sunnuntai 6. marraskuuta 2016

GUGGENHEIM-JUNTIT HUIJATTAVINA TAAS

Salassa valmisteltu Guggenheim-museohanke pitäisi hyväksyä pika pikaa Helsingissä jo huomenna, Aikaa ei ole, päätös on tehtävä nyt yms. Tämä kiirehtiminen ja hoputtaminen on Wall Street -juristien kehittämä taktiikka ajaa läpi suurelle yleisölle ikäviä sopimuksia, kuten vuoden 2008 pankkitukipäätös, jossa 772 miljardia dollaria imuroitiin amerikkalaisilta veronmaksajilta Wall Streetin pankeille yhden viikonlopun aikana. Tuolloin tukipäätös oli tehtävä viikonloppuun mennessä tai maailma tuhoutuisi. Päätös tehtiin USAn senaatissa ja seuraavana maanantaina eräs suurimmista tuen saajista jakoi johtokunnalleen bonuksia yli 6 miljardin edestä.



Nyt samaa yritetään Helsingissä. Miksi? Koska vain hoputtamalla homma saadaan läpi. Jos annetaan aikaa, käy kuten viimeksi: hanke torpataan. Miksi se torpattaisiin? Koska se on yksinkertainen huijaus, jossa suomalaisilta puhalletaan satoja miljoonia euroja. Ja Guggenheim-brändi on ollut maailmalla liemessä varsinkin viimeiset kymmenen vuotta. Siitä ei paljoa nyt huudella.

https://www.theguardian.com/artanddesign/2005/jan/23/art.museums

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Guggenheim_Museums

https://lasvegassun.com/news/2008/apr/10/vegas-say-goodbye-guggenheim/

http://www.spiegel.de/international/zeitgeist/final-exhibition-guggenheim-says-goodbye-to-berlin-a-867541.html

http://www.dezeen.com/2016/02/12/construction-guggenheim-frank-gehry-abu-dhabi-still-yet-to-start/

Maailmalla jo vuosia vaikeuksissa ollut ja hiipuva taide-brändi huomasi, että suomalaiset periferian juntit ovat hirvittävän persoja ulkomaalaisten kehuille. Heikon tai olemattoman itsetunnon omaavat päättäjät saa antamaan rahaa vähillä kehuilla ja pienellä hartiahieronnalla. Orjajuntit antavat alusvaatteensakin ulkomaalaiselle, joka kehaisee heidän fiksuuttaan ja vihjaa näiden olevan kulttuurin tuntijoita. Siitä on kyse.

Ja rahasta.

Unohtakaa kaikki muu. Follow the money. Raha, ei taide, on koko homman idea. Uudet, suurelle yleisölle sopivammat luvut on leivottu hatusta, kuten viimeksikin, eivätkä perustu mihinkään. Onneksi hankkeen suomalaiset puuhamiehet ovat hekin juntteja ja mokasivat paljastamalla huijauksensa ihan itse. Niin sanottujen yksityisten rahoittajien joukossa olivat valtionyhtiöt Finnair ja Finnavia, siis ilmailualan valtion yhtiöt. Ei kulttuuriministeriö, vaan ilmailualan yhtiöt, joista on potkittu satoja ihmisiä pihalle säästösyistä. Omaa ydintoimintaa ei siis ole varaa kehittää, mutta ulkomaalaiselle säätiölle on varaa antaa kymmeniä miljoonia. Outoa.

Mikä on tämä kumma Guggenheim? Guggenheimien suku on yksi maailman rikkaimmista. Useita yhtiöitä, rahastoja ja säätiöitä pyörittävän suvun ei luulisi joutuvan kerjäämään pienen pohjoisen kansakunnan rahoja. Guggenheim Partners -yhtiö hallinnoi oman ilmoituksensa mukaan 250 miljardin dollarin pääomia, eli yli neljäkertaa Suomen valtion budjettia suurempaa rahakakkua.
https://www.guggenheimpartners.com/firm

Mutta pieni pääomapeli ei suinkaan ole suvun ainoa business. Yksi on tämä taidesäätiö. Sen nettovarallisuus sen oman ilmoituksen mukaan, ja voipi olla ettei ihan kaikki näy ihan kaikessa, oli vuoden 2014 lopulla 119.5 miljoonaa euroa. Nyt siis samainen säätiö pyrkii saamaan suomalaisilta julkisuudessa olleiden tietojen, arvausten ja arvioiden mukaan hieman enemmän. Miljoonien arvoisen tontin, miljoonien arvoisen kiinteistön tontille, ja rahaa toimintansa pyörittämiseen.
https://www.guggenheim.org/wp-content/uploads/2015/12/gen-audited-financials-srgf-2014.pdf

Eikä Guggenheimin perheeltäkään raha ihan heti ole loppumassa. Luvut, joita suvun liiketoimien ympärillä pyröivät, ovat järkyttävän kokoisia.
http://fortune.com/2013/02/27/guggenheim-is-flexing-its-170-billion-muscles/

Guggenheimien nimissä on myös tehty suuren luokan huijauksia, siis ilman heidän lupaansa, eivätkä nämäkään ole olleet mitään pikkuista puuhastelua.
http://www.nytimes.com/2011/09/18/business/the-guggenheim-connection-fame-riches-and-a-masquerade.html

Nyt Guggenheim-taidesäätiö yrittää rahastaa maailmalla hiipuvalla brändillään vielä kerran ja kunnolla, ja kohteeksi on tietenkin otettu maailman hyväuskoisin ja tyhmin kansa, joka on maksanut EU-jäsenyydestäänkin noin 130 miljardia ja kuvittelee siinäkin olevansa voitolla ja sen olevan hyvä bisnes.

Suomalaisten pitäisi siis maksaa kaikki, käyttökuluista lähtien, ja siihen päälle nettona joitakin miljoonia. Julkisuudessa ns. lisenssimaksuiksi on tällä huijauskerralla heitetty pari outoa lukua:  20 vuoden lisenssimaksut olisivat joitakin miljoonia, mutta toistaalta viimekertaisiin on saatu neuvoteltua 10% alennus. Miten lisenssimaksu voisi olla muutamia miljoonia vuosikymmenissä, kun viimekerralla se oli 9 miljoonaa joka vuosi? Jos 9 miljoonaan on saatu neuvoteltua 10% alennus, lisenssimaksu olisi edellisen kerran ilmoitusten perusteella noin 8 miljoonaa vuodessa eli 160 miljoonaa kahdessa vuosikymmenessä.

Kun edellisellä kerralla hanke pajastuikin pienoisella penkomisella yli 300 miljoonan pommiksi, nyt hankkeen puuhamiehet heittelevät taas lukuja sinne tänne. Heidän ilmoittamiensa ja mediassa esillä olleiden lukujen mukaan lasku veronmaksajille tulisi olemaan tällä kertaa "vain" 80 miljoonaa, plus laina 35 miljoonaa. Yhteensä siis 115 miljoonaa euroa käärmeöljykauppiaiden oman ilmoituksen mukaan. Mutta se tontti. Sekin on miljoonien arvoinen ja senkin omistavat helsinkiläiset kaupunkinsa kautta. Noin arvokas tontti on miljoonien hintainen vapailla markkinoilla. Sanotaan viisi. Eli jo tässä summa olisi 120 miljoonaa. Ei muutamia miljoonia.

Jos museoon palkattaisiin kymmenen työntekijää 2000e/kuukausipalkalla, eli työnantajalle 3400 euroa sivukuluineen, henkilökunnan menot olisivat kuukaudessa 34 000 euroa ja vuodessa 408 000 euroa. Mutta kuten havainnekuvistakin jo ymmärtää, museossa olisi joitakin kymmeniä työntekijöitä, sanokaamme 40. Tuolla määrällä tuolla palkalla pelkät henkilöstökulut vuodessa olisivat 1,6 miljoonaa. Arvatkaa maksaisiko Guggenheim-säätiö palkat? Ja toisekseen: näin "nimekkään" ja "arvokkaan" museon johtajan palkka olisi hieman suurempi kuin 2000 euroa kuussa. Ja aika monen muunkin museon työntekijän.

Voimme arvioida, että pelkkään museon ylläpitoon menisi joka vuosi miljoonia henkilöstökulut, kiinteistön ylläpito (ja taidemuseon ylläpito on hieman mutkikkaampaa kuin varastohallin), korjaukset ja vakuutukset mukaan lukien. Siihen miljoonien lisenssimaksu päälle. Maksaisiko Guggenheim-säätiö? Aivan.

Ja kuten sanottua: valtiokin on valmis syytämään hankkeeseen kymmeniä miljoonia valtionyhtiöiden kautta, niiden samojen, joissa on säästetty rajuilla leikkauksilla, ulkoistuksilla ja potkujen sumalla. Siis valtionyhtiöt, jotka ovat irtisanoneet satoja ja ulkoistaneet satoja työntekijöitään säästääkseen rahaa, antavat tälle hankkeelle kymmeniä miljoonia. Miksi? Kuka tuon päätöksen on tehnyt ja missä? Siinä olisi yksi mätäpaise tutkivalle journalismille. Jos sellaista maassa vielä olisi.

Jos kuvittelette, että hankkeen hinta olisi todellakin vain tuo 115 tai 120 miljoonaa, olette lapsellisia juntteja tekin. Kysykää keneltä tahansa rakennusalalla työskentelevältä kaveriltanne paljonko tuolle tontille joudutaan tekemään perustatöitä ennen kuin siihen voi tuollaisen museon lohmaista. Ja sitten voitte kysyä itseltänne miten ja kuka nykyiset arviot on tehnyt ja miksi. Ja sen jälkeen voittekin suunnata katseenne Länsimetroon ja sen rakennuskustannuksiin ja hintaan. Jos museo nousisi tuohon 150 miljoonalla, sekin olisi hyvin. Todellisuudessa se tulisi nielemään satoja miljoonia. Jokainen rakennusalan ihminen tietää sen, ainakin ne joilta itse olen asiaa kysynyt.

JOS Guggenheim-säätiö ostaisi tontin Helsingin kaupungilta, maksaisi rakennuksen, ylläpidon ja palkat, ei olisi mitään ongelmaa. Minäkin olisin mielissäni. Ilman muuta olisi hieno juttu. MUTTA tilanteessa, jossa kaupunki on jäädyttänyt oman Helsingin taidemuseon hankitarahat, eli juuri ne joilla ostetaan taidetta suomalaisilta taiteilijoilta, kun samaan aikaan suljetaan kouluja, terveyskeskuksia, kun vanhuksille ei ole varaa hankkia kolmea vaippaa vuorokaudessa jnejnejne. on äärimmäisen härskiä ja irvokasta ottaa säästöillä potkituilta kansalaisilta satoja miljoonia ulkomaalaisille annettavaksi tuosta vain. Ja vain siksi, että ollaan niin kehnolla itsetunnolla varustettuja juntteja, että ulkomaalaisten hyväksynnän saamiseksi ollaan valmiita maksamaan mitä tahansa.

Miksei Helsingin kaupunki ja valtio anna suomalaisille taidemuseoille satoja miljoonia? Miksei suomalaisille taiteilijoille anneta satoja miljoonia? 120 miljoonalla hankittaisiin työhuoneita tuhansille taiteilijoille. 120 000 000 voitaisiin jakaa kymppitonnin apurahoina suomalaisille taitelijoille laidasta laitaan. 12 000 suomalaista taiteilijaa tekisi sillä summalla vuoden töitä, tuottaisi suomalaista taidetta suomalaisille, loisi suomalaista kulttuuria ja taidetta. Mutta todellisuudessa kaikki tuo raha on pois myös suomalaisilta taiteilijoilta ja taide-elämältä.

Mutta miksi suomalaiselta taiteelta on leikattu ja tälle löytyy satoja miljoonia? Koska päättäjämme ovat itsetunnottomia alemmuuskompleksista kärsiviä superjuntteja. He ovat kuin se neiti eloveena, joka matkustaa etelään lomalle ja lankeaa ensimmäisen gigolon pauloihin, koska tämä sanoo niin ihania sanoja. He ovat niitä samoja superjuntteja, jotka edelleen inttävät Euroopan Unionin olevan Suomelle taloudellinen hyöty, 130 miljardin persnetosta huolimatta. He ovat niitä samoja juntteja, jotka näemme hyppelemässä ympyrää villakoirien tavoin ulkomaalaisen poliitikon ympärillä, hymyilemässä Nato-pomon katseen alla posket punottaen ja osallistumassa ulkomaalaisen poliitikon rukousaamiaisille.

He häpeävät itseään ja janoavat ulkomaalaisen tunnustusta. Kun ulkomaalainen sanoo, että olet todella fiksu kun annat rahasi minulle, nämä tekevät sen. Sanoihan ulkomaalainen niin. Kun annan rahani hänelle, se osoittaa kuinka fiksu olen. Näinhän se ulkomaalainen setä/täti juuri sanoi.

Näin tämä Guggenheim-vedätyskin toimii. Suomalaisen kulttuurielämän ja taiteen tappioksi.


6 kommenttia:

  1. Pieni lainaus erään henkilön ennakkolaskelmasta, perustana on projektin vetäjien ennakointi vuosittaisesta kävijämäärästä (550 000/vuosi). Kävijämäärä muutettuna päivittäisiin numeraalisiin arvioihin on tässä:

    - Kävijämäärätavoite 1507/vrk.
    - Pääsylipputulotavoite 17808 E/vrk.
    - Keskimääräinen lipunhinta 12 E.

    Pitääkö kukaan näitä todennäköisinä, tämän jatkumon pitäisi olla jokaikinen päivä seuraavat 20:tä vuotta arkipäivää.

    Pienenä vinkkinä että "pikkukylä" nimeltä Berliini (joka hakkasi lankut guggenheim-oveen, leikkiä kesti 14 vuotta) sai keskiarvoksi koko ajalta:

    - Kävijämäärä 352/vrk
    - Viimeisenä vuotena lipunhinta 4 euroa.


    Miettikääpä kuinka realistisia on arviot Helsingin kannattavuudesta, näitä "laskelmia" pidetään perusteena projektille, jonka mukaan projekti hyväksytään tai hylätään.

    VastaaPoista
  2. Tässä aihetta sivuten vanha netti julkaisu

    http://www.mikkoniskasaari.fi/node/121

    Helsingissä kaikki on kuitenkin toisin ?

    VastaaPoista
  3. Näinhän ne häpeämättömät rikkaat rikastuu entisestään, kun omat hapatukset maksatetaan muilta ja vielä siten, että takuu-varmasti jää useampia miljoonia ihan omaan taskuun.
    Ja meillä julkishallinnon päättäjät ovat vedätettävissä, koska "mitä ne muuten meistä maailmalla ajattelee". No, nehän ajattelee, että on ne saatanat täysiä lahopäitä.

    VastaaPoista
  4. Finnair, Finavia, lisänä viroon suuntautuva lauttaliikenne joka saa satoja miljoonia valtion tukirahaa, jota voi lisätä sen mukaan mitä tarvitsee kun etsitään "yksityistä" rahaa guggelin tukemiseen

    VastaaPoista
  5. Lainays yltä:

    Kävijämäärätavoite 1507/vrk.
    - Pääsylipputulotavoite 17808 E/vrk.
    - Keskimääräinen lipunhinta 12 E.

    Tuo tarkoittaisi noin 6,5 miljoonan pääsylipputuloja vuosittain. Jos G-säätölle maksettaan vaikkapa vain 7 miljoonaa "nykyisen uuden alennuksen" mukaisesti niin persnettoa jää 0,5 miljoonaa + vuosittaiset hoitokulut.
    Todellisuus vuosittain uppoavasta nettokulusta on varmasti useita miljoonia - kaikki tämä pois meiltä suomalaisilta.

    ja kuka uskoo yli 500000 kävijään joka vuosi - ei edes joulupukki.

    VastaaPoista
  6. Ajatelkaapa ihmiset esim. meidän omaa upeaa hylkyperintöä. Ketään ei kiinnosta satsata siihen.

    VastaaPoista