RANSKAN VAALIT: GLOBALISMI VASTAAN LOKALISMI

Suomalaisessa ja muussakin valtamediassa Ranskan vaalit pyritään esittämään Hyvän ja Pahan taisteluna, jossa vastakkain ovat rasismi ja suvaitsemattomuus ja suoranainen fasismi, ja toisaalla avoimmuus, suvaitsevaisuus ja länsimainen liberaali demokratia. Monille vaaleissa on kyse juuri näistä arvoista, mutta onko niin äänestäjille?

Le Penin taakkana on äärioikeiston historia, puolueen rasistiset juuret ja aggressiivinen xenofobia, mutta Macron, jonka "liike" perustettiin vain vuosi sitten tyhjästä ja jolla ei ole mitään varsinaista taustaa missään mielessä, on investointipankkiiri ja avoimesti globalismia saarnaava EU-federalisti. Ero tuli selkeästi esille symbolisesti hiljattain Amiensissa.

Amiensissa, Macronin kotikaupungissa, taistellaan tiukasti äänistä. Macron saapui mediasirkuksen kanssa paikalle, ajoi mustilla autoilla paikallisen kauppakamarin tarkasti vartioidulle pihalle tavatakseen paikallisen ay-liikkeen nokkamiehiä suljettujen ovien takana. Macronin viesti paikallisille oli tutun kuulloinen: me emme voi globaalissa markkinataloudessa mitään sille, että Whirlpoolin pesukonetehdas suljetaan ja tuotanto siirretään Puoluaan, mutta uudelleen koulutuksen kautta työttömiksi jäävät (290) voivat etsiä itselleen uusia työpaikkoja, joilla on kysyntää globaalissa markkinataloudessa.

Samaan aikaan Marine Le Pen ilmestyi myös Amiensiin. Hän käveli tehtaan portille ja tapasi sen parkkipaikalla tehtaan työntekijöitä, ja ilmoitti, että mikäli hänestä tulee presidentti, hän tekee kaikkensa, ettei vastaavaa enää tapahdu, etteivät suuryritykset kohtele työläisiä näin. Hän ilmoitti olevansa protektionisti ja haluavansa turvata ranskalaisten työpaikat. Hän ilmoitti olevansa työväen puolella kaikissa kiistoissa suuryritysten kanssa ja olevansa työväen ehdokas. Le Pen kutsui Macronia oligarkkien valinnaksi ja sanoi tämän edustavan ylikansallista valtaa.

Kuullessaan Le Penin olevan tehtaalla, Macron päätti siirtyä myös sinne, koska vastaehdokas tuntui varastavan show'n. Marine Le Pen jutteli työläisten kanssa, otti kaverikuvia heidän kanssaan, halaili ja kätteli, naureskeli ja vaikutti vapautuneelta, jopa siinä määrin, että vaihtoi perinteisiä ranskalaisia poskisuudelmia työläisten kanssa. Macronin tullessa paikalle, tehtaan työntekijät sytyttivät lautakasoja ja autonrenkaita palamaan. He buuasivat kotikaupungin pojalle ja huutelivat "Presidentt Marine!". Macronin sanoma uudelleenkoulutuksesta ja globaalin markkinatalouden vaihtoehdottomuudesta ei mennyt oikein jakeluun.

JOS ehdokkaat todella tarkoittavat mitä sanovat, on helppo nähdä mikä jakolinja on todellisuudessa. Se ei kulje vasemmisto-oikeisto akselilla, vaikka meillä niin usein hoetaan. Se ei kulje myöskään äärioikeisto-keskusta linjaa. Se kulkee globalismi-lokalismi repeämää pitkin. Tätä eivät suomalaiset toimittajat ja analyytikot joko ymmärrä tai halua ymmärtää. Kyse on siitä kumpi ajaa paikallisten etuja ja kumpi jonkin epämääräisen maapalloisen yhteisön, johon kuuluvat mainospuheissa maailman kaikki asukkaat. Tämä on koko jutun ydin, tästä Ranskan vaaleissa on todellisuudessa kyse.

Macron edustaa globalismia. Juuri siksi hänen ohjelmansa ja puheensa ovat aivan samoja, joita Sipilän hallitus hokee, joita Kataisen hallitukset hokivat, joita Vanhasen hallitukset hokivat jne. Suomi on noudattanut globalistista eli macronilaista talouspolitiikkaa pilkulleen. Suomi on globalismin partiopoika. Hallitus hallituksen perään on tehnyt kaiken mitä Euroopan Unioni haluaa ja sen päälle kaiken mitä globalismin todelliset vallankäyttäjät, ylikansalliset suuryritykset ja pankit haluavat. Me tiedämme mitä macronilainen politiikka toisi tullessaan myös ranskalaisille. Meillekin on sanottu, ettei työpaikkojen katoamiselle voi mitään, mutta kouluttautukaa uudelleen ja saatte uusia töitä uusilta aloilta. Me myös tiedämme kuinka se pitää paikkansa todellisuudessa.

Le Pen voi olla rasisti, en tiedä. Hän voi olla ulkomaalaisvastainen xenofobi. Voi olla, että hän vain puhuu ja tekee sitten valtaanpääsytään persut, eli kääntää takkinsa kaikissa lupauksissaan. Voi hyvinkin olla. MUTTA voi olla, että hän tekee kaiken sen mitä on luvannutkin. Toisin kuin Trump, Le Pen on ammattipoliitikko, jonka takana on puolue koneistoineen. Hänellä on valmiudet siihen.

Olennainen asia on kuitenkin tämä: hän on antiglobalisti. Hän on lokalisti. Hän ei halua korjata Kongon asioita, kehittää Irakin lastenvaunuteollisuutta, antaa rahaa epämääräiseen kansainväliseen projektitoimintaan, eikä olla muiden mieliksi samaa mieltä. Le Pen haluaa Ranskan olevan itsenäinen, oma toimijansa. Hän ei halua, että eurokraatit Strassbourgissa ja Brysselissä määrävät mitä Ranskassa tehdään. Hän ei halua, että Angela Merkel määrää mitä Ranskan pitää tehdä. Hän haluaa, että ranskalaiset päättävät mitä Ranskassa tehdään ja mitä siellä tapahtuu.

Olisiko sellainen mahdollista ja mihin tuollaiset vaateet johtaisivat, sitä ei tiedä vielä kukaan, mutta on aivan päivänselvää, että Ranskan vaaleissa on kyse globalismin ideologian ja lokalismin, paikallisideologian, yhteenotosta. Päättääkö Ranska, vai onko jollakin ylikansallisella toimijalla yliote maasta ja sen kansalaisista. Kaikki muu on detaljia ja yleistä lätinää.

Juuri siksi se "luotettava valtamedia" on asettunut aukottomasti Macronin taakse ja tukee tätä kaikin tavoin. Juuri siksi pankit, EU, kaikki globalistiset institutiot ja yhteisöt ovat Macronin tukena. Suurpääomat, suuryritykset, suurpankit, ylikansalliset toimijat ovat Macronin tukena. Le Pen on altavastaaja.

Miten äänestävät nuoret? Koulutetut, urbaanit, kansainväliset nuoret lienevät Macronin takana. Mutta entä laitakaupungin työttömät nuoret, maaseudun työttömät nuoret, kouluttamattomat?

Kenen puoleen keskiluokka kallistuu? Macronin ja Status Quon, vai rajat kiinni ja terroristit kuriin?

Mihin suuntaan ay-liike lähtee? Minne kallistuvat vasemmiston kodittomat äänestäjät?

Kumpi on ranskalaiselle äänestäjälle tärkeämpää: saman vanhan eurosentrisen politiikan jatkuminen, vai riski uudesta? Onko puolalaisen pesukoneentekijän elämä tärkeämpi kuin ranskalaisen?

Valinta tehdään kahden vastakkaisen ajatussuunnan välillä: globalismin tai lokalismin.