TURVALLISUUSPOLITIIKKAA

Kun tässä on taas ihmetelty yhdeltä sun toiselta suunnalta mielipiteitä Syyriasta ja Natosta sun muista, lienee paikallaan selvittää taas kerran mikä on minun turvallisuuspoliittinen näkemykseni. Joku voi suuttua, joku loukkaantua, jonkun mielestä olen väärässä ja hyvä niin. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Niin myös minulla.

Minun turvallisuuspoliittinen näkemykseni lähtee vain ja ainoastaan siitä mikä on Suomen ja suomalaisten etu. Valitettavasti en välitä paskaakaan siitä mikä on afganistanilaisen etu, irakilaisten etu, mitä turvallisuuspoliittisia haasteita Yhdysvalloilla on, mikä on Naton näkemys, puhumattakaan siitä mitä itänaapurissa tuumitaan. Minua ei kiinnosta lainkaan miten Turkki turvallisuuttaan ajattelee tai onko Italia lirissä laittoman maahanmuuton kanssa.

Minä en välitä hevonvittua Euroopan Unionista tai sen muitten jäsenmaitten turvallisuudesta tai sotilallisista uhkakuvista. Minua kiinnostaa vain Suomi ja suomalaisten turvallisuus. Niin kiinnosti tätäkin miestä aikoinaan.

Kun minua on nimitelty ryssätrolliksi ja ties miksi, olen aina ilmoittanut, että näyttäkää missä olen kehunut tai ylistänyt Venäjää tai Putinia. Sen jälkeen tuleekin hiljaista. Venäjä on Venäjä. Se ei ole koskaan ollut länsimainen demokratia, eikä siitä sellaista koskaan tulekaan. Se on ihan helvetin iso maa, joka on tuossa naapurissa. Se on tosiasia. Kuten Paasikivi aikoinaan jo totesi: tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Ulkopoliittisen instituutin pelkoripuliosasto voisikin ottaa kätösensä pois potasta ja kasvaa aikuisiksi ja viisastua.

Kun minulta kysytään mikä muka olisi vaihtoehto tälle Nato-huoraamiselle ja Obaman perseen nuoleskellulle, sanon aina Sveitsi. Tähän sanotaan, ettei Sveitsillä ole Venäjää naapurissa. No ei ole. Mutta sen naapureita ovat olleet Hitlerin Saksa, keisarillinen Saksa, Itävalta-Unkarin imperiumi, Napoleon ja sen sellaiset vesselit, eikä yksikään noista ole koskaan hyökännyt Sveitsiin. Miksi? Koska jokainen noistakin vatipäistä tajusi aikoinaan, ettei hyökkäys Sveitsiin ole uhrausten arvoinen. Sveitsi ei ole uhannut ketään, mutta sinne meneminen olisi tullut ihan vitun kalliiksi.

Tämä oli ja sen pitäisi olla myös Suomen turvallisuuspolitiikan perusta. Tämän tajusi myös aikoinaan sellainen vekkuli kaveri kuin Josef Stalin menetettyään 2-3 miljoonaa miestä suomalaisten kanssa tanssiessaan. Stalin ymmärsi kuuden vuoden oppitunnin jälkeen, että suomalaisten on parempi antaa olla. Kuten kenraali evp Gustav Häglundkin totesi: täällä voi tulla turpaan. Ja sodan jälkeen kaikki sujuikin oikein hyvin. Kukaan ei uhannut meitä, emmekä me muita. Itsestään selvää oli, että jos Neuvostoliitto olisi tullut tänne, edessä olisi ollut sellainen rähinä että Afganistanin sota olisi vaikuttanut pilipalileikkiretkeltä.

Tuon turvallisuuspolitiikan ansiosta Suomi nousi hämmästyttävän nopeasti sodan runtelemasta agraarivaltiosta yhdeksi maailman rikkaimmista maista. Se oli mahdollista, koska elimme rauhassa ja teimme rahaa. Teimme töitä ja kävimme kauppaa idän, lännen ja etelän kanssa. Se oli hienoa aikaa. Se oli kansallisen hyvinvoinnin nousukausi, menestystarina jollaisesta Stubbin kaltaiset kusipäät eivät tajua paskaakaan. Ja Stubbhan on aivan avoimesti ilmoittanutkin, ettei edes ole suomalainen. Hän on "eurooppalainen", paitsi silloin kun kehuu olevansa etelävaltiolainen.
https://www.youtube.com/watch?v=83EE-ypprZE
Vuonna 1995 joukko suomalaisia maanpettiureita liitti maamme perustuslain vastaisesti Euroopan Unioniin. Vuonna 1999 samat kusipäät päättivät luovuttaa talouspolitiikan ohjat ulkomaalaisille perustuslain vastaisesti omasta rahasta luopumalla. Vuonna 2014 samat paskiaiset liittivät Suomen Natoon perustuslain, rikoslain ja puolueettomuuslakien vastaisesti Nato Isäntämaa-sopimuksella.

Mitä tuosta kaikesta on seurannut? Aivan. Onko turvallisuus lisääntynyt? Onko taloutemme kohentunut? Onko hyvinvointimme kasvanut? Juuri näin.

Nyt joku siellä jeesustelee, että YYA-sopimuksessa oli sotilaallinen pykälä, jonka nojalla ryssät olis voinu tulla tänne. No ei. Se pykälä oli Paasikiven neuvottelutaitojen mestarinäytös. Siinä nimittäin todettiin, että sotilaalliset konsultaatiot aloitetaan jos kumpikin osapuoli katsoo ne aiheelliseksi. Siis KUMPIKIN osapuoli. Suomi ei koskaan katsonut aiheelliseksi. Ei vuonna 1956, ei vuonna 1961, ei vuonna 1968, eikä vuonna 1979. Moni neuvostopomo kiroilikin sopimusta myöhemmin.

Lukekaapa Nato Isäntämaa-sopimus. Se löytyy suomeksi eripuolilta Nettiä. Tai lukekaa se englanniksi. Lukekaa ne Nato-asiakirjat joihin siinä viitataan. Aivan. Tuossa sopimuksessa ei mainita Suomen turvallisuutta kertaakaan. Tuossa sopimuksessa ei mainita Suomen auttamista kertaakaan. Tuossa sopimukessa ei luvata tukea Suomelle missään kohdassa. Sensijaan sopimus antaa Natolle oikeuden tulla Suomeen, se pakottaa Suomen tukemaan Natoa sotilas- ja siviilivoimin, sopimuksen mukaan Suomi maksaa kaikki laskut, sopimuksen mukaan korkein maassa oleva Nato-komentaja päättää kaikesta (hän voi konsultoida Suomen hallitusta, eduskuntaa ja sotilasjohtoa jos haluaa, mutta se ei ole pakollista).

Millainen vitun sopimus tuo on?? No se selvisi tänään. USA onkin kutsunut itsensä Suomeen sotaharjoittelemaan. Kysymys kuuluu: millainen on suomalainen upseerikunta kun se laskee ulkolaisia sotilaita heilumaan tänne noin vain? Ei minkäänlainen. Suomalaiset upseerit ovat paskahousuja, joiden suurin intohimo tuntuu nykyisin ulkomaalaisen sotilaan imeminen. Onneksi suomalaiset upseerit olivat hieman toisenlaisia vuonna 1939.

Suomen pitäisi erota välittömästi Euroopan Unionista, eurosta ja irtisanoa tuo perustuslain, rikoslain ja puolueettomuusmääräysten vastainen Isäntämaa-sopimus. Suomen tulisi ottaa sama linja kuin Sveitsi. Tehkööt muut mitä lystäävät, me hoidamme oman tonttimme.

Nyt siellä joku globalisti inisee, että terroristit uhkaavat Suomea. Miksi? Koska olemme mukana Naton ja USA:n sotasekoiluissa pitkin poikin maailmaa. Mitä vitun Suomen turvallisuutta kohentaa se, että suomalaisia sotilaita on Malissa, Sudanissa tai Afganistanissa? Afganistanin sotareissu on malliesimerkki Nato-huorien paskannielemisinnosta. Se maksoi 45 miljoonaa vuodessa. Kokonaishinta oli noin 450-500 miljoonaa. Miten se paransi maamme turvallisuutta? Ei mitenkään. Ei millään tavalla.

Jos tuolla summalla olisi ostettu Stingereitä, olisiko se parantanut maamme turvallisuutta enemmän? No olisi. Sensijaan, että päädyimme terroristien listoille, olisimme saaneet kohtalaisesti ilmatorjuntakalustoa, joka sopii kuin naula päähän taistelutaktiikkaamme.Yksi Stinger maksaa 44 000 dollaria. Euron vaihtokurssi on nyt noin 1.12 dollaria, eli suunnilleen yksi yhteen. Montako Stingeriä olisi Afganistanin paskareissun hinnalla saatu Suomen armeijalle? 102 272 kappaletta. Siis 102 tuhatta 272 Stinger-ohjusta.

Kumpi olisi parempi Suomen turvallisuudelle: 102 tuhatta Stingeriä, vai se että suomalaiset ajelevat jeepillä pitkin poikin Afganistania henkensä kaupalla ja maamme päätyy terroristien listoille?? Jostakin vitun syystä olisin mielummin ottanut  satatuhatta Stingeriä. Jonkun toisen mielestä vuohipaimenten kyttääminen kaukomailla kohensi enemmän maanpuolustusta. Veikkaan, että amerikkalaisten mielisteleminen kehitysmaissa ei tee ryssiin ihan samanlaista vaikutusta kuin jos meillä olisi 102 272 Stingeriä. Voin toki olla väärässä.

Tästä on kyse. Pitäisi ajatella aina tämän maan ja kansan ja kansakunnan etua ja turvallisuutta. Ei yhdenkään vieraan valtion tai maan. Ei yhdenkään ulkomaisen neropatin, paskanpuhujan tai muunkaan ulkolaisen turvallisuutta. Vain ja ainoastaan Suomen ja suomalaisten turvallisuutta.Tämä kansa on maksanut kovan hinnan itsenäisyydestään. Se että joku jeesustelija luovuttaa verellä lunastetun maan ulkomalaisille noin vain, on näille haudoille kusemista.

Nyt siellä joku inisee, että Nato-jäsenyys takaa juuri sen turvan. Vitut. Nato-jäsenyys takaa vain kaksi asiaa: saamme olla koko ajan kusisukassa mitä joku turskaa mussuttava puupää keksii, tai mitä jenkit saa päähänsä, ja sen lisäksi suursodan sattuessa me kuolemme. Siis jokainen suomalainen ja koko tämä maa. Mistäkö tiedän sen? Koska se on Venäjän turvallisuusstrategia. Se on sen doktriini. On ollut jo vuodesta 1992 lähtien. Sota Naton kanssa on Venäjälle ydinsota. Jos me olemme Natossa, Venäjä iskee välittömästi ydinasein Suomeen. Syksyllä 2013 Venäjän puolustusministeriön entinen kakkosmies sanoi YLE:n haastattelussa, että Nato-Suomessa olisi 10-12 ydiniskun kohdetta. Se olisi sillä siisti. Sitä ei mikään tai kukaan Nato voisi estää.

Syytä on myös muistaa sekin mitä nämä uudet ystävät aikoivat tehdä suursodan sattuessa suomalaisille Kylmän sodan aikana. Joku voi unohtaa, minä en.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288760836341.html
 
Fakta on se, että Nato tarvitsee Suomea, mutta Suomi Natoa kuin ripulia. Katsokaa niitä suuria Nato-joukkoja! Paljonko niiden sodan ajan vahvuus on? Kuinka monta ukkoa Norja pistää hädän tullen riviin? Entä Tanska? Millainen sotilasmahti Ruotsi mahtaakaan oll? Ruotsilla on 51 tykkiä. Repikää siitä. Ja millainen tahtotila Natossa vallitsee? Kuinka moni natolainen on valmis puolustamaan edes omia liittolaisiaan? Katsokaapa tätä graafia tarkkaan. Ja pitkään.

Naton nopean toiminnan superultrakommandokeihäänkärki superjoukot ovat vahvuudeltaan 5000 miestä. Nato saa ne kahdessa viikossa riviin ja toimimaan. Suomella on 34 600 ukkoa rivissä 24/7. Kahdessa viikossa Suomella on noin 120 000 ukkoa rivissä. Miettikääpä sitä. Kun Natossa päätöksen tekoon menee keskimäärin noin kuukausi, Suomessa vastaaviin menee muutamia tunteja.Kuka tarvitsee ketä suojakseen?

Otin oman sotilasvalani tosissani siksi, että omat isoisäni ja isosetäni, isoenoni, olivat aikoinaan olleet Siellä jossakin. Olin valmis. Oikeasti. Reserviläisenä sama juttu. Onneksi ei tullut tarvetta. Olen edelleen valmis puolustamaan tätä maata ja kansaa asein ULKOISIA vihollisia vastaan. Yhtään suomalaista en tule koskaan ampumaan.

Erona paskahousupataljoonan miehille, katson että jokainen ulkomaalainen sotilas, joka tänne tulee tepastelemaan, on vihollinen. Paitsi jos on kutsuttu vierailulle. Näitä Oregonin lentäjä-ässiä ei kukaan kutsunut. He kutsuivat itse itsensä, ihan niinkuin puna-armeijakin vuonna 1939. Ero vuoteen 1939 on siinä, että toisin kuin silloin, nyt meillä on upseerikunta joka konttaa nokka räässä ulkomaalaisten aseiden edessä. Nyt meillä on jeesustelevia satraappeja, jotka kyykkivät ulkomaalaisen ison päällikön edessä kuin kunnon orjat. Se on mielestäni huonoa turvallisuuspolitiikkaa.

Jokainen voi itse tykönään miettiä mitä olisi tapahtunut 1939 jos suomalaiset upseerit olisivat käyttäytyneet samalla tavalla kuin nyt. Neuvostoliittohan halusi tulla tänne auttelemaan meitä, olla meidän kaveri, ja antaa turvatakuita. Ihan samalla tavalla kuin Nato nyt. Olisimme saaneet uusinta sotakalustoa halvalla ja tukenamme olisi ollut maailman suurin ja nykyaikaisin armeija. Onneksi silloin ei ollut tätä upseeriunivormuihin piiloutunutta näätäarmeijaa olemassa.

Minulle on aivan sama puhuuko ulkomaalainen sotilas tanskaa, ruotsia, venäjää, eestiä tai lontoota. Ulkomaalaisella sotilaalla ei pitäisi olla tässä mitään muuta tekemistä kuin karkuun juoksemista. Se on minun mielipiteeni. Aivan sama tulee idästä vai lännestä, etelästä tai pohjoisesta. En pidä siitä, että tässä maassa on ulkomaalaisia sotilaita. En halua heitä tänne. En halua amerikkalaisia, enkä ryssiä. En eestiläisiä, enkä ruotsalaisia. Piste.

PS. Olen asunut Yhdysvalloissa. Pidän sikäläisistä ja sikäläisestä elämänmenosta. Pidän amerikkalaisista leffoista, kirjoista, taiteesta, musiikista, ruoasta, autoista ja prätkistä. Mutta inhoan Washingtonin kusipäiden touhuja. Aivan kuten valtaosa amerikkalaisistakin inhoaa. Enkä halua amerikkalaisia sotilaita Suomeen.

En ole koskaan asunut Venäjällä, en ole edes käynyt siellä. Venäläiset autot eivät ole koskaan tehneet minuun suurta vaikutusta. Ei se silti saa minua pelkäämään sitä maata hysteerisesti. Enkä halua venäläisiäkään sotilaita Suomeen. Ruotsalaisista puhumattakaan.

Suomessa pitäisi olla vain ja ainoastaan suomalaisia sotilaita. Piste.