lauantai 22. lokakuuta 2016

NORDEA JA DEUTSCHE BANK

YLE:n aamu-tv:ssä 22.10. 2016 sujuvaan tapaansa esiintynyt Nordea-pomo Björn Wahlroos väisti miinan, kun vastasi toimittajan kysymykseen Nordean mahdollisesta kiinnostuksesta vaikeuksissa olevan Deutsche Bankin ostamiseen ehdottoman kieltävästi. Jostakin syystä toimittaja ei halunnut tai osannut tai ymmärtänyt kysyä miksi Nordea kieltäytyy ehdottomasti ostamasta Euroopan suurimman pankin todella halpoja osakkeita. Vastaushan olisi ollut, jos Wahlroos olisi halunnut vastata suoraan, että Deutsche Bank on kaatumassa ja siitä tulee historian suurin pankkikatastrofi.

YLE:n toimittaja siirtyikin sitten sukkelasti olennaisempiin asioihin, kuten robotteihin, mikä suorastaan sai Wahlroosin hymyilemään. Ei mikään ihme, sillä Wahlroosin Nordea on kytköksissä Deutsche Bankiin. Se selvisi haastattelussakin, kun Wahlroos ohimennen lipsautti tavanneensa saksalaispankin pääjohtajan hiljattain, koska heillä oli "kokouksia".

Mitä kokouksia Nordea-pomolla ja Deutsche Bankin pääjohtajalla voi olla, jos Nordealla ei ole mitään tekemistä kyseisen saksalaispankin kanssa? Miksi saksalaispankin johtaja edes keskustelisi Nordea-pomon kanssa pankkinsa ongelmista tai kertoisi tälle yhtään mitään, jos Nordealla ei olisi mitään tekemistä Deutsche Bankin kanssa? Jos niillä ei olisi mitään tekemistä toistensa kanssa, Nordeahan olisi DB:n kilpailija, jolle ei kerrota mitään liiketoimista.

Mutta Nordean Björn Wahlroos oman kertomansa mukaan kokoustaa saksalaispankin pääjohtajan kanssa ja keskustelee tämän kanssa Deutsche Bankin ongelmista? Miksi? Aivan.

Kysymys kuuluu taas kerran: miksi YLE:n toimittaja jätti asian sikseen? Eikö toimittaja tiennyt Nordean ja Deutsche Bankin kytköksistä, vaikka ne ovat olleet esillä Ruotsissa ja läntisissa talousmedioissa jo hyvän aikaa? Vai kävikö jälleen kerran niin, että YLE esitti tekevänsä ajankohtaisohjelmaa, jossa annettiin Wahlroosille väylä esittää "niin totta kuin osaan" -puheenvuoroja?

Wahlrooshan sanoi mm. että johdannaismarkkinat, juuri ne samat jotka aiheuttivat pankkikriisin 2008, ne samat jotka ovat eurokriisin takana, jotka ovat nielleet suomalaisten veronmaksajien rahaa kymmeniä miljardeja euroja, ja joiden takia Deutsche Bank on kaatumassa, ovat välttämättömiä ja hyvä asia talouden kannalta.

Sehän ei pidä paikkaansa. Johdannaismarkkinat ovat puhtainta spekulatiivista finanssipeliä, jossa pankkien tyhästä luomasta lainarahasta leivotaan erilaisin "finanssi-instrumentein" lisäarvoa, eli tehdään tyhjästä tehdystä rahasta lisää rahaa pelkällä spekulaatiolla. Juuri tämä on koko läntisen talousjärjestelmän totaalisen kriisin ydin, se mikä lännen taloudet tulee kaatamaan lähivuosina tavalla tai toisella, ja on itseasiassa jo kaatamassa parasta aikaa.

Jos Deutsche Bank kaatuu, mukana kaatuu myös siihen kytköksissä oleva Nordea, Euroopan Unionin keskuspankki, Saksan valtio, koko EU, ja Suomi siinä muiden mukana. Tätä toimittaja ei kysellyt, joko siksi ettei tiennyt tai uskaltanut. Juuri siksi Nordea-pomo Wahlroos olikin niin hyvällä tuulella.

Hänen ei tarvinnut selitellä, että lähitulevaisuudessa kaikki suomalaiset, joita Nordea rahastaa jo nyt tavoilla joita muissa Pohjoismaissa ei tunneta (erilaiset tilinhoito- ja talletusmaksut jne,) ja joiden talletuksia se kieltäytyy lainvastaisesti antamasta tallettajille omiin sääntöihinsä nojaten (joissakin konttoreissa tilien omistajille ei ole annettu käteistä rahaa, koska konttorissa ei sellaista ole, vaikka se onkin lain edessä kestämätön selitys), joutuvat taas pankkitukitalkoisiin. Edessä on kymmenien miljardien lisäkuppaus suomalaisilta. Deutsche Bankilla ei ole muuta mahdollisuutta. Jos sen annetaan kaatua, kaatuu Nordeakin ja moni muukin siihen sidoksissa oleva pankki.

Toimittaja ei joko tiennyt tai halunnut tuoda esiin sitäkään, että sekä Nordea että Deutsche Bank ovat kumpikin samanlaisia: niillä on sekä tämän spekulatiivisen finanssipelin kasino, että miljardien edestä pientallettajien rahoja. Jos pankit kaatuvat, pienet tallettajat ja tilinomistajat menettävät kaikki rahansa siinä rytinässä. Deutsche Bankin tapauksessa tämä tallettajien potti olisi jo yli 500 miljardia euroa.

Tästä YLE:n aamu-tv ei osannut/uskaltanut/ymmärtänyt puhua, vaikka se olisi ollut se varsinainen asia. Nordean Panama-bisneksiin ei tietenkään palattu oikeastaan millään tavalla, vaikkei niistä koskaan selvää saatukaan. Ei tietenkään, koska tiedot olivat tuolloin vain yhden toimittajan hallussa, eikä hänelläkään ollut silloin kompetenssia tai uskallusta edetä Nordean suuntaan tutkinoissaan.

Mutta saatiinhan silloin selville se, että yli kolme vuosikymmentä Monacossa asunut Keke Rosberg ei ole viimevuosina maksanut verojaan Suomeen.

Olisikohan Kekellä tekemistä Deutsche Bankin kanssa? Sen poika Nicohan on Saksan kansalainen, hei. Ehheh hehheh hehheh...

http://www.peak-oil.se/2016/07/nordea-exponerad-mot-deutsche-bank.html

http://www.finnishnews.fi/business-finance/nordea-deutsche-bank-monte-dei-paschi-and-the-easing-of-planned-bank-capital-requirements/

http://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/press-releases/2015/10-28-15h17-nordea-mukaan-uraauurtavaan-kumppanuuteen.html

https://www.nordea.com/Images/36-41693/2012-01-01_120521-Deutsche-Bank-Financial-Conference_EN.pdf

http://omni.se/nordea-och-deutsche-bank-tog-taten-pa-borsen/a/Lgxk4

http://www.bloomberg.com/news/articles/2016-04-07/nordea-ceo-vows-bank-will-shun-gray-zone-in-offshore-accounting

http://www.cnbc.com/2016/09/28/deutsche-bank-crisis-explained.html

1 kommentti:

  1. Finanssimarkkinat on se kasino, johon ne joille pääomat on kertyneet laittavat rahansa. Rikkaat, instituutiot ja korporaatiot lyövät vetoa keskenään finanssimarkkinoilla. Raha kiertää heidän kesken eikä palaa reaalitalouteen kysyntänä. Tästä on kyse nykyisessäkin lamassa. Kun ihmisien tulevaisuuden odotukset on saatu laskemaan, alkaa kaikki varautumaan huonompiin aikoihin eli säästämään...kysyntä laskee edelleen. Pääomien keskittyminen ja likviditeetin preferenssin nousu on katkaistava. Rahan lapioiminen finanssimarkkinoille (QE) ei auta asiaa. Tarvitaan elyttävää finanssipolitiikkaa ja tulonjaon muutos verotusta muuttamalla kattavammaksi ja progressiivisemmaksi.

    VastaaPoista