lauantai 1. maaliskuuta 2014

DEMONkratiaa

Mikä yhdistää Irakia, Afganistania, Libyaa, Tunisiaa, Syyriaa, Ukrainaa ja Venzuelaa? Aivan.

Kaikissa näissä maissa on ollut lännen intressien vastainen hallinto, maallistunut diktatuuri, tai jopa vasemmistolaissävytteinen hallinto.

Kaikissa näissä maissa on syntynyt "spontaani" kansannousu, jostakin kumman syystä melko samalla tavalla, samojen askelmerkkien tahdissa.

Kaikissa näissä maissa mediaosaaminen "kapinallisten" puolella on ollut huippuluokkaa ja länsimainen media asettunut välittömästi tukemaan "vapaustaistelijoita".

Kaikissa näissä maissa kansanousut ovat muuttuneet verisiksi asellisiksi kapinoiksi, joiden keulille ovat ilmestyneet "kansallismieliset" tai "radikaalit" voimat.

Kaikissa näissä maissa paikan päällä on ollut Yhdysvaltain "ulkoministeriön virkailijoita" ja israelilaisia operaattoreita.

Ja Tunisian, Syyrian ja Ukrainan tapauksissa "demokraattiset vapaustaistelijat" ovat jostakin kumman syystä kutsuneet ääri-islamilaisia terroristijärjestöjä "auttamaan" "vapaustaistelussa", jotka ovat myös vastanneet kutsuun ja ilmestyneet paikalle, vaikka ovatkin Yhdysvaltojen ja lännen etsintäkuuluttamia ja "jahtaamia" terroristeja. Näissä tapauksissa kansainvälinen matkustelu sujuu heiltä ongelmitta.

Tosin Libyassa sattui pikkuinen työtapaturma, kun "vapaustaistelijat" hyökkäsivät USA:n lähetystöön, raahasivat CIA:n suurlähettilään, ei kun USA:n suurlähettilään ulos, hakkasivat hänet, polttivat ja kiduttivat ja kuvasivat äärimmäisen raa'an murhan ja laittoivat sen nettiin. Toisin kuin missä tahansa muualla olisi käynyt, Yhdysvallat ei juurikaan reagoinut oman suurlähettiläänsä murhaan ja lähetystönsä tuhoamiseen kuin verbaalisesti, jostakin syystä.

Taustalla on friedmanilaisen koulukunnan talousopeista johdettu ajatus siitä, että jos jokin kansakunta ei suostu amerikkalaisten suuryritysten vaatimuksiin, kyseinen kansankunta ajetaan kaaokseen, joka pakottaa sen suostumaan. Presidentti Nixon päätti kokeilla oppeja käytännössä randilaisfriedmanilaisen ajatushautomon ehdotuksesta ja kohteeksi valikoitui tuolloin sosialistipresidentin johtama Chile, joka oli kansallistanut amerikkalaisten varastamia kaivoksia.

Ensin Chilessä alkoivat talousvaikeudet. Sitten alkoi yhteiskunnallinen levottomuus. Sosialisti Aliende yritti pitää maata ojennuksessa ja tiukensi linjaansa. Maahan syntyi "vapaita ay-liikkeitä" ja "protestiliike" hallintoa vastaan. Tilanne kiristyi niin, että sosialistipresidentti turvautui asevoimien apuun. Presidentti ei tiennyt asevoimien olevan amerikkalaisten ohjauksessa. Niinpä armeija kaappasi vallan sopivassa tilaisuudessa, palautti amerikkalaisille suuryhtiöille täydet toiminta vapaudet ja "uudisti" yhteiskuntaa friedmanilaisen koulukunnan opetusten mukaiseksi. Chilen sotilasvallankaappauksen takana oli CIA.

Sama tapahtui myös Argentiinassa myöhemmin. Argentiinan sotilasjuntan avustajina toimivat CIA, sekä Israelin salaiset operaattorit.

Sama tapahtui Meksikossa myöhemmin, koska Meksikosta oli löytynyt öljyä, jonka se aikoi pitää itsellään. Meksikossa riitti taloudellinen epävarmuus ja poliittinen epävarmuus, sekä maan pohjoisosiin lietsottu "huumesota".

Sama tapahtui Euroopan Unionille, koska EU ei suostunut amerikkalaisten haluamiin "yhteiskunnallisiin uudistuksiin", eli yksityistämään kansallisomaisuutta ja terveydenhuoltoa yms., ja antamaan amerikkalaisille yrityksille täysiä toimintavapauksia. Syntyi eurokriisi ja yhteiskunnallinen kriisi, mutta avointa sotilaitten käyttöä ei tarvittu. Nyt EU on hyväksymässä sen etujen vastaisen amerikkalaisten laatiman vapaakauppasopimuksen.

Voi olla, että sotilaita tarvitaan pian. Kaikissa EU maissa valvontakoneistoja viritellään jo sotaa omaa kansaa vastaan. Kreikka on kaiken talouskurimuksen keskellä hankkinut panssarivaunuja 200 miljoonalla, vaikka se ei kykene edes maksamaan velkojensa korkoja. Jostakin syystä pääministeri Katainenkaan ei ole edes kommentoinut asiaa. Meillä on jo 200 000 nimeä poliisin epäiltyjen rekisterisssä, vuoden alusta tulivat voimaan uudet salaiset pakkokeinolait jne. Nyt poliisi avasi uuden "epäiltyjen rekisterin", jonne päätyy kuka tahansa kansalainen kenen tahansa ilmiannon tai vihjeen perusteella.

Samaa on tapahtumassa Ukrainassa. Ja Venezuelassa.

Venezuelan suurin rikos on ollut sen öljyvarojen kansallistaminen. Ilta-Sanomat kirjoitti kahdella aukeamalla jo vuosia sitten, kuinka Chavezin hallinto tarjoaa kansalle ilmaista sairaanhoitoa öljyrahoilla saadakseen suosiota kansan parissa. Se oli Ilta-Sanomien mielestä täysin väärin, sillä öljy ei ollut venezuelalaisten omaisuutta, vaan kuului yksityisille yrityksille, joita olivat siis amerikkalaiset öljy-yhtiöt. Chavesz oli kuitenkin liian suosittu kaadettavaksi, vaikka sitä yritettiinkin useampaan kertaan. Nyt, kun mies on kuollut, randilaisfriedmanilaisten ajatushautomoiden laatimat suunnitelmat on pantu käyntiin. Lopputuloksena venezuelalaiset menettävät öljynsä ja tulonsa, maassa suoritetaan massiivisia yksityistämistoimia, julkinen terveydenhuolto lakkautetaan ja "avataan kilpailulle" jne. Kuullostaako tutulta?

Kyllä, meillä on meneillään aivan sama kuvio. Katainen, Stubb ja kokoomus ovat avoimesti randilaisfriedmanilaisen koulukunnan asialla. Tavoiteet ovat samat. Kansallisvaltio tuhotaan yksityisten liikeyritysten tieltä. Kansallisomaisuus jaetaan ulkolaisille yrityksille. Kansakunnasta tehdään alamaisia, orjia ja rikkaan eliitin hallitsemaa karjaa, jota voidaan kohdella miten vain. Kaikki tämä on jo alkanut Suomesssa. Keskustapuolue aloitti yhdessä kokoomuksen kanssa käytännön toimet Vanhasen ja Kiviniemen hallituksissa, mutta varsinaisen lähtölaukauksen kansakuntamme tuhoamiseksi antoivat Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö jo 90-luvulla.

Tämä kaikki on mahdollista meillä ja muualla länsimaissa siksi, että demokraattiset vastavoimat on valjastettu friedmanilaisen ohjelman palvelukseen parilla näppärällä kusetuksella. Ensimäinen oli "globalisaatio". Jokainen, joka kykeni kolmivuotiaan ajatteluun, ymmärsi tämän epämääräisen "globalisaation" palvelevan vain ylikansallisia toimijoita, joita olivat ja ovat edelleen vain suuryritykset.

Perinteinen eurooppalainen vasemmisto söi tämän kakan riemusta kiljuen ja kuvitteli, että tekeillä on jonkinlainen "maailmankylä", jossa sitten tanssitaan eksoottisen musiikin tahdissa, syödään eksoottisia ruokia ja ollaan kavereita neekerien kanssa. Vasemmisto ei käsittänyt, että "neekereitä" tarvittiin eurooppalaisen työvoiman kilpailutukseen, eli palkkatason laskemiseen työttömyysreservin avulla. Siksi halpatyövoiman massiivinen siirto kehitysmaista Eurooppaan polkaistiin käyntiin 1990-luvulla. Sama oli tapahtunut pienessä mittakaavassa jo 1960-luvulla Saksassa, jossa neekereinä toimivat pääasiassa turkkilaiset, ja Ruotsissa suomalaiset ja jugoslaavit, sekä syyrialaiset kristityt, eli assyyrialaiset.

Nuorin yhteiskunnallinen vastavoima eli Vihreät saatiin hurutettua "globalisaation" kelkkaan erittäin nerokkaalla huijauksella. Syntyi "ilmastonmuutos", jonka olivat aiheuttaneet ihmiset. Vihreät ympäri Eurooppaa löysivät itselleen uuden sisällön elämäänsä. He ryhtyivät ajamaan "päästörajoituksia" joiden avulla ilmastonmuutos "pysäytetään". Idean taustalla olevasta "tieteestä" käydään taistoa edelleen. Oireellista on, että kun 1990-luvulla terminä oli "ilmaston lämpeneminen", 2000-luvulla termiksi tulikin "ilmaston muutos", koska vuosituhannen taitteen jälkeen mitään lämpenemistä ei ole globaalisti havaittu.

Malliesimerkistä käy myös Itämeren rikkidirektiivi, joka perustui saksalaisen vihreän professorin lausahdukseen siitä, että laivojen rikkipäästöt aiheuttavat Itämeren rantavaltioissa noin 60 000 kuolemaa vuosittain. Mitään tutkimusta ei ole, mitään näyttöä ei ole, mutta direktiivi saatiin ja sen avulla kansalliset laivastot tuhotaan. Tilalle tulevat kansainväliset mukavuuslippulaivat filippiiniläisine miehistöineen, eli kansalliset toimijat syrjäytettiin taas ulkolaisten ylikansallisten toimijoiden tieltä, friedmanilaisten oppien mukaisesti.

Mikä on tämän "ilmastonmuutoksen torjunnan" rooli globaalissa friedmanilaisessa pelissä? Sillä on ajettu eurooppalainen teollisuustuontanto mahdottomaan tilanteeseen. Yhdysvallat, Kanada, Australia, Intia tai Kiina eivät rasita omia tuotantojaan ympäristöveroilla ja maksuilla. Ne eivät rajoita päästöjä käytännössä mitenkään. Päinvastoin: Kiinan ja Intian päästöt ovat kasvaneet koko ajan, sitä mukaa kun päästörajoituksia on tullut. Eurooppalainen viherrystö on siis ajamassa eurooppalaisia toimijoita globaalissa kilpailussa ahdinkoon ja se on amerikkalaisen suuryritysten etujen mukaista. Myös kiinalaiset hyötyvät tästä, samoin Intialaiset. Ainoat, jotka eivät hyödy, ovat eurooppalaiset.

Mikään näistä ei ole sattumaa. Jo 1980-luvulla Newsweek ja Time lehdissä haastatellut friedmanilaiset ajattelijat antoivat lausuntoja, joiden mukaan Eurooppa oli epäreilu. Eurooppalainen yhteiskuntamalli oli väärin ja se piti muuttaa, hyvällä tai pahalla. Se piti muuttaa joko sopimuksin, tai pakottaa se muuttumaan. Tiedän tämän, koska olin kyseisten lehtien tilaaja runsaan vuosikymmenen ajan. Lehdissä toistui sanoma parin vuoden välein: eurooppalainen yhteiskuntamalli on epäreilu amerikkalaisille. Se pitää muuttaa. Se pitää "avata". Valtioitten omaisuus on väärin. Valtionyhtiöt ovat väärin. Niiden toimialat "pitää avata kilpailulle". Ja jos eurooppalaiset eivät siihen suostu, heidät pitää pakottaa suostumaan.

Ei ole sattumaa, että maamme hallitus pyrkii kaikin keinoin tuhoamaan valtiorakenteemme ja kansallisomaisuutemme. Ei ole sattumaa, että Ukrainassa järisee. Ei ole sattumaa, että EU natisee. Ei ole sattumaa, että Venezuelassa on alkanut aivan samanlainen "kansannousu" kuin Ukrainassa ja lähes identtisten toimijoiden johdolla.

Tämä on demonkratiaa.




2 kommenttia:

  1. Kiitoksia. Tekstisi on muuten aivan erinomainen ja olisin linkittänyt sen Twitterissä, ellet olisi laittanut hännänhuipuksi hieman "ilmastonmuutoskriittistä" puppua. On syytä ymmärtää, että ilmastonmuutos itsessään on todellinen asia ja uhka, sen pysähtymistä vuoteen 1996 tai 1997 muka osoittavat laskelmat ovat ilmenneet vääristellyiksi ja ainoastaan sen vastaisen taistelun keinot ovat silkkaa huijausta. Esimerkiksi Suomen vihreiden valtavirtaa ei ilmasto tai edes ympäristö kiinnosta lainkaan. Kuvaavaa on, että eräät nuoret viheraktiivit, joiden kanssa juttelin viime vaalien aikoihin Tampereen Keskustorilla, eivät edes mieltäneet vihreyttä ympäristöaktiivisuudeksi. Tarkoittaako se siis vihreää valoa eli suvaitsevaisuutta? Tätä asiaa olen käsitellyt pariinkin otteeseen omassa blogissani.

    VastaaPoista
  2. Hmm. Kova hinta taidetaan joutua maksamaan. Mutta mistäpä sen tietää? Jos tässä rytinässä päästään eroon vasemmistolaisesta kokoomus-sdp-keskustapuolueesta, ehkä se hinta ei sittenkään ole liian suuri?

    VastaaPoista