SUURI SANANVAPAUSTESTI

Suomessa on viimevuosina levinnyt ajatus siitä, että sananvapautta pitää rajoittaa jollakin tavalla "yhteisen hyvän" vuoksi. Ajatus siitä, että on olemassa vihapuhetta joka pitää kieltää, on saanut enenevässä määrin kannatusta poliitikkojen, virkamiesten ja kansalaisten keskuudessa. Jopa toimittajat, joiden tulisi taistella viimeiseen saakka sananvapauden puolesta, ovat yhä enenvässä määrin sitä mieltä, että sananvapaus ei kuulu kaikille samassa määrin.

Tätä blogia lukeneet tietävät, että itse olen sananvapauden puolella nimenomaan sen laajimmassa merkityksessä. Perustajatukseni on se, että juuri ne ihmiset ja tahot, joista en pidä ja joiden sanomisista en pidä, saavat sanoa sanottavansa. Se mielipide, jota inhoan ja jonka haluan kiistää, pitää tuoda esiin vapaasti. Sensuuria pitäisi voida olla vain selvissä rikoslaissa määritellyissä tapauksissa ja vihapuheen kohdallahan ei ole näin. Itseasiassa Suomen laki ei tunne termiä vihapuhe. Sen määrittely on siis aina täysin subjektiivinen, ei objektiivinen.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/haku/?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=vihapuhe&h=Hae+%E2%80%BA

Ne, jotka nyt tuomitsevat vihapuheen ja vaativat sen vastaisia lakeja, eivät ehkä tule ajatelleeksi mitä sitten tapahtuu, kun sitä vihapuheen kieltoa pääsevät toteuttamaan ne tahot, joita kohtaan vihapuhesyytöksiä esitetään nyt. Mitä mahdollisesti tapahtuisi vihapuhetuomioille ja määritelmälle, jos perussuomalaiset olisivat päähallituspuolue ja oikeusministeri olisi perussuomalainen? Sitä sopii miettiä, kun haluaa rajoittaa sananvapautta hyvän asian vuoksi.

Mutta sitten itse asiaan: SUURI SANANVAPAUSTESTI.

Seuraavassa on muutama numeroitu kirjoituspätkä. Lue ne ajatuksella ja mieti miksi ne vaikuttavat sinuun ja ajatuksiisi eritavoin. Ne eivät ole omia ajatuksiani, eivätkä edusta minun näkökantojani.

1. Vihapuhetta on aina levitetty ja käytetty poliittisiin tarkoituksiin. Viime vuosina erityisesti äärioikeistolaiset ovat joutuneet populistisen politiikanteon välineiksi. On tapauksia, joissa rikostuomion saanut on jopa osoittanut halveksuntaa tuomiolleen. Jos tallainen käyttäytyminen laajenee, vähentää se yleistä lainkunnioitusta ja heikentää eduskuntaa kohtaan tunnettua luottamusta lainsäätäjänä. Syyllistyminen viharikokseen on tästä syystä erityisen haitallista.

2. Vihapuhetta on aina levitetty ja käytetty poliittisiin tarkoituksiin. Viime vuosina erityisesti kansallismieliset ovat joutuneet populistisen politiikanteon välineiksi. On tapauksia, joissa rikostuomion saanut on jopa osoittanut halveksuntaa tuomiolleen. Jos tallainen käyttäytyminen laajenee, vähentää se yleistä lainkunnioitusta ja heikentää eduskuntaa kohtaan tunnettua luottamusta lainsäätäjänä. Syyllistyminen viharikokseen on tästä syystä erityisen haitallista.

3. Vihapuhetta on aina levitetty ja käytetty poliittisiin tarkoituksiin. Viime vuosina erityisesti toimittajat ovat joutuneet populistisen politiikanteon välineiksi. On tapauksia, joissa rikostuomion saanut poliitikko on jopa osoittanut halveksuntaa tuomiolleen. Jos tallainen käyttäytyminen laajenee, vähentää se yleistä lainkunnioitusta ja heikentää eduskuntaa kohtaan tunnettua luottamusta lainsäätäjänä. Syyllistyminen viharikokseen on tästä syystä erityisen haitallista.

4. Vihapuhetta on aina levitetty ja käytetty poliittisiin tarkoituksiin. Viime vuosina erityisesti anarkistit ovat joutuneet populistisen politiikanteon välineiksi. On tapauksia, joissa rikostuomion saanut on jopa osoittanut halveksuntaa tuomiolleen. Jos tallainen käyttäytyminen laajenee, vähentää se yleistä lainkunnioitusta ja heikentää eduskuntaa kohtaan tunnettua luottamusta lainsäätäjänä. Syyllistyminen viharikokseen on tästä syystä erityisen haitallista.

5. Vihapuhetta on aina levitetty ja käytetty poliittisiin tarkoituksiin. Viime vuosina erityisesti homot ovat joutuneet populistisen politiikanteon välineiksi. On tapauksia, joissa rikostuomion saanut on jopa osoittanut halveksuntaa tuomiolleen. Jos tallainen käyttäytyminen laajenee, vähentää se yleistä lainkunnioitusta ja heikentää eduskuntaa kohtaan tunnettua luottamusta lainsäätäjänä. Syyllistyminen viharikokseen on tästä syystä erityisen haitallista.

6. Vihapuhetta on aina levitetty ja käytetty poliittisiin tarkoituksiin. Viime vuosina erityisesti transseksuaalit ovat joutuneet populistisen politiikanteon välineiksi. On tapauksia, joissa rikostuomion saanut on jopa osoittanut halveksuntaa tuomiolleen. Jos tallainen käyttäytyminen laajenee, vähentää se yleistä lainkunnioitusta ja heikentää eduskuntaa kohtaan tunnettua luottamusta lainsäätäjänä. Syyllistyminen viharikokseen on tästä syystä erityisen haitallista.

7. Vihapuhetta on aina levitetty ja käytetty poliittisiin tarkoituksiin. Viime vuosina erityisesti islamistit ovat joutuneet populistisen politiikanteon välineiksi. On tapauksia, joissa rikostuomion saanut on jopa osoittanut halveksuntaa tuomiolleen. Jos tallainen käyttäytyminen laajenee, vähentää se yleistä lainkunnioitusta ja heikentää eduskuntaa kohtaan tunnettua luottamusta lainsäätäjänä. Syyllistyminen viharikokseen on tästä syystä erityisen haitallista.

8. Vihapuhetta on aina levitetty ja käytetty poliittisiin tarkoituksiin. Viime vuosina erityisesti terroristit ovat joutuneet populistisen politiikanteon välineiksi. On tapauksia, joissa rikostuomion saanut on jopa osoittanut halveksuntaa tuomiolleen. Jos tallainen käyttäytyminen laajenee, vähentää se yleistä lainkunnioitusta ja heikentää eduskuntaa kohtaan tunnettua luottamusta lainsäätäjänä. Syyllistyminen viharikokseen on tästä syystä erityisen haitallista.

9. Vihapuhetta on aina levitetty ja käytetty poliittisiin tarkoituksiin. Viime vuosina erityisesti juutalaiset ovat joutuneet populistisen politiikanteon välineiksi. On tapauksia, joissa rikostuomion saanut poliitikko on jopa osoittanut halveksuntaa tuomiolleen. Jos tallainen käyttäytyminen laajenee, vähentää se yleistä lainkunnioitusta ja heikentää eduskuntaa kohtaan tunnettua luottamusta lainsäätäjänä. Syyllistyminen viharikokseen on tästä syystä erityisen haitallista.

10. Vihapuhetta on aina levitetty ja käytetty poliittisiin tarkoituksiin. Viime vuosina erityisesti kaikki suomalaiset ovat joutuneet populistisen politiikanteon välineiksi. On tapauksia, joissa rikostuomion saanut poliitikko on jopa osoittanut halveksuntaa tuomiolleen. Jos tallainen käyttäytyminen laajenee, vähentää se yleistä lainkunnioitusta ja heikentää eduskuntaa kohtaan tunnettua luottamusta lainsäätäjänä. Syyllistyminen viharikokseen on tästä syystä erityisen haitallista.

Ja tässä se alkuperäinen tekstin pätkä:
"Vihapuhetta on aina levitetty ja käytetty poliittisiin tarkoituksiin. Viime vuosina erityisesti maahanmuuttajat ovat joutuneet populistisen politiikanteon välineiksi. On tapauksia, joissa rikostuomion saanut poliitikko on jopa osoittanut halveksuntaa tuomiolleen. Jos tallainen käyttäytyminen laajenee, vähentää se yleistä lainkunnioitusta ja heikentää eduskuntaa kohtaan tunnettua luottamusta lainsäätäjänä. Poliitikon syyllistyminen viharikokseen on tästä syystä erityisen haitallista."
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161613/SM_23_19_Sanat%20ovat%20tekoja%20Vihapuhe%20ja%20nettikiusaamisen%20vastaisten%20toimien%20tehostaminen_final.pdf

Ote on siis Valtioneuvoston eli hallituksen vihapuhekirjasesta.

Huomasitteko mitään eroa lukiessanne noita pätkiä? Miksi jotkut tuntuivat erilaisilta? Miksi yhden ainoan sanan muuttaminen voi muuttaa ajatteluanne tai suhtautumistanne niinkin paljon? Miksi tunteet muuttuvat välittömästi, kun yksi sana vaihtuu toiseen, vaikka perusajatus pysyy samana?

Tämän testin tarkoitus on paljastaa meissä jokaisessa lymyävä irrationaalinen ja puhtaasti tunnepohjainen reaktio sanomiseen. Se, miten me reagoimme puheeseen ja miten määrittelemme vihapuheen, ei olekaan objektiivinen näkemys, vaan fiilispohjalta tehty ratkaisu. Se, mikä toisten kohdalla on Näin, ei olekaan sitä joiden muiden kohdalla. Miksi näin on, sitä sopii miettiä itsekukin.

Sananvapaus on länsimaisista oikeuksista tärkein. Sitä ei saa vaarantaa millään perusteella, eikä sitä saa rajoittaa millään perusteella. Sananvapaus ei ole rikos ketään vastaan, vaan oikeus jokaiselle. Se, etten pidä jonkun toisen poliittisesta vakaumuksesta, ajatuksesta, sanomisista, ei ole peruste hänen sananvapautensa rajoittamiselle. Päinvastoin. Sen pitäisi olla peruste sananvapauden ehdottomalla oikeudelle.

Miksi sananvapaus on niin tärkeää? Koska se on ajatuksen vapautta. Jos ja kun sananvapautta rajoitetaan, sillä rajoitetaan ajatuksen vapautta, koska sanat ovat ajattelun tulos. Se, että pidän jotakuta typeränä moukkana, ei anna minulle oikeutta rajoittaa hänen sanomistaan tai ajatteluaan. Se, että pidän hänen sanomisiaan vaarallisina, ei anna minulle oikeutta rajoittaa hänen sanomistaan. Täytyy muistaa, että Jeesus, Gandhi, Nelson Mandela ja monet muut olivat aikoinaan vaarallisiksi luokiteltuja ajattelijoita ja sanojia, ja heidänkin sananvapauttaan rajoitettiin heidän vaarallisuuteensa ja yleiseen turvallisuuteen vedoten.

Rikokset ovat toinen asia. Kunnianloukkaukset, uhkailut jne. ovat rikoksia ja niille löytyy pykäliä rikoslaista. Mutta jonkinlaisen poliittisen tai ideologisen Vihapuhe-määritelmän luominen ja sananvapauden peittäminen sillä täkillä on äärettömän vaarallista. Jokaisen sananvapautta puolustavan tulisi vastustaa kaikkia yrityksiä ja pyrkimyksiä sananvapauden rajoittamiseksi aina ja kaikkialla, vaikkei olisikaan sanojien kanssa samaa mieltä, tai jopa vastustaisi heitä.

Jokaisen toimittajan tulisi olla todella kriittinen jokaista sananvapaustuomiota koskien, sensijaan että lähes ilakoidaan inhotun poliitikon tai kirjoittajan tuomiolla.  Jokaisen kansalaisaktivistin koko poliittisen spektrin äärilaidasta toiseen tulisi nousta aina takajaloilleen, kun poliittisten vastustajien sananvapautta pyritään rajoittamaan. Ennemmin tai myöhemmin tulee jokaisen vuoro ja me olemme jo menossa siihen suuntaan.

»Ensin ne tulivat hakemaan sosialistit, enkä puhunut mitään, koska en ollut sosialisti.
Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysaktiivit, enkä puhunut mitään, koska en ollut ammattiyhdistysaktiivi.
Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, enkä puhunut mitään, koska en ollut juutalainen.
Sitten ne tulivat hakemaan minut, eikä ollut enää ketään, joka olisi puhunut puolestani.»
Martin Niemöller.

Sensuuri ei ole enää teoriaa, vaan käytäntöä somessa, Netissä, mediassa ja jopa puheessa. Sensuuria pusketaan päällemme ylätasolta ja se nousee sisimmästämme. Varomme sanomisiamme, sanomisillamme voi olla ikäviä seurauksia, joudumme viranomaisvalvonnan kohteeksi, joitakin suomalaisia bloggareota on jo pidätetty ja ainakin yksi toimitettu tahdon vastaiseen hoitoon mielisairaalaan. Luulisi pistävän ajattelemaan sitä suuntaa, johon olemme matkalla vihapuheen vastustamisen nimissä.