FREEDOMIA JA DEMONKRATIAA

Ihan alkuun on syytä todeta se fakta, joka on Ukrainan kriisin ja lännen ja Venäjän "kiristyneitten" välien taustalla: BRICS.

BRICS-maat ovat perustaneet oman investointipankkinsa, tekemässä Kiinan yuanista uutta ankkurivaluuttaa ja luomassa uutta globaalia talousjärjestelmää. Länsi kamppailee tätä vastaan, koska se jää uudessa globaalissa taloudessa sivurooliin. Dollari menettää asemansa, Euroopasta tulee se mikä se oli noin 600 vuotta sitten ja maailman talouden ja politiikan painopiste siirtyy itään.

Itseasiassa kehitykselle ei voida yhtään mitään. Kamppailu on turhaa. Poislukien ydinsota tai biologinen joukkotuhonta, lännellä ei ole mitään keinoa estää kehitystä jonka sanelee jo pelkkä demografia. Intian ja Kiinan lähialueilla asuu valtaosa maailman väestöstä. Väestön ikäjakauma on aivan toinen kuin lännessä. Lähes kaikki kulutustavaratuotanto on jo idässä. Huomattava osa teollisuustuotannosta on siellä. Kun yhtälöön lisätään Venäjä, huomattava osa maailman raaka-ainevarannoistakin on siellä.

Kiinassa on tällä hetkellä eri arvioiden mukaan 200-300 miljoonaa kuluttajaa, joilla on eurooppalainen ostovoima. Intiassa heitä on noin 300-350 miljoonaa. Siis yhteensä saman verran kuluttavaa väestöä kuin EU:ssa on asukkaita. Kumpikin maa pyrkii vahvistamaan ja lisäämään tämän keskiluokan määrää johdonmukaisesti. Kun saavutetaan noin miljardin kuluttajan taso, länsimaiden markkinoilla ei ole mitään merkitystä missään mielessä.Venäjällä on vastaavaa väkeä noin 40-50 miljoonaa. Yhdessä pelkästään nämä kolme maata siis omaavat noin 540-700 miljoonan eurooppalaisen ostovoiman omaavan väestön. Se on jo merkittävää.

Pääomien jakautuminen on vielä lännen puolella, mutta sekin laiva on jo kääntymässä. Maailman rikkain ihminen on intialainen. Kiinalaisia miljardöörejä on enemmän kuin amerikkalaisia. Venäjälläkin on toista kymmentä miljardööriä. Intialaiset ja kiinalaiset pankit ovat jo nyt maailman suurimpia asiakasmäärillä ja volyymilla mitattuna. Persianlahden maiden finanssikeskuksissa on jo enemmän pääomia kuin Lontoossa tai New Yorkissa. Kiinan Macaossa liikkuu moninkertaisesti rahaa verrattuna Las Vegasiin.

Jos joku epäilee, ettei näin voi käydä, kannattaa miettiä tätä: Englannin pankki osti hiljattain 33 miljardilla eurolla Kiinan yuaneita. Suoraan. Se oli ensimmäinen länsimainen pankki, joka pudotti dollarin kokonaan kaupasta. Tätä ennen kaikki kansainvälinen kauppa on käyty dollareilla, eli vanhan kaavan mukaan Englanti olisi ostanut ensin dollareita joilla se olisi ostanut yuaneita jne. Nyt ensimmäinen länsimainen pankki pudotti dollarin kokonaan pois yhtälöstä ja osti suoraan BRICS-maiden tulevaa ankkurivaluuttaa 33 000 000 000 dollarin arvosta. Miksi näin?

Kannattaa muistaa, että kansainvälinen veronkiertotalous toimii pitkälti Brittiläisen kansanyhteisön varassa. Kun britit menettivät siirtomaaherruutensa, he loivat tilalle veroparatiisiverkoston, jonka avulla maa säilytti asemansa globaalina toimijana. Tämä on kuningatar Elisabethin suurin saavutus, jonka historiallista merkittävyyttä meillä ei tajuta ollenkaan. Se oli myös hänen ja hänen neuvonantajiensa idea. Kannattaa muistaa sekin, että Euroopan suurin ja kenties maailman suurin veroparatiisi on Lontoon City. Lontoon Cityllä on erikoisasema Englannissa ja juuri siksi, keskiajalta periytyvän tradition mukaisesti, Englannin kruunupää tapaakin Cityn pormestarin aina sen jälkeen kun on tavannut parlamentin.

Mikä on lännen vastaus tähän kehitykseen? Kaikesta näennäisestä voimastaan huolimatta länsi on paniikissa. Dollari on Kiinan kansanpankin johtajan viimevuotisen lausunnon mukaan "katteeton". Talous putputtaa. Banksterit ryöväävät kansantalouksia estoitta. EU on poliittisessa umpikujassa, josta sillä ei ole ulospääsyä. Euro on osoittautunut katastrofiksi kaikille muille, paitsi Saksalle, joka on sen avulla onnistunut ryöväämään muilta euromailta noin 1000 miljardia. Kiina ei välitä enää lännestä oikeastaan millään tasolla. Venäjä on kääntämässä selkänsä lännelle kokonaan. Intia on aina kulkenut omia teitään ja aikoo tehdä niin nytkin. Sen ja Kiinan välillä on solmittu pelkästään tänä vuonna yli 20 taloussopimusta ja kehitys kiihtyy.

Vielä 1990-luvulla amerikkalaiset uuskonservatiivit ilmoittivat Newsweekissä ja Timessa aivan avoimesti, että heidän keskeiset vastustajansa ovat Kiina, Venäjä sekä EU. Yhdysvallat on siis käynyt taloussotaa näitä kolmea vastaan ainakin noista ajoista saakka. Nyt, finanssikriisin kautta, Yhdysvallat on saanut EU:n kukistumaan. Se on pakottanut EU:n "vapaakauppasopimukseen", jonka ovat muotoilleet amerikkalaiset liikejuristit. Se on itseasiassa melko sama sopimus kuin se 90-luvulla kauhua ja levottomuuksia herättänyt WTO-sopimus, jonka eurooppalaiset tuolloin tyrmäsivät. Eivät enää. Miksi? Koska amerikkalaiset onnistuivat euron avulla epätasapainottamaan koko Euroopan Unionin perusrakenteita myöten.

Epätasapainottaminen on Yhdysvaltain uusi valtastrategia. Uuskonservatiivien uusin sukupolvi havaitsi kymmenvuotisen Irakin sodan kuluessa, ettei Yhdysvallat enää kykene voittamaan sotia. Toista Saksaa ei kyetä enää tekemään. Niinpä nämä uuskonservatiivit kehittivät ajatuksen destabilisaatiosta. Destabilisaation ideana on suistaa jokainen Yhdysvaltoja tai amerikkalaisia suuryrityksiä vastustava valtio tai maa kaaokseen, joka mahdollistaa maan varojen, poliittisen tilanteen ja vaikutusvallan kontrolloinnin ilman raskata miehitysvaltaa.

Ensimmäisiksi destabilisaatio kohteiksi valittiin arabimaailma, jossa oli liian itsenäisiä toimijoita. Tunisia oli aina toiminut ominpäin ja Libyassa vallassa avoimesti Yhdysvaltoja vastustava diktattori. Molemmat maat suistettiin kaaokseen näennäisen demokratialiikehdinnän avulla, kuitenkin niin, että apua annettiin myös tahoille joilla on avoimen länsivihamielinen agenda. Eli pelattiin kahteen maaliin. Libya oli näistä kahdesta tärkeämpi öljyvarojensa ja rikkauksiensa vuoksi, ja juuri siksi siellä tilanne ei ole koskaan rauhoittunut. Egypti, arabimaista vahvin sotilaallisesti, suistettiin myös kaaokseen varmuuden vuoksi, jolloin armeijan oli otettava valta ja pyydettävä USA:n apua ja tukea. Parhaillaan on menossa Venezuelan ja Syyrian destabilisaatio-operaatiot.

Ukraina on malliesimerkki Yhdysvaltojen uudesta strategiasta, joskin siellä Venäjä asettui yllättäen vastustamaan amerikkalaisten hegemoniapyrkimyksiä. Uuden valtastrategian mukaisesti Yhdysvaltojen onkin nyt destabilisoitava Venäjä ja se on "uuden kylmän sodan" ja "öljyn maailmanmarkkinahintojen laskun" sekä "Venäjän vastaisten talouspakotteiden" todellinen syy. Demokratialla, Putinilla tai Ukrainalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Eurooppalaiset "hyväuskoiset hölmöt" kuvittelevat, että Yhdysvallat pyrkivät tukemaan demokraattista Venäjää ja Venäjän oppositiota. Ei suinkaan. Yhdysvallat pyrkii heitä hyödyntämällä suistamaan Venäjän kaaokseen. Toistaiseksi USA ei ole onnistunut saamaan Venäjää täysin avoimeen sotaan Ukrainassa, joskin se on edelleen tavoitteena.

Kuten Yhdysvaltain varaulkoministeri ja johtava uuskonservatiivi Victoria Nuland, Valkoisen talon tiedottajat ja monet muut ovat todenneet, Boris Jeltsinin Venäjä oli Yhdysvalloille mieleen. Jeltsinin Venäjällä murhattiin noin parisen sataa pankkiiria vuosittain, tapettiin tuhansia gangsterisodissa meksikolaiseen tyyliin, varastettiin valtiolta öljyä, kaasua, kultaa ja muita satojen miljardien edestä, sekä anastettiin satojen miljardien valuuttavarannot. Armeija oli romahdustilassa ja turvallisuuspalvelut hajallaan ja sekaisin. Ei siis ihme, että se oli Yhdysvaltain eliitin mieleinen maa.

Nyt Yhdysvallat pyrkii suistamaan Venäjän uudelleen samaan tilaan taloussodalla, jossa sitä avustaa sen Lähi-idän orjista uskollisin Saudi-Arabia sekä EU, jonka amerikkalaiset pankit ja "luottoluokittajat" nujersivat tällä vuosikymmenellä perusteellisesti. 300 000 siviiliä Amnesty Internationalin ja muiden kansalaisjärjestöjen arvion mukaan pelkästään Irakissa tappanut USA on propagandasodassa onnistunut vakuuttamaan monet eurooppalaiset siitä, että Putin on erityisen vaarallinen ja murhaava miekkonen. Kymmeniä vastustajiaan salamurhauttaneesta ja kaikki veronsa maksamatta jättäneestä oligarkista Hodorkovskista leivottiin suuri sananvapauden esitaistelija ja hyperdemokraatti.

Hieman samalla tavalla ukrainalaisen järjestäytyneen rikollisuuden aateliin kuuluneesta Poroshenkosta on leivottu suuri länsimielinen humanisti, joka kamppailee kauheaa Venäjää vastaan vapauden, ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta. Harva muistaa, että kun Poroshenko nousi valtaan, pääministeri Jatsentsukin läheisin avustaja ja tärkein liittolainen ammuttiin Ukrainan parlamentin parkkipaikalla mafiatyyliin yhdellä laukauksella päähän. Murhaa ei ole koskaan selvitetty, eikä tulla selvittämäänkään. Jatsentsuk oli ainoa vallastasyöstyn presidentti Janukovitshin puolelta loikanneista, joka oli saanut USA:n tukemaan itseään ja joka olisi voinut uhata Poroshenkon valta-asemaa destabilisoidussa Ukrainassa.

Tämä destabilisaatio strategia toimii myös Yhdysvaltojen sisällä. Huumeiden vastainen sota on kääntynyt jo vuosia sitten viranomaisten sodaksi kansalaisia vastaan. Maassa on 2,3 miljoonaa vankia, joista valtaosa olisi missä tahansa muussa länsimaassa selvinnyt rötöksistään sakoilla. Kahdessa vuosikymmenessä poliisilaitokset on militarisoitu niin, että kun vuonna 1998 Yhdysvalloissa tehtiin poliisin erikoisjoukkojen toimesta vuosittain noin 50 rynnäkköiskua, nyt niitä tehdään toista sataa jokapäivä. Poliisi on voinut hankkia armeijan vanhaa kalustoa ale-hintaan "huumetakavarikoissa" saaduilla varoilla ja nykyisen lain mukaan poliisilla on oikeus takavarikoida kaikki käteinen, jonka se epäilee olevan jollakin tavalla huumekauppaan kytköksissä. Käytännössä se tarkoittaa kenen tahansa mitä tahansa käteisrahaa, sillä kaikista dollariseteleistä löytyy huumausainejäämiä laboratoriotutkimuksissa.

Patriot Act -lain avulla kansalaisoikeuksia leikattiin rajusti ja viranomaisvaltaa lisättiin käsittämättömällä tavalla. NSA vakoilee käytännössä kaikki amerikkalaisiaa. Yhdysvaltain hätätilavirasto FEMA on kaikessa hiljaisuudessa rakentanut suurten asutuskeskusten lähialueille "karantiinileirejä", jotka tunnetaan myös nimellä FEMA Camps. Nykyisen lain mukaan mikä tahansa hallituksen arvosteleminen, vastustaminen ja sitä vastaan toimiminen voidaan katsoa "kotimaiseksi terrorismiksi". NSA:n, FEMA:n, CIA:n ja FBI:n ohessa Yhdysvalloissa toimii eri arvioiden mukaan satoja muitakin tiedustelu- ja vakoiluorganisaatioita, joista monet ovat liittovaltion aliurakoitsijoita. Kaikki nämä organisaatiot toimivat Yhdysvalloissa. Keitä ne vakoilevat ja tarkkailevat?

Vaikka Yhdysvalloissa on voimakas ase-lobby, liittovaltiotasolla on meneillään hankkeita siviilien aseiden määrän vähentämiseksi. Myös kansainvälisellä tasolla on luotu sopimuksia, joilla pyritään vähentämään dramaattisesti siviilien käsissä olevien aseiden määrää. Tätä tapahtuu myös EU:ssa. Aseiden periaatteellisena vastustajana allekirjoittanut ei ole tästä kehityksestä ilahtunut. Syy on tässä: kun siviilien aseistariisunnan ymmärtää osaksi kokonaisuutta, nousee historian hämärästä esiin kaksi esimerkkiä, joissa toteutettiin vastaavat operaatiot. Toinen oli Neuvostoliitto, josssa yksi bolshevikkien ensimmäisistä hankkeista oli aseiden poiskerääminen väestöltä. Toinen oli Hitlerin Saksa, jossa natsien ensimmäisiä parlamentaarisia hankkeita oli aseiden pois kerääminen valtaväestöltä. Motiivina ei siis ole välttämättä itse asia, aseiden vastustaminen, sillä samaan aikaan kun siviilien aseita kerätään pois ja aselupia perutaan, viranomaiset aseistautuvat yhä raskaammin.

Kehitys on havaittavissa myös Suomessa. Kun paikallisia kylähulluja ja ammuskelijoita napsivat talteen aikoinaan paikkakunnan reinikaiset, nyt uutiskuvissa suhaavat panssariajoneuvot ja juoksentelevat täysmaastopukuiset huppumiehet rynnäkköaseineen ja kypärineen. Miksi? Kenen etu on asettaa poliisi yhä enenevässä määrin miehitysjoukon asemaan?

Yhdysvalloissa mediakontrolli on sekin kiristynyt rajulla tavalla. Kun vielä 1970-luvulla maassa oli satoja kansallisia mediayhtiöitä ja tuhansia yksityisiä sanomalehtiä, vuonna 2014 valtaosa koko mediasta on kuuden yrityksen hallussa. Viranomaiskontrolli ja propaganda on siis äärimmäisen helppoa. Vain kuusi toimijaa määrittelee käytännössä sen mitä amerikkalaiset lukevat ja näkevät ja kuulevat. Tilanne on aivan sama kuin Venäjällä, mutta lukuisat tuotemerkit hämäävät yleisön kuvittelemaan, että tarjolla on lukemattomia vaihtoehtoja. Venäjällä vastaava tilanne on kaikkien nähtävissä. 

Kaikkea tätä kehitystä kutsutaan demokratiaksi ja freedomiksi. Oikeampi nimitys olisi demonkratia. Kyse on suurpääomien, suuryritysten ja poliittisen eliitin toiminnasta ja etujen ajamisesta. Itseasiassa demonkratiaa parempi nimitys on peräisin yhdeltä 1900-luvun merkittävältä poliittiselta ajattelijalta, sanan negatiivisessa mielessä. Benito Mussolini loi fasismin. Hän muotoili ideologian. Hän kehitti fasismin sisällön.

Benito Mussolinin mukaan fasismi oli korporaatioiden ja valtion vallan yhteen sulautumista. Siinä se.

Mietipä sitä, lukija. Kuka johtaa Suomea juuri nyt?