä niihin osallistuvista maanpettureista. He kaikki ovat myyneet maansa. Kun ulkomaalainen on heiluttanut nenän edessä setelitukkoa, he ovat pudottaneet housunsa nilkkoihinsa, käyneet kontalleen ja tehneet kaiken mitä ulkolainen setelitukku on käskenyt tekemään.
He ovat pettäneet kansansa, he valehtelevat kansalle koko ajan jokapäivä, ja he toimivat kansaansa vastaan ulkolaisten hyväksi. Kun he sanovat "Me", he eivät tarkoita sinua ja minua, vaan heitä, ulkolaisten isäntiensä uskollisia kätyreitä ja noita ulkolaisia isäntiä. Siksi kaikki sinulle ja tälle kansalle vahingollinen on heidän puheissaan "hyväksi Suomelle", "Suomen etu".
He valehtelevat. Ehkä joku heistä pystyy valehtelemaan itselleenkin, vakuuttamaan itsensä siitä, että palvellessaan ulkolaista isäntäänsä ja toteuttamalla hänen tahtoaan ja määräyksiään, toimitaan jollakin täysin mystisellä tavalla suomalaisten hyväksi. Ehkä joku englantia virkakielenään mongertava lentäjä onnistuu vakuuttamaan itsensä siitä, että kun hän tottelee ulkomaalaisia sotilaita ja toteuttaa heidän strategioitaan, hän jollakin oudolla tavalla tekee sen isänmaansa parhaaksi. Ehkä joku pääesikunnan maanpetturikenraali pystyy valehtelemaan itselleen, että kun hän lähettää suomalaisia sotilaita muiden sotiin tuhansien kilometrien päähän, se on maanpuolustusta.
Minä en elä valheessa, enkä valehtele itselleni. Olen rehellinen. Jos joku toimii suomalaisten edun vastaisesti vahingoittaen heidän hyvinvointiaan ja elämäänsä ulkomaalaisten hyväksi, sanon tuollaista toimijaa maanpetturiksi, koska sellainenhan hän on. Oli sitten kyse presidentistä, pääministeristä, kenraalista, pankkiirista tai liikemiehestä, piispasta tai papista.
En kunnioita ketään vain siksi, että henkilö sattuu olemaan Joku. Ihon väri, kieli, etninen tausta, univormu, virka-asema tai tulojen suuruus eivät merkitse minulle yhtään mitään. Kunnioitus ansaitaan. Sitä ei anneta.
En kunnioita yhtään maata, yhtään ulkolaista päättäjää tai julistajaa, diplomaattia tai edustajaa, jollei kunnioitusta ole ansaittu, eikä niin yleensä tapahdu. Toisin kuin maanpetturit ja ulkolaista suojaa etsivät pelkurit, minä en kyykistele kenenkään ulkolaisen edessä, jollei hän ole vahvempi ja kykene painamaan minua hartioista kyykkyyn konkreettisesti. Se ei ihan jokaiselta ulkomaiselta diplomaatilta tai poliitikolta ihan helposti onnistuisikaan.
Euroopan Unioni on rikos maamme lakien mukaan. NATO-isäntämaa -sopimus on rikos. NATO-yhteistyö on rikos lakiemme mukaan. Niissä mukana olevat ovat rikollisia, jokainen. Kyse on laista ja sen kunnioittamisesta, legitimiteetistä. Miten rikollinen toiminta voi olla hyväksyttävää, kun sen kohteena on koko kansakunta? Miten tällainen toiminta on legitiimiä, kun se vahingoittaa jokaista suomalaista, paitsi niitä housunsa pudottaneita maanpettureita? Ei se olekaan legitiimiä. Se on vain ja ainoastaan rikollista toimintaa. Lakiemme mukaan.
Miksi sitten tuomitsen Venäjän sotatoimet Ukrainassa? Koska olen tuominnut lännen sekaantumisen Ukrainan asioihin jo vuosien ajan. En näe niissä mitään moraalista eroa. Ulkovalta sekaantuu kansakunnan asioihin ja ajaa omia etujaan. Venäjä tekee sitä Ukrainassa.
USA ja EU ovat tehneet samoin jo vuosien ajan. Sekin on väärin. Yhdenkään ulkovallan ei pidä sekaantua yhdenkään maan asioihin. Piste. Ei ole mitään "harmaata" aluetta. Joko ulkovalta sekaantuu jonkun toisen maan asioihin tai ei. Ihan sama minkä niminen se ulkovalta on.
Lännellä, USAlla ja EU:lla ei ole ollut mitään oikeutta sekaantua Libyan, Syyrian, Libanonin, Irakin, Afganistanin, Venezuelan ja monen muun asioihin, eikä sitä oikeutta ole Venäjällä eikä Kiinallakaan. Yhdelläkään ulkomaalla ei ole mitään oikeutta sekaantua Suomen asioihin. Piste.
Ilmeisesti tätä on vaikea ymmärtää. Ilmeisesti jotkut ovat kuvitelleet että olen jotenkin Venäjän puolella kun olen tuominnut lännen sekoilut siellä sun täällä. Jotkut ovat katsoneet, että olen nyt jotenkin muuttunut. Päinvastoin. Olen pysynyt koko ajan samana.
Olen tuominnut suomalaisten sotilaiden sekoretket Malissa, Afganistanissa ja Irakissa. Mitä noiden maiden asiat meille kuuluu? Eivät ne kuulukaan. Meidät sotki noihin sotiin globalistien agendaa ajanut presidentti Halonen ja globalistien tsuppari Erkki Tuomioja, sosdem. Nuo sotiareissut ovat olleet ulkomaiden etu. Niihin on menty mukaan ulkolaisten toiveiden pohjalta. Suomalaisille niistä ei ole ollut mitään hyötyä. Päinvastoin.
Missä tahansa mikä tahansa maa tai liittouma hyökkää johonkin maahan, menee sinne tappamaan alkuasukkaita millä tahansa tekosyyllä, vastustan sitä. Tuomitsen sen. Ihan sama mikä tilanne siinä maassa on. Jos joku siellä mussuttaa, että lännellä on ollut moraalinen velvollisuus puuttua johonkin, sanon: ota käsi pois potasta ja kasva aikuiseksi. Länsi ei tee yhtään mitään, jollei tavoitteena ole jonkun maan luonnonvarojen haltuun otto ja hyväksikäyttö. Mitään moraalia sillä ei ole sen enempää kuin Venäjällä tai Kiinallakaan. Ne ovat kaikki itsekkäitä paskiaisia, jotka pyrkivät hyötymään sinusta ja maastasi, eikä suinkaan sinun hyväkseksi. Ne toimivat kaikki oman etunsa puolesta. Siksi ketään ei kiinnostanut Ruandan kansamurha, ei edes silloin kun ruumiita alkoi olla joen täydeltä satojen kilometrien päässä Kongossa. Ruandassa ei ollut mitään ryöstettävää.
Tämä on syy siihen miksi tuomitsen Venäjän toimet Ukrainassa. Ihan samalla tavalla kun olen tuominnut viimeiset vuodet lännen sekaantumisen Ukrainan asioihin. En näe niillä mitään eroa. Ne ovat kaikki ulkopuolisten etujen ajamista, ei ukrainalaisten etujen, vaan ulkolaisten etujen.
Meille tehdään samaa, toistaiseksi silkkihanskoin. Meidän maanpetturipoliitikkomme ja virkamiehemme eivät enää tee töitä tälle kansalle, vaan ulkomaalaisille isännilleen. Presidentti toimii satraappien eli sijaishallitsijoiden ylimpänä valvojana, pääministeri ihan oman ilmoituksensakin mukaan ajattelee aina muiden etua ennen kuin edes miettii mitä siitä seuraa suomalaisille, ja jos jokin ulkomailta annettu määräys tai käsky onkin suomalaisille vahingollinen, se on meidän etumme ja se on vain kestettävä.
Miksi? Miksi suomalaisten pitää maksaa muiden laskuja? Miksi suomalaisten pitää rahoittaa muiden veroalennukset ja eläkkeiden nostot, varsinkin kun suomalaisten eläkkeitä leikataan ja veroja nostellaan samaan aikaan? Miksi yhdenkään suomalaisen sotilaan pitäisi osallistua sotaan tuhansien kilometrien päässä kotimaastaan? Miksi Suomen armeijaa pitää muovata ulkomaalaisten upseerien tahdon mukaisesti, heidän haluamakseen, sensijaan että sitä kehitettäisiin tämän maan ja kansan puolustamista varten? Miksi hankitaan aluksia ja lentokoneita, joilla ei ole mitään virkaa oman maan puolustuksessa, vain siksi että ulkolaiset tahot haluavat niin?
Miksi suomalainen kenraali ajattelee ulkolaisen sotilasmahdin etua ennen kuin oman kotimaansa? Miksi suomalaiset upseerit haluavat palvella ulkolaista isäntää? Miksi Suomen maanpuolustus uhrataan ulkolaisen sotilasmahdin tarpeille? Koska suomalaisessa upseerikunnassa valtaa pitävät ovat maanpettureita, epäisänmaallisia ulkolaisen sotilasmahdin apureita. Se on vain tosiasia. Niin vain on. Tiedän, että upseerikunnassa on myös toisinajattelijoita, niitä jotka näkevät ettei tämä "kehitys" ole isänmaan etu.
He ovat oikeassa. Et voi palvella kahta isäntää, kahta isänmaata, mutta moni suomalainen upseeri on valintansa tehnyt. Eikä valinta ole osunut omaan kansaan, vaan siihen ulkolaiseen sotilasmahtiin, jota he haluavat palvella oman synnyinmaansa kustannuksella.
Kaiken tämän keskellä olen patriootti. Isänmaallinen mies. Minulle asia on hyvin yksinkertainen kaikissa kysymyksissä. Jos näen jotakin sellaista mistä ei ole hyötyä suomalaisille, vastustan sellaista. Oli se mitä tahansa. Jos näen jotakin, joka vahingoittaa tätä maata, vastustan sitä.
NATO, Euroopan Unioni, kaikki tuollainen on meille vain haitaksi. Jäsenyys noissa merkitsee sitä ettemme päätä omista asioistamme. Olemme muiden armoilla, alistettuja alamaisia, käskyläisiä, siirtomaan alkuasukkaita.
Me olemme jokseenkin samassa tilanteessa kuin 1600-luvulla. En pidä siitä. Siksi vaadin itsenäisyyttä takaisin.
Olen isänmaallinen. Olen patriootti.
