AVOIN KIRJE LAINVALVONTAVIRANOMAISILLE

Viitaten useisiin saamini yhteydenottoihin:

Koska presidentin vaalit lähestyvät ja kansalaisten keskuudessa vallitsee tästä asiasta epätietoisuutta, olisi varmaankin hyvä selvittää onko presidentti Sauli Niinistö toiminut lainvastaisesti sekä virassa ollessaan, että jo ennen sitä. Tämä vain siksi, että asioihin saataisiin selvyys ja kansalaiset äänestyspäätöstä tehdessään tietäisivät onko istuva presidentti syyllistynyt lain vastaiseen toimintaan poliittisella urallaan vaiko ei. Ja tietenkin siksi, että lakihan on Suomessa kaikille sama ja koskee jokaista kansalaista samalla tavalla, eikö niin?

Ensimmäiseksi olisi toivottavaa minkä tahansa lainvalvontaviranomaisen selvittävän liitettiinkö Suomi lain vastaisesti Euroopan Unioniin vuonna 1995. Tuolloin ministerinä toiminu Sauli Niinistöhän oli Paavo Lipposen ohella merkittävin jäsenyyttä ajanut poliitikko maassamme. Se on aivan varmaa, että Suomi oli perustuslain vastaisesti Euroopan Unionissa aina vuoteen 2011, jolloin lakiin tehtiin lisäys "Suomi on Euroopan Unionin jäsenvaltio." Olisikin syytä selvittää miten ja kenen toimesta me olimme perustuslain vastaisesti EU-jäsenvaltio ja mikä oli presidentti Sauli Niinistön rooli tässä asiassa. Näin siksi, että äänestäjien keskuudessa asiaan liittyvä epätietoisuus saataisiin selvitettyä ja mahdollisesti aiheettomat tai virheelliset käsitykset korjattua.

Euroopan Unionin jäsenyyshän on edelleenkin perustuslain vastainen, sillä kuten valtiosäännön ensimmäisessä lauseessakin sanotaan "Suomi on täysivaltainen tasavalta." ja Euroopan Unionissahan näin ei ole.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=OJ:C:2007:306:FULL&from=FI
http://eur-lex.europa.eu/collection/eu-law/treaties.html?locale=fi
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=REPORT&reference=A8-2016-0390&language=FI

Presidentti Sauli Niinistö ilmoitti tuolloin 1995, ettei Suomen markkaa olla liittymispäätöksellä vaihtamassa, mutta kun markka sitten korvattiin eurolla, Niinistö ja muut markasta luopumisen puolustajat sanoivat, että Suomi päätti luopua markasta liittyessään Euroopan Unioniin. Olisikin hyvä selvittää syyllistyikö presidentti Niinistö tahalliseen harhauttamiseen, perättömän lausuman antamiseen, vai mistä oli kyse, kun lausunnot erosivat toisistaan noin paljon samassa asiassa. Näin äänestäjien keskuudessa nyt vallitseva hämmennys saataisiin poistettua.
http://seppohautaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147807-sauli-niinisto-65-v-tassa-muistutus-kansan-harhauttamisesta

Lainvalvontaviranomaisten olisi hyvä myös selvittää mikä oli presidentti Sauli Niinistön rooli Nato Isäntämaa -sopimuksen synnyssä ja hyväksymisessä. Mediassa vuonna 2014 esillä olleiden tietojen mukaan presidentti Niinistö ja tuolloinen puolustusministeri Carl Haglund olivat läsnä tilaisuudessa, jossa kenraali Jarmo Lindberg allekirjoitti sopimuksen.

Nato Isäntämaa -sopimuksestahan tehtiin vuonna 2015 lukuisia tutkintapyyntöjä ja Suojelupoliisi valitsi tuolloin muistini mukaan tutkintapäällikön selvitykselle, mutta asiasta ei ole kuultu sen jälkeen mitään. Näin siitä huolimatta, että Nato Isäntämaa -sopimus rikkoo useita maamme lakeja. Se on sekä rikoslain että perustuslain vastainen. Aluevalvontalakiahan muutettiin Isäntämaa-sopimukseen sopivaksi vasta jälkikäteen 2015, joten se rikkoi joidenkin näkemysten mukaan allekirjoitushetkellä tuolloin voimassaollutta aluevalvontalakia.

Sen lisäksi kenraali Lindbergillä ei ollut mitään laillisia valtuuksia allekirjoittaa sopimusta Suomen valtion puolesta, koska yhdelläkään sotilasvirkamiehellä ei ole mitään valtuuksia tehdä mitään valtiosopimuksia ulkovaltojen kanssa ILMAN EDUSKUNNAN ETUKÄTEEN MYÖNTÄMÄÄ MANDAATTIA.
http://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258487/PEVIESTOS-YlPalvO2009.pdf
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940750

Olisikin äänestäjien keskuudessa vallitsevan epätietoisuuden vuoksi hyvä selvittää oliko presidentti Niinistö paikalla allekirjoitustilaisuudessa ja jos oli, tiesikö hän sopimuksen olevan Suomen lakien vastainen, ja jos tiesi, miksei hän korkeimpana maan luottamusvirkaa valittuna henkilönä yrittänyt estää lainvastaisen sopimuksen allekirjoitusta, jos oli läsnä tilaisuudessa. Tätä moni äänestäjä nyt miettii tykönään, eivätkä epäilykset valitettavasti poistu ilman perusteellista asian selvittämistä.

Tätä sopimustahan ei koskaan käsitelty lain mukaisesti eduskunnassa, vaan se hyväksytettiin jälkikäteen Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa ikään kuin sen myönteinen kanta, joka sekin olisi siis syytä tutkia mahdollisesti rikollisena päätöksenä, korvaisi koko eduskunnan hyväksymän ja myöntämän luvan. Isäntämaa-sopimustahan ei ole koskaan tuotu lain vaatimalla tavalla koko eduskunnan käsittelyyn, vaikka se onkin valtiosopimus. Sellaiset tulisi käsitellä koko eduskunnan toimesta, jos maassa noudatettaisiin lakia.

Juuri siksi tämäkin asia olisikin hyvä selvittää jo ennen vaaleja. Täytyy muistaa sekin, että presidentti Niinistö on koulutukseltaan juristi ja juuri siksi moni äänestäjä epäileekin hänen olleen tietoinen siitä, että hänen toimintansa on mahdollisesti ollut lain vastaista. Avoimella viranomaistutkinnalla aiheettomat epäilykset voitaisiinkin todeta vääriksi ja mahdollisesti paikkansa pitävät aiheellisiksi. Epäselvyys asian suhteen poistuisi joka tapauksessa. Se olisi myös presidentti Niinistön etu tässä tilanteessa.

Lopuksi laitan tähän esille ne rikoslain ja perustuslain kohdat, joita moni kansalainen epäilee kertomansa mukaan presidentti Sauli Niinistön rikkoneen. Avoin viranomaisselvitys selkiyttäisikin tilannetta ja poistaisi mahdollisesti aiheettomat epäilykset ja nyt vellovan epätietoisuuden näiden kysymysten suhteen.

ystävällisin terveisin,
Sami Parkkonen, kansalainen, äänestäjä ja sitoutumaton presidenttiehdokas.

Perustuslaki:

"Suomen perustuslaki

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.


Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:
1 luku
Valtiojärjestyksen perusteet
1 §
Valtiosääntö

Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen. (4.11.2011/1112)

2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

3 §
Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi

Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.

Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

4 §
Valtakunnan alue

Suomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Rikoslaki:

"12 luku (21.4.1995/578)

Maanpetosrikoksista

1 § (21.4.1995/578)
Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen

Joka tarkoituksenaan väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla taikka vieraan valtion sotilaallisen tai taloudellisen painostuksen tai tuen avulla

1) saattaa Suomi tai osa Suomea vieraan valtion alaiseksi,

2) irrottaa osa Suomea muusta valtakunnasta tai

3) muulla vakavuudeltaan näihin rinnastettavalla tavalla rajoittaa Suomen valtiollista itsemääräämisoikeutta

tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara, on tuomittava Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

2 § (21.4.1995/578)
Sotaan yllyttäminen

Jos joku Suomessa tai Suomen kansalainen Suomen ulkopuolella Suomea koskevan sotilaallisen tai kansainvälisen poliittisen kriisin aikana tai sellaisen välittömästi uhatessa, tarkoituksenaan saattaa Suomi sotaan tai sotatoimen kohteeksi,

1) julkisesti kehottaa vierasta valtiota hyökkäystekoon Suomea vastaan tai Suomea hyökkäystekoon vierasta valtiota vastaan,

2) julkisesti levittää lausumia tai muita ilmaisuja, joiden tarkoituksena on vaikuttaa yleisen mielipiteen kehittymiseen hyökkäystekojen käyttöä puoltavaksi,

3) järjestelmällisesti levittää ilmeisen perättömiä tai harhaanjohtavia tietoja Suomen puolustuksesta tai sotilas- tai puolustuspoliittisista aikomuksista taikka

4) oikeudettomasti suorittaa vieraaseen valtioon, sen edustajaan, alueeseen tai omaisuuteen kohdistuvan väkivaltaisen teon

siten, että teko selvästi lisää Suomen sotaan tai sotatoimen kohteeksi joutumisen vaaraa, hänet on tuomittava sotaan yllyttämisestä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

3 § (21.4.1995/578)
Maanpetos

Suomen kansalainen, joka Suomea koskevan sodan, aseellisen selkkauksen tai miehityksen aikana tai sellaisen välittömästi uhatessa

1) liittyy vihollisen asevoimiin,

2) osallistuu sotatoimiin tai muihin sotilaallisiin toimiin Suomea vastaan,

3) palvelee sellaisissa vihollisen sotilas- tai siviilitehtävissä, jotka välittömästi edistävät sotatoimia Suomea vastaan, taikka

4) ryhtyy yhteistoimintaan vihollisen kanssa tai muulla vastaavalla tavalla vihollisen eduksi vahingoittaa Suomea,

on tuomittava maanpetoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Maanpetoksesta tuomitaan myös ulkomaalainen, joka tekee 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun teon Suomessa oleskellessaan tai ollessaan valtakunnan palveluksessa.

Yritys on rangaistava.

Tämän pykälän 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna vihollisen auttamisena ei pidetä sellaista miehityksen aikana suoritettua toimenpidettä, joka on ilmeisen tarpeellinen väestön elinolojen turvaamiseksi.

4 § (21.4.1995/578)
Törkeä maanpetos

Jos maanpetoksessa

1) aiheutetaan vaara valtakunnan tai sen osan joutumisesta vieraan vallan alaiseksi tai

2) muuten aiheutetaan Suomelle erityisen suurta vahinkoa

ja maanpetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä maanpetoksesta vankeuteen vähintään neljäksi vuodeksi tai elinkaudeksi.

Yritys on rangaistava.

5 § (21.4.1995/578)
Vakoilu

Joka vierasta valtiota hyödyttääkseen tai Suomea vahingoittaakseen hankkii tiedon sellaisesta Suomen maanpuolustusta tai muuta poikkeuksellisiin oloihin varautumista, Suomen ulkomaansuhteita, valtiontaloutta, ulkomaankauppaa tai energiahuoltoa koskevasta taikka muusta niihin rinnastettavasta, Suomen turvallisuuteen vaikuttavasta seikasta, jonka tuleminen vieraan valtion tietoon voi aiheuttaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle, on tuomittava vakoilusta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Vakoilusta tuomitaan myös se, joka vierasta valtiota hyödyttääkseen tai Suomea vahingoittaakseen toiselle välittää, luovuttaa tai ilmaisee taikka julkistaa 1 momentissa tarkoitetun tiedon.

Yritys on rangaistava.

Vihollisen sotavoimiin kuuluva saadaan tuomita vakoilusta ainoastaan, jos hän salaten kuuluvansa vihollisen sotavoimiin oleskelee Suomessa tai Suomen puolustusvoimien sotatoimialueella. Häntä ei saa tuomita muusta vakoilusta kuin siitä, mistä hänet on tavattu.

6 § (21.4.1995/578)
Törkeä vakoilu

Jos vakoilu

1) tehdään poikkeuksellisissa oloissa,

2) koskee Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle erittäin merkittävää seikkaa tai

3) on omiaan aiheuttamaan erityisen suurta 5 §:ssä tarkoitettua vahinkoa

ja vakoilu on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä vakoilusta vankeuteen vähintään neljäksi vuodeksi tai elinkaudeksi.

Yritys on rangaistava.

7 § (21.4.1995/578)
Turvallisuussalaisuuden paljastaminen

Joka oikeudettomasti julkistaa tai toiselle välittää, luovuttaa tai ilmaisee taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon seikasta, joka Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi on säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi tai joka tekijän tieten on sen laatuinen, että sen paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle, on tuomittava turvallisuussalaisuuden paljastamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.

8 § (21.4.1995/578)
Tuottamuksellinen turvallisuussalaisuuden paljastaminen

Joka törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti julkistaa taikka toiselle välittää, luovuttaa tai ilmaisee tiedon seikasta, joka Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi on säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi, on tuomittava tuottamuksellisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisestasakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

9 § (21.4.1995/578)
Luvaton tiedustelutoiminta

Joka vierasta valtiota vahingoittaakseen tai toista vierasta valtiota hyödyttääkseen hankkii tietoja vieraan valtion maanpuolustuksesta, turvallisuudesta tai niihin välittömästi vaikuttavista seikoista ja siten aiheuttaa vahinkoa tai vaaraa Suomen ulkomaansuhteille, on tuomittava luvattomasta tiedustelutoiminnasta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.
10 § (21.4.1995/578)
Puolueettomuusmääräysten rikkominen

Joka rikkoo Suomen suhtautumisesta sotaa käyviin vieraisiin valtioihin annettuja puolueettomuusmääräyksiä, on tuomittava puolueettomuusmääräysten rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

11 § (21.4.1995/578)
Maanpetoksellinen yhteydenpito

Joka tehdäkseen edellä tässä luvussa tarkoitetun rikoksen ryhtyy yhteydenpitoon vieraan valtion tai sen asiamiehen kanssa, on tuomittava maanpetoksellisesta yhteydenpidosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

13 luku (21.4.1995/578)
Valtiopetosrikoksista
1 § (21.4.1995/578)
Valtiopetos

Joka tarkoituksenaan väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla tai siihen rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti pakottamalla taikka valtiosääntöä rikkoen

1) kumota Suomen valtiosääntö tai muuttaa sitä taikka

2) muuttaa Suomen valtiojärjestystä

tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara, on tuomittava valtiopetoksestavankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Valtiopetoksesta tuomitaan myös se, joka väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla syrjäyttää tai yrittää syrjäyttää tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai eduskunnan taikka kokonaan tai osaksi estää tai yrittää estää niitä käyttämästä toimivaltaansa.

2 § (21.4.1995/578)
Törkeä valtiopetos

Jos valtiopetoksessa

1) rikoksentekijänä on tasavallan presidentti, valtioneuvoston jäsen tai muu valtion ylimpään poliittiseen tai sotilaalliseen johtoon kuuluva henkilö,

2) rikoksen tekemiseen käytetään aseistettua joukkoa,

3) rikos tehdään ihmisiä surmaamalla tai

4) rikos on poikkeuksellisten olojen vuoksi erityisen vaarallinen

ja valtiopetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä valtiopetoksesta vankeuteen vähintään neljäksi vuodeksi tai elinkaudeksi.

3 § (21.4.1995/578)
Valtiopetoksen valmistelu

Joka tehdäkseen valtiopetoksen

1 ryhtyy yhteydenpitoon vieraan valtion tai sen asiamiehen kanssa,

2) valmistaa, hankkii, kokoaa tai varastoi aseita, ampumatarvikkeita tai muita niihin rinnastettavia väkivallan käyttöön soveltuvia välineitä,

3) antaa koulutusta aseiden tai muiden väkivallan käyttöön soveltuvien välineiden käyttämisessä tai

4) värvää tai kokoaa väkeä tai varustaa sitä aseilla,

on tuomittava valtiopetoksen valmistelusta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Valtiopetoksen valmistelusta tuomitaan myös se, joka perustaa tai organisoi yhteenliittymän, jonka tarkoituksena on Suomen valtiosäännön tai valtiojärjestyksen väkivaltainen kumoaminen tai muuttaminen, osallistuu johtavassa asemassa tai muuten merkittävällä tavalla sellaisen yhteenliittymän toimintaan tai tietoisena yhteenliittymän tarkoitusperästä antaa sille merkittävää taloudellista, järjestöllistä tai muuta vastaavaa tukea.

4 § (21.4.1995/578)
Laiton sotilaallinen toiminta

Joka laittomasti perustaa, organisoi tai varustaa sotilaallisesti järjestäytyneen yhteenliittymän, jonka tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin, toimii sellaisessa yhteenliittymässä johtavassa asemassa, taloudellisesti tai muutoin merkittävällä tavalla tukee sitä tai siinä toimeenpanee tai antaa sotilaallista koulutusta, on tuomittava laittomasta sotilaallisesta toiminnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001