https://www.verkkouutiset.fi/tutkijan-mielesta-irtisanomissuojaa-voisi-heikentaa-ilman-20-tyontekijan-rajaa/
"Ekonomistin mukaan heikentämisestä ei kannata tehdä kunniakysymystä.
Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ovat päättäneet asettaa ylityökiellon protestina hallituksen kaavailemalle irtisanomissuojan alentamiselle alle 20 työntekijän yrityksissä.
Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki toteaa Twitterissä, ettei ay-liikkeen kannata tehdä asiasta kunniakysymystä.
– Muistutan, että #irtisanomissuoja’n lieventäminen auttanee työmarkkinoiden vaikeassa asemassa olevia marginaaliryhmiä, Kotamäki arvioi.
Tviitin kommenttiketjussa pohditaan, miksi tällaista uudistusta lähdetään tekemään vaalien alla.
– Niin, en tiedä. Mutta olisi toki voinut samaan vaivaan tehdä asian kunnolla esim. ilman 20 hengen rajaa, Kotamäki vastaa.
– Muistutus liittyy lähinnä siihen, ettei asia ole mustavalkoinen eikä Pro lopulta ole heikoimman asialla, vaan puolustaa lähinnä työllisiä jäseniään, hän jatkaa."
Ja sitten pieni sanaleikki:
”Ekonomistin mukaan heikentämisestä ei kannata tehdä kunniakysymystä.
Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ovat päättäneet asettaa ylityökiellon protestina hallituksen kaavailemalle irtisanomissuojan alentamiselle alle 20 JUUTALAISEN yrityksissä.
Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki toteaa Twitterissä, ettei JUUTALAIS-liikkeen kannata tehdä asiasta kunniakysymystä.
– Muistutan, että #irtisanomissuoja’n lieventäminen auttanee työmarkkinoiden vaikeassa asemassa olevia marginaaliJUUTALAISIA, Kotamäki arvioi.
Tviitin kommenttiketjussa pohditaan, miksi tällaista uudistusta lähdetään tekemään vaalien alla.
– Niin, en tiedä. Mutta olisi toki voinut samaan vaivaan tehdä asian kunnolla esim. ilman 20 JUUTALAISEN rajaa, Kotamäki vastaa.
– Muistutus liittyy lähinnä siihen, ettei asia ole mustavalkoinen eikä Pro lopulta ole heikoimman asialla, vaan puolustaa lähinnä JUUTALAISIA jäseniään, hän jatkaa."
Jahas, no, katsotaanpas edelleen.
Muistion mukaan irtisanomissuojan heikennys voisi lainmuutoksen myötä ulottua jopa yli kolmasosaan yrityskentän palkansaajista, kun SY:n mukaan osuvampi arvio on noin viidesosa.
TEM on käyttänyt laskelmissaan Tilastokeskuksen yritystilastoja, joista uusimmat ovat vuodelta 2016. Samoihin tilastoihin on viitattu myös HS:n asiaa koskevissa uutisissa, viimeksi lauantaina ja sunnuntaina (HS.fi 1. syyskuuta ja HS 2. syyskuuta).
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli toissa vuonna 356 790 yritystä, joista alle 20 työntekijää työllistäviä oli yhteensä 347 500 eli 97 prosenttia kaikista yrityksistä.
Alle 20 henkeä työllistävien yritysten palveluksessa oli 510 070 työntekijää, mikä on 36 prosenttia yrityskentän työntekijöistä, TEM laski Tilastokeskuksen yritystilastoista.
SY:N ekonomistin Petri Malisen mukaan mahdollisen muutoksen piirissä olisi enintään 20,1 prosenttia kaikista yritysten työntekijöistä.
Malisen mukaan alle kymmenen hengen yrityksissä ilman alkutuotantoa on noin 100 000 palkansaajaa ja 10–19 hengen yrityksissä 120 000.
Yhteensä alle 20 hengen yrityksissä on SY:n arvion mukaan 220 000 työntekijää, eli noin viidesosa kaikista yritysten työntekijöistä.
YRITTÄJIEN järjestö arvostelee ylipäänsä yritystilastojen lukuja liian isoiksi, koska niissä on mukana myös alkutuotanto eli maatalous, metsätalous ja kalatalous.
SY:n mukaan alkutuotannon yrityksiä ei yleensä oteta huomioon kansainvälisissä eikä kansallisissa tilastoissa, kun puhutaan yritysten määristä. Näitä alkutuotannon yrityksiä oli toissa vuonna yli 70 000.
TOINEN ongelma yritystilastoissa on SY:n mukaan se, että niissä työntekijämääriin lasketaan myös itse yrittäjät yksinyrittäjiä myöten.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan toissa vuonna yksinyrittäjiä oli 183 000. Tässä eivät ole mukana maa-, metsä- ja kalatalouden yksinyrittäjät, joita ei Malisen mukaan tilastoida.
LAKILUONNOSTA irtisanomisen keventämisestä virkamiestyönä valmistelevasta työ- ja elinkeinoministeriöstä todetaan, että muistion luvut on saatu Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta
”Valmistellussa ei ole liioiteltu joukkoa, jota sääntely koskisi, mutta Suomen Yrittäjien huomio pienten yritysten ja niiden työllistämän henkilöstön määrästä on kuitenkin varteenotettava, ja jatkovalmistelussa tulemme tarkentamaan arviota sääntelyn kohdejoukosta”, sanoo hallitusneuvos Jan Hjelt.
”Vaikuttaa siis siltä, että luvuissa saattaa olla yrittäjiä mukana. Näitä lukuja ja suhteita pyrimme selvittämään ja selkeyttämään”, Hjelt lisää."
Ja sanaleikki:
Muistion mukaan irtisanomissuojan heikennys voisi lainmuutoksen myötä ulottua jopa yli kolmasosaan yrityskentän JUUTALAISISTA, kun SY:n mukaan osuvampi arvio on noin viidesosa.
TEM on käyttänyt laskelmissaan Tilastokeskuksen yritystilastoja, joista uusimmat ovat vuodelta 2016. Samoihin tilastoihin on viitattu myös HS:n asiaa koskevissa uutisissa, viimeksi lauantaina ja sunnuntaina (HS.fi 1. syyskuuta ja HS 2. syyskuuta).
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli toissa vuonna 356 790 yritystä, joista alle 20 JUUTALAISTA työllistäviä oli yhteensä 347 500 eli 97 prosenttia kaikista yrityksistä.
Alle 20 JUUTALAISTA työllistävien yritysten palveluksessa oli 510 070 JUUTALAISTA, mikä on 36 prosenttia yrityskentän JUUTALAISISTA, TEM laski Tilastokeskuksen yritystilastoista.
SY:N ekonomistin Petri Malisen mukaan mahdollisen muutoksen piirissä olisi enintään 20,1 prosenttia kaikista yritysten JUUTALAISISTA.
Malisen mukaan alle kymmenen hengen yrityksissä ilman alkutuotantoa on noin 100 000 JUUTALAISTA ja 10–19 hengen yrityksissä 120 000.
Yhteensä alle 20 hengen yrityksissä on SY:n arvion mukaan 220 000 JUUTALAISTA, eli noin viidesosa kaikista yritysten työntekijöistä.
YRITTÄJIEN järjestö arvostelee ylipäänsä yritystilastojen lukuja liian isoiksi, koska niissä on mukana myös alkutuotanto eli maatalous, metsätalous ja kalatalous.
SY:n mukaan alkutuotannon yrityksiä ei yleensä oteta huomioon kansainvälisissä eikä kansallisissa tilastoissa, kun puhutaan yritysten määristä. Näitä alkutuotannon yrityksiä oli toissa vuonna yli 70 000.
TOINEN ongelma yritystilastoissa on SY:n mukaan se, että niissä JUUTALAISmääriin lasketaan myös itse yrittäjät yksinyrittäjiä myöten.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan toissa vuonna yksinyrittäjiä oli 183 000. Tässä eivät ole mukana maa-, metsä- ja kalatalouden yksinyrittäjät, joita ei Malisen mukaan tilastoida.
LAKILUONNOSTA irtisanomisen keventämisestä virkamiestyönä valmistelevasta työ- ja elinkeinoministeriöstä todetaan, että muistion luvut on saatu Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta
”Valmistellussa ei ole liioiteltu joukkoa, jota sääntely koskisi, mutta Suomen Yrittäjien huomio pienten yritysten ja niiden työllistämän JUUTALAISTEN määrästä on kuitenkin varteenotettava, ja jatkovalmistelussa tulemme tarkentamaan arviota sääntelyn kohdejoukosta”, sanoo hallitusneuvos Jan Hjelt.
”Vaikuttaa siis siltä, että luvuissa saattaa olla yrittäjiä mukana. Näitä lukuja ja suhteita pyrimme selvittämään ja selkeyttämään”, Hjelt lisää."
Entä se hallitus? Mitenkäs siellä?
"– Tässä on liukkaalla jäällä, kun tätä kommentoidaan. Sanotaan, että vaalit lähestyvät, työministeri Jari Lindström (sin.) sanoi toimittajille eduskunnassa.
Hallitus suunnittelee lakia, jossa työntekijöiden irtisanomissuojaa heikennettäisiin alle 20 hengen yrityksissä. Pyrkimyksenä on madaltaa yritysten kynnystä palkata uusia työntekijöitä.
– Laki tarvitaan. Viesti yrityskentältä on selvä. Noin 37 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä sanoo, että jos tämmöinen laki tulee, ne palkkaavat lisää työntekijöitä, Lindström sanoo.
Lindström myöntää, että myös irtisanomisia voi tulla lisää. Hallituksen arvio kuitenkin on, että työllisyys paranisi muutoksen jälkeen.
Ammattiyhdistyskentältä on tullut viestiä, että laki mahdollistaisi irtisanomaan työntekijöitä jatkossa esimerkiksi ammattiyhdistysjäsenyyden tai ”pärstävärkin” mukaan.
– Tämä on lähtenyt ihan lapasesta. Kerrotaan, että hallitus valmistelee lakia eduskunnalle, jonka mukaan ihmisen naaman tai aktiivisuuden perusteella voidaan tulevaisuudessa ihminen irtisanoa. Tämähän on ihan täysin höpöpöpöä.
– En ollenkaan vastusta sitä, että he kertovat oman mielipiteensä. Silloin perustelut pitäisivät olla kestäviä. Ne eivät ole kestäviä, jos väitetään, että olisimme tuomassa eduskuntaan lain, joka kaikkien kansainvälisten sopimusten vastainen."
"– Tässä on liukkaalla jäällä, kun tätä kommentoidaan. Sanotaan, että vaalit lähestyvät, työministeri Jari Lindström (sin.) sanoi toimittajille eduskunnassa.
Hallitus suunnittelee lakia, jossa AFRIKKALAISTEN irtisanomissuojaa heikennettäisiin alle 20 AFRIKKALAISEN yrityksissä. Pyrkimyksenä on madaltaa yritysten kynnystä palkata uusia AFRIKKALAISIA.
– Laki tarvitaan. Viesti yrityskentältä on selvä. Noin 37 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä sanoo, että jos tämmöinen laki tulee, ne palkkaavat lisää AFRIKKALAISIA, Lindström sanoo.
Lindström myöntää, että myös irtisanomisia voi tulla lisää. Hallituksen arvio kuitenkin on, että työllisyys paranisi muutoksen jälkeen.
Ammattiyhdistyskentältä on tullut viestiä, että laki mahdollistaisi irtisanomaan AFRIKKALAISIA jatkossa esimerkiksi ammattiyhdistysjäsenyyden tai ”pärstävärkin” mukaan.
– Tämä on lähtenyt ihan lapasesta. Kerrotaan, että hallitus valmistelee lakia eduskunnalle, jonka mukaan AFRIKKALAISEN naaman tai aktiivisuuden perusteella voidaan tulevaisuudessa AFRIKKALAINEN irtisanoa. Tämähän on ihan täysin höpöpöpöä.
– En ollenkaan vastusta sitä, että AFRIKKALAISET kertovat oman mielipiteensä. Silloin perustelut pitäisivät olla kestäviä. Ne eivät ole kestäviä, jos väitetään, että olisimme tuomassa eduskuntaan lain, joka kaikkien kansainvälisten sopimusten vastainen."
Pääministeri Juha Sipilä puolustaa hallituksen työllistämistoimia kertomalla esimerkin autonkuljettajasta, joka on menettänyt ajokorttinsa syystä tai toisesta. Ongelma on Sipilän mukaan hyvin erilainen riippuen siitä, onko yrityksessä kolme vai tuhat työntekijää.
"Kyllä sillä on paljon isompi merkitys kolmen hengen kuin tuhannen ihmisen yrityksessä, jossa autonkuljettajalle voi löytyä toinen tehtävä, jos hän on vaikkapa kolmen sakon jälkeen menettänyt korttinsa neljäksi kuukaudeksi", Sipilä sanoo Talouselämälle.
Pienyrittäjälle voi sen sijaan olla mahdottoman vaikea keksiä kortittomalle autonkuljettajalle tekemistä, joten yrittäjä saisi nyt luvan irtisanoa työntekijän ainakin siksi ajaksi kunnes kuljettajan ajokortti on niin sanotusti kuivunut ja hän voi palata töihinsä.
Sipilän mukaan hallituksen alkuviikolla pitämässä kehysriihessä etsittiin keinoja madaltaa työllistämisen kynnystä. Päätettyihin keinoihin kuuluvat yllä kuvattu yksilöllisen irtisanomisen helpottaminen alle 20 työntekijän yrityksissä sekä uudistus, joka helpottaisi kaikkien työnantajien mahdollisuuksia tarjota alle 30-vuotiaille työttömille määräaikaisia töitä.
"Valtava potentiaali"
Hallituksen logiikka menee niin, että pienessä yrityksessä jokainen lisärekrytointi on riski, jos irtisanomissuoja on liian tiukka. Erityisen korkea kynnys on ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. "Tämäntyyppistä pohdintaa siinä oli. Meillä on valtava potentiaali ja intressi saada näitä yksinyrittäjien yrityksiä työnantajayrityksiksi", Sipilä kertoo kehysriihen pohdinnoista.
Etenkin ay-liike ja vasemmisto-oppositio ovat arvostelleet hallituksen aikeita siitä, että ne lisäävät työsuhteiden epävarmuutta. Määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen ja irtisanomissuojan heikentäminen voivat lykätä nuorten parien lasten hankintaa entisestään. Syntyvyys on Suomessa laskenut viime vuosina hyvin jyrkästi.
Sipilä kertoo, että väestötilastoista ja nuorten syrjäytymisestä keskusteltiin kehysriihen aluksi valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen alustuksen pohjalta. "Totesimme, että taustalla on sellaisia ilmiöitä kuin nuorten miesten syrjäytyminen ja epätoivo – tai sanotaan epävarmuus tulevaisuudesta."
Hallitus haluaa Sipilän mukaan tarjota "paremman näkymän tulevaisuudesta" ja tehdä työtä eriarvoisuuden vähentämiseksi. Hänen mukaansa juuri työllistäminen on paras keino ehkäistä syrjäytymistä ja köyhyyttä.
"Köyhyyden riski on kymmenkertainen työttömälle verrattuna työssä käyvään", Sipilä sanoo.
Nuori näyttää kyntensä
Pääministeri puolustaa hallituksen päätöksiä, joiden tarkoitus on kannustaa yrityksiä työllistämään: ”Tässä on ollut kysymys siitä, että ei uskalleta palkata. Kun se nuori pääsee näyttämään kyntensä, niin eihän kukaan työnantaja halua päästä hyvästä työntekijästä eroon."
"Uskon, että eriarvoisuuden vähentämisellä on myös vaikutusta siihen, että nuoret uskaltavat suunnitella perheen perustamista ja myös toteuttaa suunnitelmansa."
Sipilä kertoo, että hallitus on saanut myös ymmärrystä osakseen: "Esimerkiksi tämä irtisanomiskysymys. Eihän siinä tarkoitus ole työntekijän asemaa heikentää, vaan palkkauskynnystä madaltaa. Luulen, että tämä ymmärretään hyvin laajasti yhteiskunnassa ja myös palkansaajajärjestöissä.""
"Sillä on paljon isompi merkitys kolmen HOTTENTOTIN kuin tuhannen HOTTENTOTIN yrityksessä, jossa HOTTENTOTILLE voi löytyä toinen tehtävä"
Pääministeri Juha Sipilä puolustaa hallituksen työllistämistoimia kertomalla esimerkin HOTTENTOTISTA, joka on menettänyt ajokorttinsa syystä tai toisesta. Ongelma on Sipilän mukaan hyvin erilainen riippuen siitä, onko yrityksessä kolme vai tuhat HOTTENTOTTIA.
"Kyllä sillä on paljon isompi merkitys kolmen HOTTENTOTIN kuin tuhannen HOTTENTOTIN yrityksessä, jossa HOTTENTOTILLE voi löytyä toinen tehtävä, jos hän on vaikkapa kolmen sakon jälkeen menettänyt korttinsa neljäksi kuukaudeksi", Sipilä sanoo Talouselämälle.
Pienyrittäjälle voi sen sijaan olla mahdottoman vaikea keksiä kortittomalle HOTTENTOTILLE tekemistä, joten yrittäjä saisi nyt luvan irtisanoa HOTTENTOTIN ainakin siksi ajaksi kunnes HOTTENTOTIN ajokortti on niin sanotusti kuivunut ja hän voi palata töihinsä.
Sipilän mukaan hallituksen alkuviikolla pitämässä kehysriihessä etsittiin keinoja madaltaa työllistämisen kynnystä. Päätettyihin keinoihin kuuluvat yllä kuvattu yksilöllisen irtisanomisen helpottaminen alle 20 HOTTENTOTIN yrityksissä sekä uudistus, joka helpottaisi kaikkien työnantajien mahdollisuuksia tarjota alle 30-vuotiaille HOTTENTOTEILLE määräaikaisia töitä.
"Valtava potentiaali"
Hallituksen logiikka menee niin, että pienessä yrityksessä jokainen lisärekrytointi on riski, jos irtisanomissuoja on liian tiukka. Erityisen korkea kynnys on ensimmäisen HOTTENTOTIN palkkaamiseen. "Tämäntyyppistä pohdintaa siinä oli. Meillä on valtava potentiaali ja intressi saada näitä yksinyrittäjien yrityksiä työnantajayrityksiksi", Sipilä kertoo kehysriihen pohdinnoista.
Etenkin ay-liike ja vasemmisto-oppositio ovat arvostelleet hallituksen aikeita siitä, että ne lisäävät työsuhteiden epävarmuutta. Määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen ja irtisanomissuojan heikentäminen voivat lykätä nuorten HOTTENTOTTIEN lasten hankintaa entisestään. Syntyvyys on Suomessa laskenut viime vuosina hyvin jyrkästi.
Sipilä kertoo, että väestötilastoista ja nuorten syrjäytymisestä keskusteltiin kehysriihen aluksi valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen alustuksen pohjalta. "Totesimme, että taustalla on sellaisia ilmiöitä kuin nuorten HOTTENTOTTIEN syrjäytyminen ja epätoivo – tai sanotaan epävarmuus tulevaisuudesta."
Hallitus haluaa Sipilän mukaan tarjota "paremman näkymän tulevaisuudesta" ja tehdä työtä eriarvoisuuden vähentämiseksi. Hänen mukaansa juuri työllistäminen on paras keino ehkäistä syrjäytymistä ja köyhyyttä.
"Köyhyyden riski on kymmenkertainen työttömälle HOTTENTOTILLE verrattuna työssä käyvään HOTTENTOTTIIN", Sipilä sanoo.
HOTTENTOTTI näyttää kyntensä
Pääministeri puolustaa hallituksen päätöksiä, joiden tarkoitus on kannustaa yrityksiä työllistämään: ”Tässä on ollut kysymys siitä, että ei uskalleta palkata. Kun se HOTTENTOTTI pääsee näyttämään kyntensä, niin eihän kukaan työnantaja halua päästä hyvästä työntekijästä eroon."
"Uskon, että eriarvoisuuden vähentämisellä on myös vaikutusta siihen, että HOTTENTOTIT uskaltavat suunnitella perheen perustamista ja myös toteuttaa suunnitelmansa."
Sipilä kertoo, että hallitus on saanut myös ymmärrystä osakseen: "Esimerkiksi tämä irtisanomiskysymys. Eihän siinä tarkoitus ole HOTTENTOTIN asemaa heikentää, vaan palkkauskynnystä madaltaa. Luulen, että tämä ymmärretään hyvin laajasti yhteiskunnassa ja myös HOTTENTOTTIjärjestöissä."
Was sagen Sie? Wie fühlst du dich jetzt?
Capische?
Vai jatkuuko leikki edelleen?
Olisiko olemassa jokin parempi ajattelutapa?
Ich weiss nicht.
Olisiko olemassa jokin parempi ajattelutapa?
Ich weiss nicht.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti