EUROOPAN UNIONIN MIEHITTÄMINEN

Muutamia päivä ENNEN KUIN Ukrainan vaaleilla valittu, epäsuosittu presidentti Janukovitsh syöstiin vallasta väkivaltaisessa kansannousussa, Yhdysvaltain varaulkoministeri ja Yhdysvaltain Ukrainan suurlähettiläs muodostivat Ukrainan uutta hallitusta kahdestaan. Heidän puhelunsa nauhoitettiin ja vuodettiin julkisuuteen.

Puhelussa he mm. päättävät, ettei nyrkkeilyn supertähti Klitshko, Ukrainan ylivoimaisesti suosituin oppositiojohtaja, pääse hallitukseen. Ennen kaikkea puhelusta selviää asenne, jolla he suhtautuvat Euroopan Unioniin ja sen mahdolliseen rooliin Ukrainan tilanteessa. - Vitut EU:sta, Yhdysvaltain varaulkoministeri toteaa suurlähettiläälle, joka on jokseenkin samaa mieltä.

https://www.youtube.com/watch?v=r5n8UbJ8jsk

Puhelun paljastuminen oli varsin kiusallista, etenkin kun samoihin aikoihin oli paljastunut, että Yhdysvallat valkoili erittäin aktiivisesti Saksan poliittista johtoa. Jotkut eurooppalaiset poliitikot suuttuivat skandaalista niin paljon, että vaativat transatlanttisen yhteistyön uudelleen tarkastelua.

http://www.washingtonpost.com/world/germans-not-amused-by-nuland-gaffe/2014/02/07/66885a02-900d-11e3-878e-d76656564a01_story.html

Kun Saksa vaati Yhdysvalloissa "turvassa" olevista kultavarannoistaan osaa takaisin, Yhdysvallat kieltäytyi. Kun Saksa vaati päästä tarkastamaan Yhdysvalloissa olevat kultavaransa, Yhdysvallat kieltäytyi tästäkin vaatimuksesta. Saksa ei siis hallitse Yhdysvalloissa "turvassa" olevia kultavarantojaan, eikä pysty päättämään niistä.

http://nsnbc.me/2013/04/18/federal-reserve-refuses-to-submit-to-an-audit-of-germanys-gold-held-in-u-s-vaults-2/

Kannattaa muistaa sekin, mitä Ukrainassa tapahtui välittömästi vallankeikauksen jälkeen. Senkin maan kultavarannot siirrettiin "turvaan" Yhdysvaltoihin ilman sen kummempia proseduureja.

http://www.zerohedge.com/news/2014-11-18/ukraine-admits-its-gold-gone

Hiljattain Yhdysvallat osallistui Eestin itsenäisyyspäivän sotilasparaatiin Narvassa. Virallisesti ja mediassa asia esitettiin voimannäyttönä Venäjälle. Se, onko muutamasta tankista pelottelemaan Venäjää, on yksi puoli asiaa. Toinen on tämä: missään normaalissa maassa itsenäisyyspäivän paraatiin ei osallistu ulkomalaisia sotajoukkoja. Tosin Eestihän ei ole normaali itsenäinen maa. Sillä ei ole mitään omaa taloutta eikä itsenäistä omaa armeijaa, eikä edes oman maalaista presidenttiä. Eestin talous on täysin riippuvainen Euroopan Unionista ja se kuluu sotilasliittoon. Sen presidentti on amerikkalainen.

Missään normaalissa maassa itsenäisyyspäivän sotilasparaatiin mahdollisesti osallistuvat ulkomaalaiset eivät korosta itseään. Ajoneuvot liputetaan, jos niitä edes liputetaan, joukkko-osaston, sotilasliiton yms. neutraalimman kontekstin lipuilla. Eestissä Yhdysvallat ajeli, ei vain paraatissa, vaan koko ajan, myös pimeällä, oman maansa lippu korkeimmalla liehuen.

Milloin Eestissä on viimeksi ajellut vieraan valtion panssareita niiden oma valtiolippu liehuen? Aivan. Neuvostoliiton aikana ja toisen maailmansodan aikana, kun natsi-Saksa miehitti maata. 1939 ja 1941. Ja uudelleen 1944. Maahan on siis tuotu miehitysjoukkoja, aivan kuten ennenkin, ja aivan kuten ennenkin, osa eestiläisistä toimii riemuiten miehittäjän kanssa yhteistyössä, ja aivan kuten ennenkin, maata johtaa ulkomaalaisille lojaliteettinsa omaava ulkomaalainen "eestiläinen".

Sama tosin pätee koko Baltiaan, jossa kuvitellaan, että amerikkalaiset ovat puolustamassa heitä venäläisiä vastaan. Todellisuudessa he miehittävät noita maita. Kuten amerikkalainen media, vaikka yrittääkin korostaa että kyse on vain näiden maiden puolustamisesta, ei malta olla lipsauttelematta mistä on oikeasti kyse:

"U.S. tanks rolled through the streets of Riga, Latvia, in November for that nation’s Independence Day parade, another powerful reminder of U.S. boots on the ground in the region."

http://www.washingtonpost.com/blogs/worldviews/wp/2015/02/24/u-s-military-vehicles-paraded-300-yards-from-the-russian-border/

Yhdysvallat ei ole kiristänyt otettaan pelkästään pohjois-Euroopasta, vaan on myös lisännyt sotilaallista voimaansa Euroopan kaakkoiskulmalla. Puheella Venäjän uhkan torjumisesta Mustalla merellä peitetään todellinen syy Balkanin militarisointiin: Kreikka ja Kypros.

Vaalivoittaja Syrizan vaalikampanjaan kuului lupaus tehdä kaikki mahdollinen Kreikan kansan eteen, tarvittaessa vaikka erota Euroopan Unionista ja hankkia rahoitusta BRICS-mailta, lähinnä Venäjältä. Vasemmistolainen Syriza väläytteli myös Nato-tukikohtien sulkemista. Kypros puolestaan tarjosi ja myös antoi Venäjälle oman laivastoaseman saarelta. Ja nyt Yhdysvallat on tuonut Kreikan pohjoisrajalle toista sataa panssarivaunua ja tuhansia miehiä, ja muuttanut tukikohdat Bulgariassa ja Romaniassa pysyviksi. Ei ihme, että Syriza on joutunut luopumaan antamistaan vaalilupauksista.

http://www.novinite.com/articles/165014/US+Army+Might+Deploy+Tanks+to+Bulgaria

Viimeiksi mainittu on Ukrainan rajanaapuri, mutta lännessä on Serbia, joka on historiallisesti ollut "venäjämielinen" ja jossa Venäjää on pidetty yleisesti "veljesmaana". Yhdysvallat on myös pommittanut Serbiaa 1990-luvulla rajusti kahteen otteeseen, sekä Bosnian sodan aikana, että Kosovon sodan aikana. Belgradin pommituksissa Yhdysvallat pommitti myös Kiinan suurlähetystön maan tasalle.

Toisin kuin on kuviteltu, Yhdysvallat, joka on perinteisestikin miehittänyt melko suurta osaa läntisestä Euroopasta, ei suinkaan ole vähentämässä sotilaallista voimaansa Euroopan Unionissa. Päinvastoin, se on avannut uusia sotilastukikohtia ja tiukentanut otettaan mantereesta, nimenomaan sotilaallisesti.

http://archive.militarytimes.com/section/SPECIAL15/Ramping-up-in-Europe

Kysymys kuuluu varautuuko USA todellakin aseelliseen yhteenottoon Venäjän kanssa, vai onko taustalla jokin muu syy? Luonnollisesti, Venäjän uhka on se peitetarina, jonka turvin Euroopan Unionin ja Euroopan miehittäminen tehdään, mutta todellinen syy on muualla. Se on kansallismielisten puolueiden ja liikkeiden nousu ympäri Eurooppaa. Yhdysvalloissa asian otti esille jo vuonna 2006 Council of Foreign Relations, CFR, joka Bilderberger-ryhmän tavoin pyrkii ajamaan ylikansallista agendaa suhteessa kansakuntiin ja kansoihin.

http://www.foreignaffairs.com/articles/62095/f-stephen-larrabee/danger-and-opportunity-in-eastern-europe

Eurooppalaisille kansallismielisille puolueille ja liikkeille yhteistä on se, että ne kaikki haluavat kansallista itsenäisyyttä, omaa päätäntä valtaa ja jopa eroa Euroopan Unionista ja Natosta. Ne eivät halua myöskään hyväksyä "transatlanttisia vapaakauppasopimuksia", riippumatta siitä ovatko ne oikeistolaisia tai vasemmistolaisia.

Yhdysvallat on tietenkin sitä mieltä, että nuo amerikkalaisten suuryritysten suurpankkien ja amerikkalaisten juristien laatimat sopimukset pitää hyväksyä, eikä amerikkalaista agendaa ylipäätään vastusteta. Kieltävää vastausta ei hyväksytä. Se varmistetaan sotilaallisella voimalla, miehittämällä Eurooppa uudelleen, aivan kuten toisen maailmansodan jälkeen. Amerikkalaisesta näkökulmasta tämä "vapaakauppasopimus" on nimenomaan kansallisen turvallisuuden kysymys.

http://esharp.eu/big-debates/transatlantic-matters/129-trade-agreement-will-enhance-national-security/

Se, että Yhdysvallat näkee Euroopan ja Euroopan Unionin vastustajanaan, diplomaattisesta sanahelinästä huolimatta, ei ole tietenkään mikään uusi asia tai yllätys.Time ja Newsweek aikakauslehdet kirjoittivat jo 1980-luvulla laajoja artikkelikokonaisuuksia Euroopan Unionin muodostamasta uhkasta Yhdysvalloille.

Nyt Yhdysvallat vaatii Euroopan Unionia ja eurooppalaisia maita katkaisemaan kauppasuhteensa Venäjään, katkaisemaan energiayhteistyön Venäjän kanssa jne. Ukrainan kriisin vuoksi. Se miehittää nimenomaan itäistä Eurooppaa ja pyrkii tekemään kaikkensa Venäjän ja EU:n kaupan ja yhteistyön vähentämiseksi. Kaikki nämä toimet ovat vahingollisia eurooppalaisille maille ja talouksille.

Yhdysvallat käy itse edelleen kauppaa Venäjän kanssa kymmenillä miljardeilla, ja vieläpä niin, että sen vienti Venäjälle on pienempään kuin tuonti. Venäläiset siis myyvät Yhdysvaltoihin enemmän kuin sieltä myydään Venäjälle.

https://www.census.gov/foreign-trade/balance/c4621.html

Voidaankin siis esittää aiheellinen kysymys: miksi Yhdysvallat vaatii Euroopan Unionia tekemään VAIN Euroopan Unionia taloudellisesti vahingoittavia päätöksiä? Miksi Yhdysvallat tuo Eurooppaan lisäjoukkoja ja tiukentaa otettaan maista, joissa se on nähnyt potentiaalisia uhkia omalle agendalleen?

Jo vuonna 2006 Yhdysvallat esitti huolestumisensa Puolan kansallismielisten puolueiden vahvistumisesta ja onkin siitä lähtien tiukentanut sotilaallista otetaan maasta. Syrizan nousun myötä Yhdysvallat on lisäänyt joukkojaan Kreikan pohjoisrajalla massiivisesti.

Venäjän uhkaa kirkuvien otsikoiden ja mediavyörytyksen allakin voitaisiin kysyä: kuka miehittää sotilaallisesti Eurooppaa?

Kuka esittää eurooppalaisille poliittisia ja sotilaallisia vaatimuksiaan? Kuka kontrolloi eurooppalaisia sotajoukkoja ja pyrkii saamaan ne, myös Suomen armeijan, hallintaansa, ja miksi?

Minkä maan ulkoministeriön korkein johto on sitä mieltä, että "Fuck the EU."?

Mistä otsikoiden ja kohun takana on todella kyse, mitenkään Venäjän uhkaa väheksymättä?

Onko Venäjän uhka vain verho, jonka takana tehdään ne todelliset siirrot ja miehitetään koko Eurooppa sotilaallisesti, niin ettei yksikään eurooppalainen kansakunta kykene itsenäiseen politiikkaansa, kansalliseen suvereniteettiin?

Miksi Yhdysvallat lisää sotilaallista otettaan nimenomaan Euroopasta juuri nyt, kun kansallismieliset puolueet ovat nousussa ja itsenäisyysvaatimuksia ja suvereniteetin palauttamista esitetään lähes kaikissa maissa?

Sitä sopii miettiä.