KRP:N ONGELMA

KRP:llä on yksi erittäin iso ongelma. Se ei ole se, että joku vuoti Putinin nimen julkisuuteen. Se ei ole myöskään tekninen rikostutkinta. KRP:n suuri, jättimäinen ongelma on niin sanottu Hoover-syndrooma. KRP on päättänyt mikä on järjestäytynyttä rikollisuutta ja kaikki muut ovat sen määritelmän ulkopuolella. Riippumatta siitä, mitä todisteet sanovat, KRP pitää kiinni omasta määritelmästään, joka on jo osoittautunut virheelliseksi.

KRP on päättänyt, että niin sanotut liivijengit ovat se suomalainen järjestäytynyt rikollisuus. Liivijengeihin KRP lukee myös rikollisiksi moottoripyöräjengeiksi nimeämänsä kerhot. Näin siitä huolimatta, ettei näitä moottoripyöräkerhoja ei ole kielletty oikeudenpäätöksellä missään maassa. Joissakin maissa on kielletty joitakin näiden kerhojen osastoja hallinnollisin päätöksin. Euroopassa Belgiassa on yksi kerho kielletty kokonaan hallinnollisella päätöksellä, mutta muut samanlaiset kerhot voivat toimia siellä avoimesti. Kielletty kerho toimii ilman tunnuksia kotimaassaan ja ulkomailla niin sanotuilla täysillä väreillä. Jo tämä osoittaa, että poliisin vaatimilla kielloilla ei ole mitään merkitystä.

KRP:n valitsema linja on jo saanut ainakin yhden tuomioistuimen antamaan moitteensa KRP:lle, koska tuomioistuin katsoi, että pikkurikoksista yritettiin luoda järjestäytyneen rikollisuuden juttu. Kaikenlisäksi KRP jäi kiinni siitä, että sen mielestä Vladimir Putin on kenties jengirikollinen. KRP on myös kieltäytynyt johdonmukaisesti laajentamasta järjestäytyneen rikollisuuden määritelmäänsä ja pitäytyy tiukasti karille ajaneessa linjassaan.

FBI:n johtaja Edgar Hoover päätti, ettei Yhdysvalloissa ole mafiaa. Miksi Hoover päätti näin, siitä on monia teorioita. Yhden teorian mukaan mafialla oli todisteet Hooverin homoseksuaalisuudesta, toisen teorian mukaan hän pelkäsi mafian korruptoivat agentteja. Niin tai näin, Hoover jätti mafian rauhaan vuosikymmeniksi. Vasta Robert Kennedyn lyhyellä oikeusministerikaudella FBI liittyi mafian vastaiseen taisteluun, vastahakoisesti. Kun Kennedyjen valtakausi oli ohitse, FBI palasi takaisin Hooverin linjalle. Vasta yli vuosikymmen Hooverin kuoleman jälkeen FBI vihdoinkin ryhtyi taisteluun mafiaa vastaan 1980-luvulla ja tulokset olivat loistavia. Mafia sai kuitenkin toimia rauhassa puolisen vuosisataa vain siksi, että FBI oli päättänyt ettei tutki sitä.

KRP on tehnyt meillä samanlaisen päätöksen. Samaan aikaan, kun KRP paukuttaa mediarumpuaan täydellä teholla liivijengien uhkasta, toisaalla on meneillään valtava rikos, joka uhkaa suoraan kymmenien tuhansien suomalaisten henkeä ja terveyttä. Talvivaara täyttää kaikki Euroopan Unionin ja KRP:n omat järjestäytyneen rikollisuuden määritelmät, mutta ei silti ole sellaista KRP:n mielestä.

Samaan aikaan, kun KRP huutelee kovaan ääneen liivijengien satojen tuhansien hämäräbisneksistä ja pitää niitä valtaisina rikoksina, massamme toimii poliitikkojen, virkamiesten ja liikemiesten verkosto, joka manipuloi koko maan hintatasoa laittomien kartellien kautta koko maan ja sen kansalaisten vahingoksi miljardien eurojen edestä.

Samaan aikaan, kun KRP pitäytyy omassa rajauksessaan ja sulkee silmänsä siltä todellisuudelta, jossa maamme koko poliittinen järjestelmä on korruptoitu ja sen ylimmässä johdossa on poliitikkoja, joiden taustoista löytyy kaikenlaista outoa. Samaan aikaan, kun KRP kiistää, että vaaliraha skandaalissa olisi ollut kyse järjestäytyneestä rikollisuudesta, maamme hallitus on mukana lähihistorian suurimmassa rikoksessa, joka maksaa suomalaisille miljardeja euroja.

KRP:n toiminta on ymmärrettävää. KRP:ssä pelätään. KRP, joka parhaimmillaan kykenee selvittämään yksittäisiä rikoksia uskomattomalla teholla, on täysin epäonnistunut järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Syynä siihen on täysin virheellinen analyysi. KRP on tehnyt rajauksen ja määritelmän, joka sulkee merkittävimmän ja suurimman suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden KOKONAAN pois. Tuon rikollisuuden tutkimisen sijaan KRP yrittää todistaa teoriansa siitä, että moottoripyöräkerho on rikollisjärjestö, vaikka se ei sellainen olekaan. Tämän virheellisen analyysin ja rajauksen johdosta on tuhlattu miljoonia euroja ja satojen tutkijoiden työpanos.

KRP pelkää myös poliitikkoja, jotka ovat kainaloitaan myöten sekaantuneet järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan. KRP ei yksinkertaisesti uskalla tutkia heidän tekemisiään. Poliitikot kun voivat viedä KRP:n rahat. He voivat muuttaa lakeja. He voivat erottaa henkilöitä, vaihtaa johtoa ja niin edelleen. Siksi KRP jättää tämän suurimman, yhteiskunnan ytimessä toimivan järjestäytyneen rikollisuuden täysin rauhaan.

Sensijaan, että korjaisi analyysiaan ja ryhtyisi töihin, KRP on käynyt propagandasotaan Helsingin poliisia vastaan. KRP vihjailee, että Helsingin poliisi ja etenkin sen huumerikosyksikkö toimisivat lain vastaisesti. Tämä on vain oire siitä Hoover-syndroomasta, joka KRP:n toimintaa ja tehokkuutta haittaa. Hoover-syndroomaan kuulu vainoharhaisuus ja ulkopuolisten näkeminen vihollisina.