RAUMA ORJIEN AIKAAN

Tänään kuulin radiosta, että Raumalla siirrytään ministeri Risikon lanseeraamaan vastikkeelliseen sosiaaliturvaan. Yksi peruste on se, että Rauma joutuu maksamaan 1,5 miljoonaa jotakin käsittämätöntä sakkoa jollekin taholle, koska se ei ole tarpeeksi "aktivoinut" pitkäaikaistyöttömiään. Jäljet johtavat siis sylttytehtaalle valtion keskushallintoon, joka on ilmeisesti ryhtynyt pakottamaan kuntia orjatyövoiman käyttöön ottoon talouspakottein.

Hanketta vetää kokoomuslainen, luonnollisesti. Kokoomus on ollut kaikkein aktiivisin orjatyövoiman käyttöön oton puolestapuhuja Suomessa ja vaatinut sitä aktiivisesti. Hankkeella on puolueen vankka tuki ja ministeri Risikko on vain toiminut orjuuspuolueen äänitorvena.

Jos joku nyt siellä vielä änkyttää, ettei kyseessä ole orjuus, niin taivutetaanpa asia rautakangesta sille tyhmimmällekin nuorkokoomuslaiselle Wahlroosin peräaukon kakkakikkareitten nuolijalle.

Kansainvälisten määritelmien mukaan orjuus tarkoittaa pakkotyötä, jota ei voi valita, josta ei voi kieltäytyä, johon ei voi vaikuttaa, ja josta saatava korvaus on riittävä hengissä pysymiseksi, mutta ei toimeentuloksi. Juuri tästä "vastikkeellisessa sosiaaliturvassa" on kyse myös sen puolustajien ja kannattajien mukaan.

Suomi on allekirjoittanut kaikki orjuuden vastaiset kansainväliset sopimukset, mutta kokoomusdemari johtoinen rikollishallituksemme ja eduskuntamme pyyhkivät pukamaista persettään kaikilla sopimuksilla, jos niin haluaa. Hallitus, eduskunta ja jokainen hanketta kannattava pyyhkii ripulipersettään myös Suomen lailla, joka kieltää orjuuden. Kyse on siis rikoksesta kansainvälisiä ja omia lakejamme kohtaan.

Tässä "vastikkeellisessa sosiaaliturvassa" on kyse orjuudesta sen kansainvälisen määritelmän mukaisesti. Asia on täysin yksiselitteinen. On aivan turha selittää tai väittää, ettei niin olisi. Niin on.

Kaiken kukkuraksi Suomen laki määrittelee työksi kaiken sellaisen työn, joka on vastikkeellista. Kyse on siis siitä, että valtio käyttää orjatyövoimaa työtehtävissä.

Voitte pudistella päätänne, kieltää totuuden, mutta ei se siitä muuksi muutu. Meillä on siis orjia, suomalaisia orjia, tänä armon vuonna 2014 Suomi-nimisessä valtiossa, Euroopan Unionissa. Ja jos kuulen vielä yhdenkin RKP:n edustajan kimittävän moldovalaisnaisten kaupasta ja ihmiskaupasta ylipäätään, yhdenkään viherpiiperon itkevän afrikkalaisten kaakao-orjien puolesta, kiikutan moisen rotan korvasta pitäen Raumalle, jossa suomalaisia orjia on ilmielävänä tässä todellisuudessa.