ITSENÄINEN SUOMI - EUROSTOLIITTO VS KEKKOSLOVAKIA

Koska niin moni on minullekin esittänyt väitteen, että Suomi on nyt itsenäisempi kuin koskaan historiansa aikana, lienee syytä tarkastella asiaa eri näkökulmilta tosiasioiden valossa. Tiedän, ettei nykyisessä poliittisessa kulttuurissa tosiasioiden painoarvo ole sitä mitä se joskus oli ja että politiikkaa tehdään enemmänkin imago-perustein, mutta lienee paikallaan selvittää onko Eurostoliiton osavaltio Suomi itsenäisempi, kuin Neuvostoliiton naapurina sätkytellyt pieni Kekkoslovakia.

1. Lainsäädäntö.

Eurosto-Suomessa noin 70% - 90% uudesta lainsäädännöstämme tulee Euroopan Unionista. Kun EU päättää direktiivistä, eli laista, Suomen eduskunnalla on oikeus päättää kuinka direktiivi saatetaan voimaan ja missä aikataulussa. Suomen eduskunta ei voi kieltäytyä ottamasta eurostolakia käyttöön.
https://yle.fi/uutiset/3-7220998

Kekkoslovakian aikana yhtään Suomen lakia ei valmisteltu, säädetty tai päätetty Neuvostoliitossa. Lait laadittiin omassa eduskunnassamme.

2. Talouspolitiikka

Eurosto-Suomella ei ole omaa valuuttaa, eikä se näin ollen päätä omasta talouspolitiikastaan. Kuten pääministerinä hetken toiminut Alexander Stubb sanoi eduskunnan televisioudussa täysistunnossa juuri ennen kevään 2015 vaaleja: Olemme luovuttaneet rahapolitiikan päätösvallan Brysseliin. EU valvoo myös Suomen budjettia, tullituloja, sekä imuroi jäsenmaksuina ja erilaisina tukina miljardeja Suomelta, joka ei voi kieltäytyä näistä maksuista. Yhteisvaluutta euron tukemiseen suomalaisten verovaroja on huvennut kymmeniä miljardeja. EU-lainsäädännön vuoksi olemme makselleen lainakorkoja noin 70 miljardia.
http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142027-eu-politiikan-ansiosta-valtion-velan-korkoihin-mennyt-70-miljardia-euroa
http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192058-suomen-nettomaksu-eulle-yli-tuhat-miljoonaa-euroa-vuodessa

Sotakorvauksista selvittyään Suomi ei maksanut penniäkään Neuvostoliitolle vastikkeetta. Päinvastoin, idänkaupan avulla Suomi vaurastui nopeammin kuin yksikään toinen Neuvostoliiton rajanaapuri.

3. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Sen pahasti parjatun YYA-sopimuksen ydin oli tietenkin sen sisältämä sotilaallinen artikla. Se mitä kriitikot eivät huomaa, tai minkä he jättävät tarkoituksellisesti huomioimatta, oli tietenkin sen muotoilu. Toisin kuin muiden maiden YYA-sopimuksissa, Suomen ja Neuvostoliiton sopimuksen sotilaallisessa artiklassa todettiin, että MOLEMPIEN MAIDEN tulee olla sitä mieltä että aihetta sotilaalliseen yhteistyöhön on. Suomi ei ollut sitä mieltä koskaan, eikä aikonut ollakaan. Ei vuonna 1961, ei 1968, eikä 1978.

Stalinin ja neuvostojohdon tulkkina toiminut Rudolf Sykiäinen kertoi useissa haastatteluissa, kuinka tätä sopimukseen ujutettua muotoilua oli kiroiltu neuvostojohdossa useinkin ja pidetty esimerkkinä suomalaisten neuvottelijoiden salakavaluudesta ja oveluudesta.

Eurostoliitossa Suomella ei ole omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kun EU määräsi Venäjälle pakotteita Ukrainan kriisin johdosta, talouspakotteet iskivät Suomeen kovimmin. Saksan talousministeri pahoitteli asiaa, Stubb vähätteli seurauksia, ja Suomesta katosi vähintään 3000 työpaikkaa ja kauppataseeseen tuli miljardien aukko.

Kun Eurostoliitto päättää mistä tahansa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta asiasta, Suomi noudattaa päätöstä. Meillä ei ole juridista oikeutta tehdä toisin. Kun Neuvostoliitto esitti Suomelle Kekkoslovakian aikana mielipiteitään, Suomi teki ratkaisunsa tapaus kerrallaan, eikä suinkaan läheskään aina noudattanut suuren itänaapurinsa toiveita.

Kekkoslovakian ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydin oli Suomen valtiollisen itsenäisyyden ja riippumattomuuden takaaminen kaikissa olosuhteissa. Strategia oli se, että Suomella on niin vahva armeija, ettei Neuvostoliitolla ole mitään halua ryhtyä sotatoimiin Suomen kanssa, mutta että samaan aikaan se voi olla varma siitä, ettei Suomi uhkaa sitä millään tavalla, eikä Suomen aluetta käytetä sitä vastaan.

Nyt tilanne on täysin toinen. Suomi on liitetty Natoon lainvastaisesti lakiemme vastaisella sopimuksella, joka antaa ulkolaisille sotavoimille täyden toiminta vapauden maassa. Sen lisäksi tuo lainvastainen sopimus antaa ulkolaisille sotilashenkilöille täyden päätösvallan Suomessa. Lisäksi armeija, poliisi ja terveydenhuoltojärjestelmä ovat tuon ulkolaisen sotilashenkilön käskyvallan alla. Suomi ei itse päätä tapahtuuko näin, vaan asiasta päättävät ulkomaalaiset sotilashenkilöt.
http://rayhablogi.blogspot.fi/2015/08/suomi-antautui-ehdoitta.html
http://rayhablogi.blogspot.fi/2016/05/nato-juridiikkaa.html
http://rayhablogi.blogspot.fi/2017/06/miksi-suomi-ei-ole-itsenainen.html
http://rayhablogi.blogspot.fi/2017/02/maanpetos-seka-valtiopetosrikos-ja-sen.html

Ulkomaalaiset sotilaat tulevat maahamme milloin haluavat, kutsumatta, eivätkä siis ole suomalaisten komennossa, vaan isäntiä ja komentavat suomalaisia sotilaita, poliiseja ja terveydenhoitohenkilökuntaa tarvittaessa. Nato on tullut Suomeen presidenttimme tietämättäkin, kenellekään valtiojohdossa ilmoittamatta. Presidentti sai tiedon asiasta tiedotusvälineiltä. Sitä sopii miettiä.
https://www.ilkka.fi/mobile/mielipide/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/ylip%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6-puhutteli-poliitikot-viestint%C3%A4-petti-kaikilla-rintamilla-1.2003524

Kannattaa muistaa sekin, että Kekkoslovakia kieltäytyi johdonmukaisesti ja tiukasti jokaisesta Neuvostoliiton ehdotuksesta yhteisten sotaharjoitusten järjestämiseksi. Nyt emme voi edes kieltäytyä. Kannattaa muistaa sekin, että Kekkoslovakian aikana maasta karkoitettiin toistasataa neuvostodiplomaattia. Kannattaa muistaa sekin, että Kekkonen karkoitti myös Neuvostoliiton suurlähettilaan, kun tämä alkoi uhkailla haastatteluissa Suomea. Mitenköhän kävisi nyt, jos USAn suurlähettiläs tekisi samoin?

Eli tosiasiallinen tilanne on tämä:

1. Suomi sääti itse omat lakinsa omassa eduskunnassaan ENNEN liittymistä Euroopan Unioniin. Nyt me emme enää tee niin, vaan valtaosa laeistamme tulee ulkomailta. Näin ei siis ollut sen pahasti haukutun Kekkoslovakian aikana. Nyt Eurostoliitossa niin on.

2. Sen julkisesti usein halveksitun Kekkoslovakian aikana meillä oli oma raha ja oma talouspolitiikka, hyvässä ja pahassa. Nyt Eurostoliitossa ei ole. Eurosto-Suomessa on lähes miljoona köyhää. Köyhyys on lisääntynyt räjähdysmäisesti varsinkin tällä vuosituhannella. Suurtyöttömyys on pysyvä tila Eurosto-Suomessa. Kekkoslovakiassa työttömyyttä ja köyhyyttä pyrittiin kaikin keinoin vähentämään. Kekkoslovakiassa maahan tuli työttömyyspäiväraha ja sosiaaliturva. Eurosto-Suomeen on tuotu pakollinen ilmaistyö, sekä yhdeksän euron päiväpalkan pakollinen työ, jotka täyttävät OECDn, YKn ja kansainvälisen työjärjestö ILOn orjuuden määritelmät.

3. Kekkoslovakian aikana Suomessa ei ollut ulkomaalaisia sotajoukkoja. Kekkoslovakian aikana ulkomaalaiset poliisit eivät operoineet Suomessa. Eurosto-Suomessa on käytännössä koko ajan ulkolaisia sotajoukkoja, joiden peruslähtökohta on sotia Venäjää vastaan Suomesta ja Suomessa. Maassamme on käynyt ulkomaalaisia poliiseja konetuliasein varusteutuneina kyselemässä henkilötodistuksia suomalaisilta.
https://yle.fi/uutiset/3-7379626
http://www.express.co.uk/news/world/781767/Russia-USA-UK-NATO-Poland-Germany-Lithuania-Troops-soldiers-deployment-Crimea
https://foxtrotalpha.jalopnik.com/unprecedented-u-s-air-force-jet-deployment-to-finland-1758221233

Jokainen voi tosiasioiden perusteella itse vetää omat johtopäätöksensä siitä onko Euroopan Unionin jäsenvaltio Suomi itsenäisempi kuin koskaan aikaisemmin. Tosiasioiden valossa, kaikkia itsenäisyyden tunnusmerkkejä tarkastellen, ei voi tulla kuin yhteen johtopäätökseen:

Suomi oli itsenäinen, mutta ei ole enää.

Toki voidaan valehdella tai kuvitella toisin.