ITSENÄISYYS JA PIKKULAPSIPOLIITIKOT

Pikkulapselle on hyvin tärkeää, että hän saa kavereita ja kuuluu joukkoon, sosiaalistuu. Hattarasieluisille pikkulapsille on erittäin tärkeää, että heillä on isompi ja vahvempi kaveri, jolla he voivat pelotella muita, jonka perässä he saavat kipittää ja jonka varjossa he voivat kokea olevansa isompia kuin ovatkaan. On kivempi olla kiusaajan kaveri ja osallistua kiusaamiseen, kuin toisinpäin.

Aikuiselle itsenäisyys on tärkeä asia. Aikuisuuteen kuuluu se, että päätetään itse omasta elämästä, niin paljossa kuin se on mahdollista. Aikuinen päättää itse omasta tekemisestään, sanoistaan ja ajatuksistaan, niin paljon kuin mahdollista. Kun lapsesta tulee aikuinen, hän itsenäistyy. Hän muuttaa kotoa, hommaa asunnon, ja joskus aikoinaan hommasi työpaikankin. Aikuisena hän sitten valitsee itse omat kaverinsa ja tekemisensä, puolisonsa jne. Ennen kaikkea aikuinen seisoo omilla jaloillaan.

Suomessa ei näin ole. Suomea johtavat pikkulapsipoliitikot. Heille itsenäisyyttä tärkeämpää on kuulua joukkoon, seurata sitä, ja mielummin vielä niin, että joukon suurin kiusaaja olisi kaveri. Tämän suurimman kiusaajan kaveruuden eteen ollaan valmiita tekemään mitä vain. Jos on karkkia, se annetaan sille. Jos on evästä, se annetaan sille. Annetaan mitä tahansa, ettei se joukko, joka seuraa tätä isoa kaveria, rupea kiusaamaan, tai mikä pahinta: jätä yksin.

Suomalaiset pikkulapsipoliitikot ovat kerta toisensa jälkeen paljastaneet oman pikkulapsen sielunsa lausumalla juuri nämä sanat: jos me ei olla mukana, niin me jäädään yksin.

He pelkäävät jäävänsä yksin. Joukon ulkopuolelle, kiusatuksi. Heitä pelottaa ja pissattaa, kakattaa ja itkettää. Yksin jääminen on kauheinta mitä hattarasieluisille suomalaispoliitikoille voi tapahtua. Niinpä he myyvät maat ja mannut, antavat rahat, kaiken, jopa päätösvallan (eivätkä nämä edes kuulu heille), etteivät he jäisi yksin.

Suurin syy tähän pikkulapsisyndroomaan on naapurissa. Siellä asuu myös iso kiusaaja. Suomalaiset pikkulapsipoliitikot uskovat, että vain olemalla kaueampana asuvan kiusaajan kaveri ja kuulumalla toisella pihalla kokoontuvaan jengiin, he eivät joudu tämän naapurin kiusaajan kiusaamaksi.

Koomisinta näiden pikkulapsipoliitikkojen epätoivoisessa ja nöyryyttävässä toisen pihan jengin mielistelyssä on tämä: he sanovat sen olevan länsimaisten arvojen mukaista. Höpsis. Heidän käytöksensä on tyypillistä itäistä orjakansamentaliteettia. Läntisten arvojen keskiössä on jotakin aivan muuta kuin mateleminen, nöyristely ja kaveruuden ostaminen hintaan mihin hyvänsä.

Läntisen eetoksen keskiössä on yksinäinen sankari. Kaikki läntiset kansantarut, tarinat, legendat ja myytit kertovat yksinäisestä sankarista. Jokaisen lännenelokuvan sankari on Lonely Rider. Robin Hood. Tapani Lövfing. Simo Häyhä. Yksinäinen mies, jolla on pallia tehdä se mitä pitää, joka ei pelkää kohdata vastuksia ja vastustajiaan tarvittaessa yksin. Mies, joka seisoo omilla jaloillaan ja tekee sen mitä pitää ja mitä haluaa, silloinkin kun kaikki muut kirkuvat ja juoksevat pakoon. Tätä meidän pikkulapsipoliitikkomme eivät halua, eivätkä he siihen kykene.

Kansakunnan itsenäisyys tarkoittaa omilla jaloilla seisomista, omiin voimiin luottamista, kykyä puolustaa itseään, kykyä toimia itsenäisesti, kykyä päättää itse omista asioistaan. Itsenäinen valtio, kansakunta, maa tekee itse asioita, eikä peesaa ja kipitä muiden perässä, ilku jengin takarivissä samassa kuorossa muiden kanssa. Itsenäinen valtio tekee mitä se haluaa ja vastaa sanoistaan ja teoistaan itse. Itsenäinen valtio ei kysy keneltäkään lupaa tekemisiinsä. Itsenäistä valtiota ei kukaan komentele, määrää tai ohjaile.

Pikkulapsipoliitikkomme ovat antaneet talouspoliittisen päätösvaltamme ulkomaille euron myötä. He ovat antaneet lainsäädäntävaltamme ulkomaille Euroopan Unionin myötä. Nyt he haluavat antaa oman armeijamme ulkomaalaisten käytettäväksi ulkomaalaisten haluamalla tavalla Natossa.

Vapaakauppasopimuksilla he päästäisivät amerikkalaisten yritysten ja USA:n liittovaltion edustajat vaikuttamaan suoraan lakiemme valmisteluun ja laatimiseen. Jo nyt 70-80% kaikista laeistamme tulee ulkomailta, Euroopan Unionista. Millainen lainsäädäntävalta meillä omassa maassamme on? Eipä juuri minkäänlaista.

Se on pikkulapsipoliitikkojen tahto. He ovat halunneet niin, koska he eivät uskalla olla itsenäisiä. He eivät halua muuttaa pois kotoa, olla omillaan, toimia vapaina aikuisina, itsenäisinä toimijoina. He haluavat kuulua epätoivoisesti porukkaan, he eivät halua vastuuta itselleen, eivätkä todellista päätösvaltaa. He haluavat antaa ne kaikki ulkopuolisille. He haluavat, että joku ulkomaalainen silittää päätä ja hymyilee saatuaan pikkulapsipoliitikolta ilmaiset kaivosvaltaukset ja toimiluvat, miljardeja verovaroja, ja suomalaiset sotilaat käyttöönsä.

Pikkulapsipoliitikot eivät halua itsenäistä Suomea. He pelkäävät sitä. Siksi he sanovat sitä Yksin jäämiseksi. Se pelottaa kauhesti. Se pelottaa siksi, ettei heillä ole selkärankaa. He eivät ole aikuisia. He ovat pelokkaita pikkulapsia.