MEET JACK THE RIPPER

Sitten jotakin aivan muuta...

Joitakin vuosia sitten suomalaisessakin mediassa kohistiin kuinka suomalainen Englannissa työskentelevä tiedemies oli selvittänyt Viiltäjä-Jackin henkilöllisyyden DNA:n perusteella. Omaa Viiltäjä-Jack bisnestään pyörittävä miekkonen oli löytänyt huivin joka kuului yhdelle uhrille ja josta löytyi sekä uhrin että yhden epäillyn DNA:ta.

Muuten hyvä juttu, paitsi ettei huivia löydetty murhapaikalta ja että DNA:t sopivat uhrin ja epäillyn sukulaisiin, jotka olivat myös käsitelleet huivia. Lisäksi DNA-prosessoinnissa saattoi olla siinäkin jotakin epäselvää. Useat rikostutkintaan erikoistuneet DNA-ekspertit totesivat jo tuoreeltaan, että homma ei ollut ihan niin selvä kuin annettiin ymmärtää. Lisäksi on epäselvää onko kyseinen vaatekappale lainkaan ollut huivina missään vaiheessa.

http://usvsth3m.com/post/96977532433/are-you-jack-the-ripper-no-and-neithers-aaron

Historian kuuluisimpiin rikostapauksiin lukeutuvien Whitechapellin murhien tekijää on kutsuttu Viiltäjä-Jackiksi lehtien toimituksiin ja poliisille lähetettyjen kirjeitten ja korttien perusteella, joiden allekirjoittajana oli salaperäinen Jack the Ripper. Niistä korkeintaan yksi, jos sekään, on aito. Epäiltyjen joukko on laaja ja kirjo melkoinen. Englannin kuningashuoneen jäsenistä ja hovilääkäreistä aina hulluihin juutalaisiin, taidemaalareihin ja näyttelijöihin. Ongelma on vain siinä, ettei yhtä ainoaa epäiltyä ole kyetty yhdistämään yhteenkään rikospaikkaan tai tekohetkeen.

Ruotsalainen toimittaja Christer Holmgren oli kuitenkin vakuuttunut, että oikea syyllinen löytyisi poliisin tutkintaraporteista. Holmgren kävi läpi kaiken mahdollisen materiaalin kolmenkymmenen vuoden kuluessa muiden töittensä ohessa ja törmäsi erääseen kummalliseen henkilöön. Mitä tarkemmin hän poliisiraporteissa ja kuolinsyytutkinnassakin esiintyvän henkilön toimintaa hän tarkasteli, Holmgren vakuuttui siitä, että Viiltäjä-Jack oli kuin olikin jäänyt kiinni rysän päältä, murhapaikalta.

Iltayöstä 30.8. 1888 Lontoon itäpuolen Whitechapelin kaduilla liikkui epämääräistä kulkijaa ryöväreistä prostituoituihin. Alue oli köyhää ja ylikansoitettua. Elämässään alamäkeen suistunut Mary Ann "Polly" Nichols oli alkoholisoitunut prostituoitu, joka nähtiin puolen yön maissa Whitechapel Roadilla ja puolen yön jälkeen pubissa Spitalfieldsin Brick Lanella. Noin puoli kahden aikaan Nichols pyrki sisään Thrawl Streetin asuntolaan, mutta koska hänellä ei ollut tarvittavia pennejä, hänet käännytettiin kadulle. Nichols oli kehaissut hankkivansa tarvittavat rahat tuota pikaa uuden päähineensä avulla. Emily Holland, Nicholsin kaveri, oli tavannut hänet noin puoli kolmen aikoihin Osborn Streetin ja Whitechapel Roadin kulmalla. Nichols oli kehunut tienanneensa jo kolme kertaa yöpaikkaan tarvittavat rahat, mutta sanoi ryypänneensä ne saman tien.

Vaunukuski Robert Paul oli kävelemässä töihinsä hieman puoli neljän jälkeen. Hän kääntyi tavalliseen tapaansa Buck's Row'lle, pitkälle ja suoralle kadulle jossa ei ollut kujia tai muita ulospääsy reittejä. Toinen vaunukuski Charles Cross oli jo kadulla ja kertoi löytäneensä naisen ruumiin. Paul katseli ruumista tarkemmin, eikä havainnut siinä mitään vammoja eikä verta ja ehdotti, että he nostavat naisen istumaan. Cross ilmoitti ettei koske vainajiin ja miehet päättivät hakea paikalle poliisin.

Kun kuskit olivat etsimässä poliisia, kulmilla partioiva konstaapeli tuli itse samaiselle kadulle. Hänen raporttinsa mukaan katu oli autio ja Polly Nicholsin ruumis lojui selällään kadun reunassa. Konstaapeli myös huomasi verilätäkön, joka oli muodostunut vainajan niskan ja pään alle. Tarkemmissa tutkimuksissa havaittiin, että uhrin kurkku oli viilletty auki. Koska uhrin hame oli vedetty alas eivät konstaapeli tai Paul nähneet mitään muita vammoja, joita hameen alla oli ollut peräti 12.

Samoihin aikoihin kun konstaapeli löysi Nicholsin, Paul ja Cross löysivät toisen konstaapelin muutaman korttelin päästä. Tämän konstaapelin mukaan Cross lähestyi häntä ja kertoi ruumiista Buck's Row'lla, ja kertoi myös, että paikalla oli jo toinen poliisi. Tämän jälkeen konstaapeli kiiruhti murhapaikalle ja vaunukuskit Paul ja Cross jatkoivat työmatkojaan jalan.

Essexin poliisin murharyhmän entinen päällikkö, jonka virkakaudella Essexissä selvitettiin yli 90% henkirikoksista, ryhtyi tarkastelemaan aineistoa Holmgrenin pyynnöstä. Kokeneen murhatutkijan silmään iski heti yksi erittäin merkittävä asia. Veri.

Kun Cross ja Paul olivat ruumiin luona, mitään verijälkiä ei näkynyt. Kun ensimmäinen konstaapeli saapui murhapaikalle muutamaa minuuttia myöhemmin, uhrin pään ja niskan alla oli verilätäkkö, jonka muutkin paikalle tulleet poliisit näkivät. Verilätäkkö oli siis muodostunut muutamassa minuutissa. Koska uhrin kaula oli viilletty kokonaan auki, lähes katki, veri oli tullut sieltä. Jos uhri olisi ollut elossa kaulan katkaisun aikoihin, verenpaine oli suihkuttanut verta valtimoista sekä tekijän että uhrin päälle ja kadulle. Paul ja Cross eivät nähneet mitään sellaista.

Mysteerille täytyi olla olemassa vain yksi selitys. Nichols oli jo kuollut kurkun leikkaamisen aikaan. Ruumiinavauspöyräkirjoista selvisi, että hänet oli kuristettu ennen viiltelyä. Tämä selitti sen, ettei verta ollut näkyvissä, mutta ei sitä miksi sitä oli lätäkkö muutamia minuutteja myöhemmin.

Essexin murharyhmän entinen päällikkö ja Holmgren tarkastelivat todistajalausunnoissa ja raporteissa olevia aikoja ja tarkistivat mm. Crossin työmatkareitin ja kellottivat sen. Normaalia kävelyvauhtia edetessä Cross olisi ollut murhapaikalla vajaa kymmenen minuuttia aikaisemmin kuin mitä hän kertoi tai milloin Paul kertoi tulleensa paikalle. Kun Paul tuli Buck's Row'lle hän ei nähnyt ketään muuta kuin Crossin. Katu oli suora ja näkyvyys esteetön. Kadulla ei ollut ketään muita kuin Cross ja tapettu Nichols.

Essexin murharyhmän entinen päällikkö arveli, että joko murha oli tapahtunut juuri ennen Crossia tai Paulia. Cross ei ollut nähnyt kertomansa mukaan ketään. Paul ei ollut nähnyt ketään muita. Jos murhaaja olisi ollut joku muu, Paulin olisi pitänyt joko kävellä häntä vastaan kadulle kääntyessään tai nähdä hänet kadun toisessa päässä. Hän näki vain Crossin kadun keskipaikkeilla.

Paul ei nähnyt Nicholsin ruumiissa mitään vammoja, eikä verta. Muutaman minuutin päästä verta oli jo lätäkkö. Koska Paul ei nähnyt paikalla lainkaan verta, vaikka uhrin koko kaulan oli katkaistu, viillon täytyi olla niin tuore, ettei verta ollut ehtinyt vielä valua kadulle. Se tarkoitti sitä, että viilto oli voitu tehdä vain minuuttia paria ennen Paulin saapumista ruumiin luokse. Se oli aika, joka Paulilta kesti suunnilleen kävellä Buck's Row'n päästä murhapaikalle, jossa oli jo Cross. Oli vain yksi selitys mysteerille: Crossin täytyi olla murhaaja.

Kun Crossin taustoja ryhdyttiin selvittelemään, kävi ilmi ettei sen nimistä henkilöä ollut olemassakaan. Sen sijaan kotiosoitteeksi ilmoitetussa asunnossa asui Charles Allan Lechmere -niminen vaunukuski. Hänen kasvatti-isänsä nimi oli ollut Cross. Lechmere työskenteli vaunukuskina yhdessä kaupungin suurimmista lihankäsittelylaitoksista ja hänen tehtävänään oli kuljettaa ruhojen osia lihakauppoihin. Työaikojen perusteella selvisi jotakin lisää.

Suorimmat kulkureitit Lechmeren asunnolta työpaikalle kulkivat jokaisen murhapaikan ohi. Huomion arvoista oli myös se, että Lechmere oli liikkeellä juuri murhien tekoaikaan. Hän oli ohittanut ainakin kolme murhapaikkaa juuri murhien tekohetkellä Hanbury streetillä, Dorset streetillä ja Mitre squarella vain muutaman metrin päässä murhapaikoista. Itseasiassa kaikki murhat sijoittuivat Lechmeren työmatkan varrelle hänen työmatka-aikoihinsa. Berner street oli yksi murhapaikoista ja sivussa Lechmeren työmatkareitiltä, mutta siellä asui hänen äitinsä, jota Lechmere oli käynyt tapaamassa juuri murhan aikoihin. Hän oli poistunut äitinsä asunnosta juuri ennen tuota murhaa.

Essexin murharyhmän entinen päällikkö kiinnitti huomiota myös siihen mitä Cross oli sanonut tapaamalleen poliisille. Crossin mukaan murhapaikalla oli jo poliisi. Kumpikaan, Cross tai Robert Paul, eivät olleet maininneet poliisia omissa kertomuksissaan. Paikalla ollut poliisi oli tullut ruumiin luokse vasta sen jälkeen kun Cross ja Paul olivat jo poistuneet sieltä. Miten Cross olisi voinut tietää, että paikalla on poliisi? Joko kyse on tuurista, tai sitten hän oli työmatkoillaan kävellyt poliisia vastaan Buck's Row'lla juuri näihin aikoihin.

Crossin kertomuksessa oli toinen huomion arvoinen kohta. Jos hänen kertomansa aikataulu olisi pitänyt paikkansa, hän ja Paul olisivat kävelleet lähes peräkkäin jo korttelin matkan ennen kääntymistään Buck's Row'lle. He olisivat tulleet peräkkäin Nicholsin ruumiin luokse. Kuitenkin kumpikin, sekä Paul että Cross, kertoivat etteivät olleet nähneet ketään, eivät siis edes toisiaankaan, ennen kuin olivat murhapaikalla.

Kaiken kukkuraksi kun nykyaikaisia profilointimalleja sovellettiin Viiltäjä-Jackin tapaukseen, Cross sopi niihin kuin nakutetettu. Hän oli paikallinen asukas, tunsi alueen hyvin, oli lähes huomaamaton, teki töitä jotka selittivät hänen liikkumisaikansa ja mahdolliset verijäljet vaatteissa, ja sopi psykologisestikin profiiliin rikkonaisen kodin kasvattina. 

Kaikista Viiltäjä-Jack-tapauksen murhaepäillyistä vain yksi ainoa on tavattu murhapaikalta. Vain yksi ainoa on antanut poliisille ja kuolinsyystutkijoille väärää tietoa. Vain yksi on valehdellut murhayönä poliisille. Charles Lechmere aka Cross. Kaikista Viiltäjä-Jack kandidaateista vain Crossilta puuttuu alibi jokaisen murhan ajalle. Vain Cross on ollut liikkeellä jokaisen murhan aikoihin. Vain Cross on kulkenut jokaisen murhapaikan ohitse juuri murhien tekohetkellä.

Kaikista esitetyistä Viiltäjä-Jack teorioista tämä on kaikkein vakuuttavin, eikä vähiten juuri siksi, että Charles Cross jäi kiinni vain muutamia kymmeniä sekunteja sen jälkeen kun oli tappanut Polly Nicholsin Buck's Row'lla 31.8.1888 klo 3.40. Me voimme nyt katsoa tekijää silmiin vanhan valokuvan avulla. Meet Jack the Ripper!

Siinä hän on, rikoshistorian kuuluisin sarjamurhaaja, Viiltäjä-Jack, Charles Lechemere aka Cross.

https://www.youtube.com/watch?v=3sfVUKvVVcs