Tänään pännii erityisesti median tapa esittää kysymyksiä hallituksen politiikasta. "Johtaako tämä työttömyyden lisääntymiseen?". Kun kerran näette että johtaahan se, niin kirjoittakaa että Johtaa.
Entinen työministeri Ihalainen tuskailee että aikuiskoulutusrahojen leikkaus voi johtaa siihen, ettei köyhillä ole varaa jatko-opintoihin. No jumalauta, se on koko homman idea! Tuen muuttuminen lainaksi tarkoittaa juuri sitä ja siihen myös pyritään.
Ylipäätään Kokoomuksen kultaisiin ikuisuusprojekteihin on kuulunut aina kansan tyhmentäminen. Oliko se nyt vuonna 1976 kun kokoomus ja elinkeinoelämän suurkaanit julistivat, että ennemmin tai myöhemmin Suomessa on taas valtaosa sellaista sakkia, että hyvä kun osaa lukea nimensä. Se sanottiin jo silloin ääneen ja nyt sitä tehdään. Vittuako sitä pähkäilemään?
Muutenkin nyppii tämä kyseleminen. Onko kaikista tullut aivottomia? Eikö enää uskalleta sanoa mitään, vai mistä on kyse?
Kun hallitus, poliitikko tai talouselämän johtotähti sanoo, että tämäjatuo voivat johtaa blaablaablaahan, hän sanoo että tämä johtaa tuohon. Kun poliitikko tai joku perkeleen asiantuntija ilmoittaa "pelkäävänsä" että jollakin päätöksellä "voi olla negatiivisia vaikutuksia", he sanovat että tällä on negatiivisia vaikutuksia. He tietävät sen, mutta koska heillä ei ole selkärankaa, he eivät uskalla sanoa niin.
"Maahanmuuttajien suuri määrä voi johtaa asunnottomuuden kasvuun." Miten niin "Voi"? Se johtaa. Jos maassa on ollut tuhansia asunnottomia jo aikaisemminkin ja sitten tulee tuhansia uusia ihmisiä, niin eiköhän tuonkin yhtälön osaa saatana laskea alaluokkien matematiikallakin!
"Eläkeläisten asumistukien leikkaus voi johtaa..."
SE JOHTAA, arvoisat valon toimittajat ja kirkkauden kommentaattorit. Mitä te hiivistelette? Mitä te arvotte ja pähkäilette? Sanokaa asiat suoraan.
Niin, mutta sehän "voisi" suututtaa jonkun herra Isoherran ja sitten "se voisi johtaa negatiivisiin seurauksiin."
Totta sanottu!
VastaaPoistaJa laskuopin opettaminen nuorisolle saattaa johtaa vaikka r**ismin kasvamiseen,
mikä on paha, koska tässä jälki-Kekkoslaisen "lottovoittaja"-sukupolven konkurssipesässä kiillotettu Suomi-kuva on tärkeämpi kuin nuorison tulevaisuuden kuva!
Taas kerran törmäämme suomalaisen yhteiskunnan perustavaa laatua olevaan vääristymään, erittäin hierarkiseen tapakulttuuriin.
VastaaPoistaTapakulttuurin mukaan ns.ylempiarvoista ei saa kritisoida, tästä ei juurikaan voi poiketa.
Ainoana poikkeamana ihmiset jotka eivät kuulu millään tapaa yhteisöihin/etupiireihin suomessa, ovat ikäänkuin yksinäisiä susia joita ei voi hierarkia-aseilla ampua. Suorasta kritiikistä seuraa aina kosto, ns.ylempiarvoisten tekemä hierarkinen kosto joka usein tarkoittaa (usein myös sosiaalinen eristäminen) aseman menettämistä, josta seuraa usein taloudellisia vaikeuksia.
Suomalaisessa tapakulttuurissa eletään pelon kulttuuria, kritiikki saa aikaan koston.
Toinen mikä blokkaa toimittajien ja ns.asiantuntijoiden suut on valikoitavuus, tämä liittyy myös edelliseen, tehtäviin/kemmentoijiin valitaan ihmisiä jotka peesaavat kiltisti ns.ylempiarvoisten agendaa, eivätkä aiheuta ns.ylempiarvoisille ongelmia (itseään ylempiarvoinen taho pidettävä tyytyväisinä, pelätään oman aseman menettämistä).
Tästä syystä kritiikittömyyden kierre on valmis, sopulit nuolee omistavien tahojen perskannikoita ja pelkää sanojaan, mietitään mitä todellinen omistava taho haluaa meidän kirjoittavan/kertovan (tapahtuu usein alitajunnan tasolla, näin toimii tapakulttuurit), eletään illuusiossa että näin toimii ammattilainen ja suoraselkäinen journalisti, itsepetoksella suojellaan huonoa omaatuntoa.
Vahinko ei ole, että aina vain suurempi ja suurempi määrä ihmisiä korvaa suomi-media muilla medioilla, monihan ei edes vilkaise suomi-mediaa (korkeintaa itseään viihdyttääkseen, nauraa idiotismin määrälle), vaikka suomessa asuu ja suomalainen onkin.
Suomi-media elää mustaa kurjuutta, todella synkkiä aikoja, häpeän vuosikymmeniä. Suurin ja koomisin pointti asiassa on että nykyiset "media-ammattilaiset" pitävät asiantilaa hyvänä ja haluavat jatkaa samaa ikuisuuksiin, todelliset ammattilaiset katoavat suomi-mediasta (muutama oikea ammattilainen vielä on).
Tätä asiantilaa on oikeisto hakenut iät ja ajat, kansakunnan päänuppeja halutaan ohjailla oman agendan mukaan ja ammutaan rumputulella aamusta iltaan, halutaan monopolisoida virallinen totuus haluamassaan asiassa, joka saattaa (ja usein onkin) olla täysin vastakkainen realismiin nähden.
Yhtä asiaa oikeistolainen media-raiskaus ei ole ottanut huomioon, joka on valjennut heille vasta nykyisellään, suomimedian vaikutusvalta vähenee vuosi vuodelta, koska ihmiset käyttävät päämedioinaan verkkomaailman kautta muita medioita, suomimedia sivuutetaan.
Hyvä! Juuri näin. Miksi pähkäillä, kun voi kertoa suoraan mihin se johtaa.
VastaaPoistaToisaalta Suomessa usko koulutuksen autuaaksi tekevään vaikutukseen on aivan järjetön. Ilman muodollista koulusta ja todistusta siitä et voi osata mitään etkä kelpaa yksinkertaiseenkaan työhön. Nämä yhden päivän työturvallisuus- ja hygieniapassit ym. siitä tietysti kärjekkäimpinä esimerkkeinä. Et miehenä kelpaa edes parisuhteeseen, koska naiset vaativat kumppaniltaan jonkin alan - mielellään tietenkin kovan palkkatason sellaisen - koulutusta pelkkänä itseisarvona.
VastaaPoistaToki on paljon hyviä kouluja ja kursseja, joilla opetetaan ja opitaan hyödyllisiä taitoja ja asioita. Mutta hyvin usein koulutukset ovat nykyään vain käteviä (mutta kalliita) tapoja säilöä nuoria ja vähän vanhempiakin pois rumentamasta työttömyystilastoja. Eikä vain ne perinteiset humanistiset tai taidealat. Samalla tietysti koko koulutusklusteri työllistää myös itsessään ison määrän porukkaa ja tarjoaa ilmaista työvoimaa sekä julkiselle sektorille että yrityksille työssäoppimisen ja työharjoittelun nimikkeillä. Tuntuukin, että juuri tämä ilmaisen työvoiman tarjonta on se ykkösasia nykyään, ei enää opetuksen laatu tai se, osaavatko valmistuneet opiskelijat oikeasti yhtään mitään.
Aikana, jolloin isoisiä lampun osti, opiskelu oli ehdottoman kannattavaa: se johti poikkeuksetta parempiin töihin ja paremmille palkoille. Saattoi nousta jopa yhteiskuntaluokissa. Toki edelleen työttömyystilastoja tarkastellessa opiskelu kannattaa, mutta ei todellakaan enää kuten joskus aiemmin. Akateemisten koko ajan kasvava työttömyys todistaa sen. Samoin kaikkien koulutusten kärsimä inflaatio: joskus ylioppilas, merkonomi tai insinööri oli jotain, nyt esim. tradenomin tutkintoa ei pidetä enää oikeastaan minään, ok koulutus kaupan myyjäksi tai kassalle, jos ei omaa suhteita.
Nykyisen työmarkkinatilanteen ja ikärasismin aikana todella moni aikuisopiskelija opiskelee ihan turhaan (pois lukien ehkä hoitoala) työllistymistä ajatellen. Jokainen voi mielessään pohtia, kumpi todennäköisemmin palkataan: vastavalmistunut nuori vai 40-50 v. aikuisopiskellut henkilö, jolla on mahdollisesti työttömyyshistoriaa cv:ssä? Tietysti ajankuluksi ja oman kiinnostuksen vuoksi opiskelu aikuisiälläkin voi olla järkevää, unohtamatta sitä, että opiskelijan statuksella ei ole samanlainen sylkykuppi kuin työttömänä. Pelkästään tämä yhteiskuntakelpoisuus on monelle perusteltu syy alkaa (aikuis-)opiskelijaksi.
Näiden uudistusten myötä kuitenkin kannattaa harkita sitä entistä huolellisemmin: voi helposti käydä niin, että olet opiskellut ja velkaantunut vain ollaksesi ollut palkaton työharjoittelija (siis eihän sellaista koulutusta tai kurssia enää olekaan, missä ei ole tätä orjatyöosuutta). Se, että työllisyysmahdollisuutesi näennäisesti ehkä paranevat jonkun uuden tutkinnon myötä on yksi ja sama, jos sitä työpaikkaa ei kuitenkaan saa.
Juurikon näin , rnsin pitäisi laittaa omat rivit kutoon.
VastaaPoistasande, voitko ottaa selvää mitä puuhastellaan metsähallituslain kanssa. kiire on
VastaaPoistakuulemma kova,,,ei edes ennätä eduskuntan lausunto kierrokselle? poltteleeko pepsin ja nestlen tulevat bomukset jo taskuja ? kenen? ja kaikkein mielenkiintoisinkysymys: oliko natura huijausta?
Asiaa! Ihan samasta oon ollut kyrsiintynyt jo pidemmän aikaa...
VastaaPoista