BISNESTÄ PAKOLAISILLA

Aivan aluksi todettakoon, ettei tämä kirjoitus ole pakolaisvastainen tai kritisoi pakolaisia. Suomi harjoitti hyvää pakolaispolitiikkaa ns. kiintiöpakolaispolitiikallaan, joka tähtäsi nimenomaan kaikkein pahimmassa asemassa olevien pakolaisten auttamiseen.

Kiintiöjärjestelmällä pakolaisleireissä kriisialueilla olevilla oli mahdollisuus päästä Suomeen turvaan ja kyse oli siis nimenomaan niistä, joilla ei ollut varaa tai mitään mahdollisuuksia päästä Eurooppaan omatoimisesti. Kiintiöpakolaisjärjestelmä oli myös maamme resurssien kannalta parhaiten hallittavissa oleva. Tämä oli täysin toimiva ja hyvä järjestelmä, toisin kuin tämänhetkinen kaaos.

Nykyisessä pakolaishuutamisessa, puolin ja toisin, on unohtunut yksi merkittävä tekijä. Tässä, kuten aina, on syytä tarkastella asiaa ei vain kuluina ja menoina, vaan myös taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Onko olemassa tahoja, joille hallitsematon pakolaisaalto onkin mahdollisuus taloudelliseen hyötyyn? Vastaus on: KYLLÄ.

Kuten Elinkeinoelämän keskusliiton hiljattainen ulostulo paljastaa, maamme elinkeinoelämän johto näkee kielitaidottomissa maahantulijoissa taloudellisen hyödyn. Siksi EK ehdottaakin, että maahan juuri tulleet voisivat siirtyä suoraan työelämään "harjoittelijoiksi". Nyt puhutaan siis tuhansista ihmisistä ja siitä, että nämä ihmiset eivät tarvitsisi niitä lupalappusia ja pakkokursseja, jotka estävät suomalaisten työllistymisen tehokkaasti.

http://www.talouselama.fi/uutiset/ek-lta-ehdotus-maahanmuuttajien-kotoutukseen-tyomarkkinatuella-kokeilemaan-toita-6059846

Jos ja kun EK:n ehdotus menisi läpi (ja sehän menee sillä EK käsikirjoittaa hallituksen talouspolitiikan lähes sellaisenaan), se tarkottaisi tuhansien, jopa kymmenien tuhansien ilmaisten työntekijöiden ilmestymistä työmarkkinoille. Tämä tarkottaisi suoraan ja välittömästi tuhansien vakituisessa työsuhteessa olevien irtisanomista, koska heille on maksettu palkkaa ja nyt heidät voitaisiin korvata ilmaistyövoimalla. Tämä on myös EK:n tavoitteena. Jokainen ilmainen työntekijä korvaa aina yhden palkallisen työntekijän. Tämä on hyvä muistaa, kun kuuntelee puheita maahanmuuttajien "nopeutetusta kotouttamisesta".

Ministeri Risikon aloittama suomalainen uusorjuuspolitiikka yhdeksän euron pakkotyöläisineen avasi pelin ja nyt EK ottaa askeleen pidemmälle. Ulkomaalaisia pitäisi saada tekemään ilmaista työtä "harjottelijoina", jolloin heitä eivät myöskään koske mitkään työmarkkinoilla neuvotellut sopimukset tai ehdot. Tämä on tavoite: ilmaista työvoimaa korvaamaan palkallisen järjestäytyneen työvoiman.

Mikä tässä sitten on muka pahaa? Eikö se ole yrityksen etu, jos se saa ilmaisia työntekijöitä? Lyhyesti sanottuna: Ei. Ilmaistyövoima syö kotimarkkinoilla toimivan yrityksen liiketoiminnan perustaa, kotimaista kysyntää. Kun jo nyt kulutuskysyntä sakkaa, kymmenien tuhansien palkallisten työntekijöiden ostovoiman poistaminen romahduttaa sen lopullisesti. Tämä johtaa kotimarkkinoilla toimivien yritysten konkursseihin, koska ei ole enää asiakkaita, koska ei ole rahaa, koska ei makseta palkkaa.

Ilmaisen orjatyövoiman hankinta on kuitenkin vain osa pakolaisilla tehtävästä bisneksestä. Huomattavasti nopeampi ja suurempi bisnes ovat ns. pakolaiskeskukset. Ne ovat omistajilleen todellisia rahamyllyjä, joilla tahkotaan ennennäkemätöntä liikevoittoa ennätysnopeissa aikatauluissa.

Jos julkisuudessa esitetyt tiedot pitävät paikkansa, yhdestä pakolaisesta maksetaan keskuksen ylläpitäjälle 43 euroa vuorokaudessa. Jotkut ovat sanoneet, että tästä pitää vähentää ruokailun kustannukset, sekä pakolaisille maksettava kuukausiraha 390 euroa. Hyvä on. Sata pakolaista saa kuukaudessa yhteensä 39 000 euroa käyttörahaa. Jos päivittäinen ruoka maksaa sen järjestäjälle saman kuin koululaisateriointi, se maksaa korkeintaan 2 euroa päivässä per asiakas. Tämä tekisi noin 6000 euroa kuukaudessa. Yhteensä sata pakolaista maksaisi siis pakolaiskeskuksen ylläpitäjälle noin 45 000 euroa kuukaudessa. Keskimäärin keskuksen vesi- ja lämmityskustannuksiin menisi noin 2000 euroa. Yhteensä kulut jäisivät alle 50 000 kuukaudessa.

Sadan pakolaisen "kuukausihinta" olisi siis noin 50 000 euroa. Sata pakolaista tuottaisi palvelun järjestäjälle vuorokaudessa 4 300 euroa, kymmenessä päivässä 43 000 euroa ja kuukaudessa noin 120 - 130 000 euroa. Jos menot olisivat 50 000 euroa, tuotto olisi kuukaudessa 70 000 - 80 000 euroa. Tuhannen asiakkaan keskus tuottaisi 700 - 800 000 euroa kuukaudessa. Kahden tuhannen asiakkaan keskus tuottaisi 1 400 000 - 1 600 000 kuukaudessa. Jos keskuksen henkilökunta olisi vapaaehtoista, se ei tuottaisi lisäkustannuksia, mutta vaikka keskukseen palkattaisiin henkilökuntaa 2 500e/kk tulot olisivat silti melkoiset.

Pakolaiskeskukset siis tuottavat voittoa ylläpitäjilleen. Ne ovat erittäin hyvä bisnes. Kauhavan entiseen ilmasotakouluun on suunniteltu yli 2000 pakolaisen keskusta. Se tuottaisi noin 1,5 miljoonaa euroa palveluntarjoajille. Ei siis ole ihme, että pakolaiskeskuksia on löytynyt varsin vauhdikkaaseen tahtiin. Joku tekee rahaa pakolaisilla ja paljon.

Tässä tilanteessa lisähämmennystä ovat herättäneet mm. Nordean pääekonomistin lausumat asian tiimoilta. Kyseinen ekonomistihan tuli tunnetuksi, kun hän antoi medialle haastattelun, jossa hän kertoi, että köyhiltä suomalaisilta pitäisi ottaa rahat pois, koska köyhät eivät osaa käyttää rahaa, ts. eivät sijoita. Kysinen ekonomisti on myös ollut ehdottomasti leikkauspolitiikan kannattaja nimenomaan säästösyistä ja velkaantumisen estämiseksi. Nyt hän kannattaa miljardin lisävelan ottamista pakolaistilanteen hoitamiseen. Se on kuulema kannattavaa.

Niin se onkin. Kymmeniä tuhansia ilmaisia työntekijöitä yritysmaailmalle ja erittäin tuottavaa pakolaiskeskusbisnestä ja kaikki tämä suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi. Ei siis mikään ihme, että Nordean pääekonomisti kannattaa lisävelkaantumista miljardilla. Nordeahan ei sitä velkaa maksa, vaan suomalaiset veronmaksajat tulevina vuosina.

Tässä tilanteessa olisikin enemmän kuin syytä selvittää julkisesti ketkä omistavat uudet pakolaiskeskukset, kuka ne omistaa ja ketkä niitä pyörittävät. Nämä henkilöt tienaavat hädänalaisilla ihmisillä seuraavien kolmen vuoden aikana satoja miljoonia. Kyse ei siis ole mistään pikkusummista, vaan tämän hetken kannattavimmasta liiketoiminnasta ja yhdestä tämän hetken suurimmista yritystoiminnan muodoista koko Suomessa.

Nyt olisi selvitettävä ovatko huhut lestadiolaisten, pääministeri Sipilän uskonveljien, pakolaisbisneksistä paikkaansa pitäviä ja onko muilla puolueilla ja niiden sidosryhmillä tekemistä pakolaisbisneksen kanssa. Toivon totisesti, että joku media kaivaa esiin jokaisen henkilön, joka on mukana tässä miljardin arvoisessa liiketoiminnassa. Se tieto selittäisi osaltaan pakolaiskeskusten sijoittumista ja perustamisalttiutta, ja sitä miksi asiaa valmisteltiin jo toukokuussa 2015, kuten Kunta-lehden silloinen artikkeli paljasti.