SUURI EU-KERTOMUS

Brexitin myötä Suuri EU-tarina on alkanut huojua myös meillä ja muualla. Ihmiset ovat alkaneet kysellä mitä todellista hyötyä EU:sta on minun elmässäni ollut. Ja vastaukseksi saa yleensä: ei tartte vaihtaa rahaa ku menee ulkomaille. Toinen suuri sensaatiomainen parannus on: ei tartte passia. Paitsi että tarvitsee joko passin tai EU-henkilökortin. Sama vaiva oli matkalaisilla ennen EU:ta. Joten tässä ei ole parannusta.

Laskiko ruoan hinta? Asumisen hinta? Tavaroiden hinta? Palveluiden hinta? No ei.

Lisääntyivätkö työpaikat? Eivät. Kävi päinvastoin.

Vetääkö vienti paremmin? No ei, se ei vedä ollenkaan, vaan supistuu.

Vähenikö valtion velka? Ei, se räjähti käsiin. EUn päätösten ja linjausten vuoksi. 

Mitä hyvää Euroopan Unioni on siis tuonut minulle, tavalliselle ihmiselle?

Suuren EU-kertomuksen mukaan kaikkea. Kaikki huonous ei johdu EUsta, vaan paikallisista päättäjistä. EU on oikeasti hyvä, mutta EU ei tiedä kuinka paikalliset alkuasukaspäälliköt tekevät ilkeyksiä ja kataluuksia sen nimissä. Jos EU vain tietäisi mitä suomalaiset poliitikot ja byrokraatit sen nimissä tekevät, EU korjaisi asian heti ja meillä olisi parempi olla välittömästi, koska EU on hyvä ja kiltti. Ja ajattelee vain meidän tavallisten kansalaisten parasta.

Tämä Suuri tarina hyvästä hallitsijasta tuhansien kilometrien päässä on ikivanha. Se kiersi jo Rooman imperiumia, jossa paikalliset maaherrat olivat ilkeitä ja kaukainen keisari hyvä. Se tosiasia, että keisari tapatti huvikseen kymmeniä tuhansia ihmisiä areenalla tai teki ihmisistä soihtuja ilta-ajelunsa valaisemiseksi ja kikatteli uhrien kirkumiselle ei hälventänyt uskoa kilttiin keisariin periferiassa. Jos vain keisari olisi ollut tietoinen asiasta, niin legioonalaiset eivät olisi ristiinnaulinneet tuhansia kapinallisia Juudeassa...

Samaa kerrottiin Josef Stalinista ja satuun uskottiin aina 1990-luvun alkuun saakka. Stalin ei tiennyt, että Berija ja muut alaiset murhasivat miljoonia ja tekivät koko maasta keskitysleirin. Paitsi että 90-luvun alussa paljastuneista papereista kävikin ilmi, että ahkera ja uuttera Isä aurinkoinen oli käynyt läpi kaikki teloituslistat niin tarkasti, että oli merkinnyt marginaaliin omia kommenttejaan tyyliin "Ihan oikein!", "Siitäs sai!" jne. Stalin olikin ainakin ohimennen nähnyt jokaisen teloitetun nimen. Se on aika paljon. Gorbatshovin mukaan Stalinin Neuvostoliitossa tapettiin noin 10-12 miljoonaa ihmistä.

EU ei ainakaan vielä teloita ihmisiä massoittain, mutta se on leikkauspolitiikan päämaja. Se on tiukan kulukuurin kantaisä ja päällikkö. Se on vahvan euron omistaja. Se päättää oikeasti millaista talouspolitiikkaa jäsenmaissa tehdään. Kuten Alexander Stubb pääministerinä toimiessaan eduskunnassa sanoi, "Olemme luovuttaneet rahapolitiikan päätösvallan Brysseliin". Asiaa tuskin suorempaan voi sanoa. Yksikään kansanedustaja, poliitikko, virkamies tai toimittaja ei edes älähtänyt tälle tosiasialle: EU päättää Suomen talouspolitiikasta. Piste.

EU päätti myös, ettei Venäjän kanssa käydä kauppaa. EU päätti mitä tuotteita Venäjälle ei viedä ja kuinka pitkään. Se päätti mitkä maat vetävät täyskieltoa ja mitkä maat saavat poikkeuksia. Suomi sai osakseen kovimmat vientikiellot. Se johti tuhansien työpaikkojen menetykseen ja miljardien eurojen vientitulojen romahdukseen. EU päätti asiasta. Piste. Selittäjien mukaan paha Venäjä, ulkopuolinen, asetti vastapakotteita ja ne sattuivat Suomeen. Totta, nekin, mutta pakotteet asetti EU ja totesi saksalaisministerin suulla: Ikävää, että pakotepolitiikka osuu kipeimmin Suomeen. Todella ikävää, mutta vitut suomalaisista. EU on tärkein.

Suuri kertomus vakuuttelee, että kyse on suomalaisten osaamattomuudesta. Suomalaiset virkamiehet tekevät väärin ja käyttävät tilaisuutta hyväkseen.  EU ei tiedä, että suomalaiset virkamiehet ovat tehneet mielisairaita rakennuspäätöksiä ja energiatehokkuuspäätöksiä. Jos EU vain tietäisi, niin näitä muovipussitaloja ei edes tehtäisi. Jos Stalin vain tietäisi mitä paikalliset pomot puuhaavat...

Todellisuudessa kyse on siitä, että luterilaisen Suomen virkamiehet noudattavat EU-päätöksiä kirjaimelleen, kuten ovat aina tehneet siitä saakka kun Kustaa Vaasa loi tämän virkamieskunnan. Sama virkamieskoneisto palveli Ruotsin kruunua, Venäjän tsaaria, lyhyen hetken Suomen päättäjiä, kunnes pääsi taas ihanan ulkomaalaisen hallitsijan haltuun 1995. Kuningas on päättäänyt, että... Tsaari on jumalan armosta päättänyt, että... Meidän on noudatettava EU-direktiivejä.

Niin, ne direktiivit. Suuressa tarinassa ne eivät ole lakeja, vaan jotain savua tai sumua. Jotakin jota ei oikeasti ole silleen oikeasti olemassa. Niitä ei kuulema tartte totella. EU ei halua oikeasti niin. Paitsi että direktiivit ajavat aina kansallisen lainsäädännön ylitse ja paikallistaso voi vain valita miten se soveltaa toimeenpannessaan EU-direktiiviä. Juuri siksi lainsäädännöstämme noin 70-80% tulee EUlta. Ei suomalaisilta puolueilta, eduskunnalta, vaan EUlta. Komissiolta, komissaareilta, eurokraateilta, tuhansien kilometrien päästä. Miten tämä on hyödyttänyt tavallista kansalaista?

Jos sinulla oli tunne, etteivät päätäjät Helsingissä tiedä mikä on todellisuus Muhoksella, kuvitteletko tosissasi, että tuhansien kilometrien päässä ulkomaalainen tietää? Hän tekee päätökset.

Jos kiroilit aikoinasi miten Helsingin herrat ovat vieraantuneet savonlinnalaisten elämästä, kuvitteletko, että tuhansien kilometrien päässä asuva ulkomaalainen on läheisempi?

Jos rämmit loskassa vantaalaislähiön auraamattomalla jalkatiellä matkalla sossuun työttömyyskorvauksen vähäisyyttä paikkaamaan ja ihmettelet miten sinusta tuli köyhä yksinhuoltaja työpaikan kadottua, ajatteletko että on sentään EU, joka rakastaa minua ja ajattelee koko ajan parastani? Tuskinpa.

Ja kuitenkin Suuri EU-kertomus väittää niin. Mediassa ja poliitikkojen suulla toistetaan tuota kertomusta ikään kuin totena. Ihmiset uskottelevat itselleen, että olemme "yhdessä" ja että meillä on "eurooppalainen yhteisö", joka on kanssamme ja huolehtii meistä. Aivan kuten Rooman keisari, tai Josef Stalin.

Jossakin Kielletyn kaupungin muurien takana on tuo suuri hyväntahtoinen Voima, joka tekisi elämästämme parempaa, jos vain tietäisi ilkeiden alaistensa tekevät kiusaa ja aiheuttavan kurjuutta. Ihan totta! Jos vain Rikhard Leijonanmieli tietäisi mitä prinssi Juhana hänen nimissään tekee...

Suuri EU-kertomus on juuri tämä sama. Jossakin kaukana, horisontin takana, kaikkialla ja ei-missään on Suuri Hyvyys. Me saamme sen armosta elää näinkin hyvää elämää. Se suojelee meitä, kaitsee meitä ja kääntää kasvonsa meidän puoleemme. Se kuuntelee rukouksiamme, mutta tutkimattomat ovat sen tiet. Me emme vain ymmärrä omassa pienuudessamme sen hyvyyttä ja tarkoituksia, emmekä osaa nähdä miten meitä kohtaava paha on lopulta meille hyväksi Suuressa suunnitelmassa.

Se ei ole mikään jumala, vaan EU. Siihen meidän pitää uskoa horjumatta. EU meidän, joka olet Euroopassa, tulkoon sinun liittovaltiosi, tapahtukoot sinun tahtosi, niin Suomessa kuin Euroopassakin, äläkä saata meitä eroajatuksiin, vaan suojaa meitä erolta, sillä sinun on valta ja voima iankaikkisesti, amen.

Ja aivan kuten tuossakin Suuressa tarinassa, EUn alamaiset tekivät kapinan, häiriköivät, mekkaloivat, ovat pahoja koska vastustavat EUn tahtoa. Jumalan tahdon vastustaja oli nimeltään stn, mutta EUn tahdon vastustaja on nimeltään natsionalisti, suuri pahuus asuu hänessä ja toiselta nimeltään hän on putinisti ja fasisti ja vääräuskoinen kommunisti anarkistinihilisti. Siksi hänet pitää vaijentaa, kirota ja karkoittaa Euroopasta kadotukseen, EUn ulkopuolelle. Pimeyteen tuomituksi EUn viholliseksi.

Mihin tarinaan sinä uskot? Vai oletko kasvanut aikuiseksi? Elätkö EU-uskon varassa, vai katsotko maailmaa avoimin silmin ja näet todellisuuden ympärilläsi?

Sinä voit valita ja päättää. Valta on oikeasti sinulla. Kuten siinä toisessakin Suuressa tarinassa, tässäkin sinulla on vapaa tahto. Voit noudattaa sen suuremman voiman käskyjä silloinkin kun se on sinulle tuhoisaa tai haitallista, tai elää kuten haluat ja niin kuin hyväksi näet.

Usko tekee autuaaksi, mutta kannattaa muistaa tämäkin: "Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on."