Loistoesimerkki on Euroopan Unioni. Sen kanttajat sanovat aina ja kaikkialla, ettei Suomi voi blaablaablaa, koska EU. Aivan. Tämä tarkoittaa juuri sitä, ettei Suomi ole itsenäinen, eikä se voi tehdä mitään omia ratkaisuja, ei edes silloinkaan, kun sellaisia pitäisi voida tehdä kansakunnan edun mukaisesti. EU on ollut tälle kansakunnalle suunnaton taloudellinen tragedia. Valtion talous on muuttunut yhdestä maailman rikkaimmista ja vähävelkaisimmista täysin ulkopuolisista tahoista riippuvaiseksi velkakasaksi, jota ohjailevat tahot istuvat tuhansien kilometrien päässä sanelemassa talouspolitiikan suuntia.
Miten tähän päädyttiin? Venäjän ja Neuvostoliiton uhka on tietenkin ollut ja on edelleen se keppihepo, jolla tätä siirtomaalaisuutta meille syötetään. Väitetään, että jos emme ole osa isompaa kokonaisuutta, meille käy kehnosti. Niinkö? Miksei meille käynyt kehnosti 1945-1991? Neuvostoliitto teki lähialueillaan mitä huvitti. Jostakin syystä Suomea ei vallattu, eikä tuhottu silloinkaan, kun siihen olisi ollut kaikki mahdollisuudet. Nyky-Venäjä ei ole läheskään sellainen peto kuin Neuvostoliitto, joka piti tuossa itärajan takana pysyvästi noin 300 000 sotilasta lähtökuopissa. Silti, jostakin kumman syystä, nuo sotilaat eivät koskaan tulleet rajan yli. Miksi?
Totuus siitä miksi poliitikkomme ja päättäjämme haluavat epätoivoisesti isomman suojelusta, miksi he haluavat ulkomaalaisia sotajoukkoja maahan, onkin aivan muualla. He pelkäävät.
Johtavat virkamiehet ja poliitikot ovat valehdelleet kansalle vuosikymmeniä. Koko EU-hanke oli päätetty jo 80-luvun lopulla ja vuonna 1992 Suomen poliittinen johto sai EU:lta vastauksen jäsenyyskyselyyn. Tuossa vastauksessa EU kertoi, että Suomi menettää oman rahansa, oman talouspolitiikkansa, oman ulkopolitiikkansa jne. Kaikki tämä oli siis poliittisen eliitin tiedossa jo 3 VUOTTA ENNEN EU-KANSANÄÄNESTYSTÄ!
Näin meiltä vietiin itsenäisyys. Sitä Suomea jossa useimmat meistä syntyivät ja kasvoivat ei ole enää olemassa. Valtiosääntömme, jota EU.hankkeen pääjuonijoihin kuuluva presidentti Niinistökin juhlii julkisuudessa, on kumottu. Perustuslakimme on kumottu. Eduskunta ei ole enää korkein maassa lakiasäätävä elin. Se on EU-komissio ja EU-parlamentti. Tämä on fakta. Jos joku poliitikko ei muka tiedä tätä tai sanoo ettei tämä pidä paikkaansa, hän joko valehtelee tai on aivan väärissä hommissa.
Mutta miksi poliittinen eliitti pelkää itsenäisyyttä? Koska silloin he eivät voi enää nojata ulkopuoliseen mahtiin. He joutuvat vastuuseen tekemisistään ja puheistaan. Kun Suomi itsenäistyi maassa oli hvin vahva rojalistiliike. Se halusi Suomen kuninkaaksi SAKSALAISEN aatelisen, koska siten Suomen kuningashuone olisi ollut linkissä Saksan keisarilliseen huoneeseen. Pahaksi onneksi hanke meni myttyyn ja keisari syrjäytettiin hävityn sodan jälkeen. Suomea ei saatukaan liitettyä ulkolaiseen mahtiin.
Kannattaa muistaa, että itsenäisyystaistelun loppuvaiheessa itsenäisyyttä vaativat aluksi vasemmistolaiset, koska Kerenskin hallinto oli tunnuksistaan ja vaalipuheistaan huolimatta suurvenäläinen ja halusi säilyttää imperiumin. Oikeistolle tämä sopi oikein hyvin, koska bisnekset olivat vielä ja mahdollisesti tulevaisuudessakin Venäjällä. Huuto muuttui, kun bolshevikit kaappasivat vallan lokakuussa 1917. Tämän jälkeen monet vasemmistopolitiikot, jotka vähän aikaisemmin olivat vaatineet itsenäisyyttä, olivatkin sitä mieltä että nyt piti pysyä Venäjän yhteydessä. Monet oikeistolaiset, jotka olivat huudelleet Venäjän osana pysymisen puolesta, halusivatkin itsenäistyä. Eli pelleily alkoi jo tuolloin.
Itsenäisyyden saamisen kivijalkana usein esitellyt jääkärit eivät hekään olleet ihan yksimielisiä siitä miten homma hoidetaan. Kiihkeimpien mielestä Mannerheim piti tappaa, koska tämä oli venäläinen valkoinen kenraali ja muutama kymmenen jääkäriä matkusti heti itärintamalta palattuaan Petrogradiin osallistuakseen bolshevikkien sotaan valkoisia venäläisiä vastaan. Nämä "punajääkärit" tosin tulivat tunnetuiksi lähinnä kovan ryyppäämisen, ammuskelun ja tappelemisen myötä, eikä heillä ollut juuri lainkaan merkitystä Venäjän tapahtumissa.
Toisen maailmansodan aikana suomalainen eliitti liitti Suomen saksalaiseen valtapiiriin. Talvisota oli säikäyttänyt heidät perinjuurin ja pelimerkit pantiin dynaamisen natsi-Saksan lautaselle. Ja olihan olemassa se vanha "yhteys" kuningas-hankkeesta. Olennaista oli kuitenkin se, että Saksalla pystyttiin perustelemaan kaikenlaisia päätöksiä. Eli eliitillä oli selkänoja ulkomailla.
Sodan jälkeen äänet kelloissa muuttuivat taas ja nyt tuulikin idästä. Päätöksentekoa perusteltiin vuosikymmenien ajan "ulkopolitiikalla", jonka kaikki ymmärsivät tarkoittavan Neuvostoliittoa. Suomen oli toimittava näin ja noin, koska "ulkopoliittiset" syyt. Neuvostoliiton johto ei ollut aina ihan perillä siitä, että heillä ratsastettiin suomalaisessa sisäpolitiikassa varsin yleisesti ja toisinaan heitä suorastaan huvitti suomalaispoliitikkojen neuvostohenkisyys. Yksi koomisimmista neuvostopoliitikoista Suomessa oli kokoomuksen Ilkka Kanerva, josta on sittemmin sukeutunut natolainen länsimielisyyden esitaistelija. Uskokoot ken haluaa.
http://rayhablogi.blogspot.com/2017/09/ilkka-kanerva-takinkaannon.html
Kun Neuvostoliitto sitten kaatui omaan mahdottomuuteensa suomalaisilla päättäjillä oli tovin hiki otsalla. Keneen he nyt pystyisivät nojaamaan? Jeltsinin Venäjä ilmoitti, että hoitakaa itse omat asianne. Niin ei tietenkään tehty. Suomalainen eliitti huomasi jo 80-luvulla Euroopan Unionin potentiaalin ja alkoi valmistella maata kaikessa salamyhkäisyydessä eurokuntoon. Juuri siksi pääomien liikkeet vapautettiin, valuuttalainavyöry tulvi maahan ja 90-luvun laman perusta valettiin. Kun itäkauppa romahti ja idän selkänoja katosi, suomalainen eliitti kipitti kiireen vilkkaan piiloutumaan Euroopan Unionin hameen alle.
Järjestettiin täysin valheellinen kansanäänestys, jonka tulos oli päätetty jo etukäteen. Täydellisen propagandapommitukssen, julkisen valehtelukampanjan ja kansan huijaamisen avulla saatiin haluttu tulos, joka oli jo etukäteen sovittu. Suomalaiset "halusivat" liittyä Euroopan Unioniin, koska heille oli valehdeltu mitä se tarkoittaa ja mitä siitä seuraa. Se oli poliittisen eliitin tarkoituskin. Kunhan maa liitettäisiin liittovaltion rajamaakunnaksi, uudelleen siirtomaaksi, sen eliitti olisi taas turvassa - omalta kansaltaan. Mitä tahansa mielettömyyksiä ja älyttömyyksiä voitaisiin tehdä EU:n nimissä ja on tehtykin. EU:lle Suomi oli ja on edelleenkin vain resurssi: raaka-aineita ja tarvittaessa sotilaita.
Olemme siis samassa tilaneessa kuin ennen vuotta 1809. Ruotsin vallan aikana Suomea ei ollut edes olemassa ja kaikki suomalaiset heimot olivat nimettömän siirtomaan alkuasukkaita. Suomi oli "Itämaa", jota riistettiin häikäilemättömästi, jonka maa-aluetta käytettiin säännöllisesti Tukholmassa päätettyjen sotien taistelutantereena ja jonka miehet vietiin ulkomaille sotimaan ulkolaisen mahdin vaatimuksesta. Vuosien 1600-1720 välisenä aikana suomalaisia miehiä kuoli Ruotsin sodissa noin 120 000. Suomalaisia oli kaikkiaan noin 350 000 henkeä noina vuosina. Mieti sitä.
Tilanne alkaa siis olla hieman samanlainen nyt. Suomalaisia sotilaita on jo viety pienissä erissä sotiin kaukomaille, aivan kuten 1600-luvun taitteen tienoillakin ennen 30-vuotista sotaa, ulkomaalaiset yritykset tekevät maassa mitä haluavat, poliittinen eliitti palvelee ulkomaalaista mahtia ja toimii sen satraappina omiaan vastaan, ja kaikki tärkeät merkittävät päätökset tehdään ulkomailla ulkomaalaisten toimesta. Ja suomalaisille sanotaan, ettemme voi tälle mitään. Juuri tätä suomalainen eliitti haluaa. Se haluaa, että joku mahtava ulkolainen voima jyrää alkuasukkaat kontalleen. Silloin se voi tanssia mielensä mukaan maksumiesten päällä ja esiintyä erinomaisena ulkolaisten isäntiensa edunajajana.
Itsenäisyys, valtiollinen ja taloudellinen itsenäisyys, tietäisi tämän taloudellispoliittisen eliitin juhlien päättymistä. Se ei voisi enää piiloutua kenenkään hameen helmoihin. Siksi itsenäisyys pitää estää keinolla millä hyvänsä. Juuri siksi maassa on ulkomaalaisia sotilaita. Eivät he harjoittele venäläisiä vastaan käytävää sotaa. Se sota olisi ydinsota. Ehei. He harjoittelevat suomalaisia vastaan käytävää sotaa, sitä sotaa, jolla suomalaiset pidetään ulkomaalaisten käskyvallan alla. Kuten Coloradon kansalliskaartin lentueen komentaja lipsautti sittemmin kadonneessa haastattelussaan: Olemme täällä harjoittelemassa ilmasotaa Suomessa. Näin siis ulkolainen sotilas vastasi kysymykseen olivatko amerikkalaiset Suomessa Venäjän takia.
Mieti sitä. Ja mieti mitä se parjattu presidentti Kekkonen aikoinaan sanoi ja vertaa sitä tämän päivän poliitikkojen suustaan sylkemiin lausahduksiin.
Kekkosella oli kannanotoissaan aika puolellaan -- maa oli vähitellen vaurastumassa, ja maailmassa elettiin vielä reaalitalouden lakien mukaan. Rahaohjasteisen talouden vallankumous tuli meille kymmenisen vuotta dollarimaailman jälkeen, eli joskus vasta 80-luvun puolivälissä.
VastaaPoistaJuuri hurahtaminen tuohon autonomisoituvaan rahatalouteen -- numerotalouteen -- auttoi kaikki keinottelijakeikarit suojelupyhimyksensä Koiviston siunaamina pistämään pystyyn kasinotalouden ja puhaltamaan raha-arvokuplat, joiden puksahtaminen sitten johti itsenäisyytemme ajan synkimpään ja syvimpään lamaan, josta ei ole toistaiseksi toivuttu eikä tulla koskaan enää toipumaankaan. EU tuli siihen saumaan kuin taloususkonnon enkeli ikään ja hautasi pelureiden härskit operaatiot niin että syyllisyyskysymykset haihtuivat ja ihan uudet ajattelun raamit vapauttivat toimijat vastuista.
EU on todellakin hirvittävä molokki -- se on eurooppalaisen uuden ajan järjen täydellinen haaksirikko, itse asiassa aivan kaikkea muuta kuin parasta eurooppalaista valistusperintöä edustava instanssi. Ja juuri EU tulee tekemään kaikkensa jotta uuden ajan parhaat ihmisyyden ilmentyvät ja arvot -- jollainen nimenomaan kielellis-kulttuurinen kansallisvaltio ja sille ominainen "edustuksellisuuden" kognitioon perustuva demokratia on -- tultaisiin ajamaan alas ja romuttamaan. Mikään ei nimittäin uhkaa autonomisoituvaa numerotaloutta niin kuin se että todellinen demokratia jossain kansallisvaltiossa alkaisi nykyisen heikentämisen sijasta taas vahvistumaan.
Oli mielenkiintoista seurata eilen illalla Tampereella YLE:n Perjantai-ohjelman nauhoitusta, jossa Laura Huhtasaari yritti puhua käsiteltävään aiheeseen -- "kansallismielisyyteen" -- elimellisesti kuuluvasta EU:sta mutta vaiennettiin haastattelijan toimesta. Toinen vieras, historioitsija Teemu Keskisarja kohotti kansallisuusaatteen takaisin historiallisen arvoonsa, mutta hänkin vapaaehtoisesti vältti sekaantumasta EU-polemiikkiin.