Tämän vuoden alusta tuli voimaan uusi poliisilaki, joka antaa viranomaisille oikeuden tehdä salaisia kotietsintöjä. Mitään etukäteislupia ei tarvita, eikä näistä salaisista kotietsinnöistä tarvitse ilmoittaa minnekään. Viranomaiset voivat lakiuudistuksen myötä käytännössä kieltäytyä kertomasta kenellekään yhtään mitään salaisista operaatioista sillä perusteella, että se vaarantaisi meneillään olevan tutkimuksen, viranomaisten käyttämät menetelmät, tutkimukseen osallistuvat viranomaiset jne. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aina niin halutessaan viranomaiset kieltäytyvät kertomasta salaisista operaatioistaan yhtään kenellekään ja se on laillista.
Viranomaiset voivat siis käydä tietämättäsi työpaikallasi, kotonasi, autossasi, kesämökilläsi, ja missä ikinä haluavat. Siihen riittää pelkkä epäilys, tai "tutkimus". Sinä et tiedä onko niin tapahtunut. Aikaisemmin kotietsinnöistä piti ilmoittaa viimeistään jälkikäteen, piti olla erillinen kotietsintälupa, ja yleensä kohde tai hänen todistajansa sai olla läsnä, kun kotietsintää suoritettiin. Nyt niin ei enää ole. Eli jos kotiisi tehdään kotietsintä ja sieltä löydetään yllättäen huumeita tai aseita, vaikka tiedät ettet ole sellaisia sinne koskaan tuonut, sinulla ei ole mitään keinoja todistaa, että joku muu on ne sinne piilottanut. Uskon, että tällaisia tapauksia tulee lähitulevaisuudessa.
Uuden poliisilain suomat valtuudet eivät pääty tähänkään. Nyt viranomaisilla on lain suoma oikeus hakkeroitua mihin tahansa laitteeseesi ja istuttaa niihin vakoiluohjelmia ja haittaohjelmia. Uuden lain mukaan tämä on siis mahdollista. Kännykkäsi voi siis pimetä, läppärisi hajota, kotikoneesi jämähtää, mikä tahansa mobiililaitteesi kurahtaa, ja täysin laillisesti. Tämä toiminta on luonnollisesti salaista, etkä koskaan tule tietämään olleesi viranomaisten salaisten toimien kohteena. He voivat salata kaiken vetoamalla meneillään olevaan tutkimukseen, tai tarpeeseen salata menetelmänsä.
Mihin tahansa laitteeseesi voidaan käydä istuttamassa mikä tahansa virus, jonka levittämisestä sinua voidaan jälkikäteen syyttää. Koneillesi voidaan istuttaa tuhansia lapsipornokuvia, joiden hallussapidosta sinua voidaan tarvittaessa syyttää. Et välttämättä edes tiedä, että siellä on sellaisia, tai jotakin muuta materiaalia. Koneesi voidaan kaapata ja sitä voidaan käyttää sinun tietämättäsi mihin tahansa. Sähköpostisi, erilaiset Netti-tilisi, kaikki on vapaata riistaa viranomaisille. Web-camisi kautta sinua ja huoneistoasi voidaan kuvata ja seurata, koneesi mikrofonien kautta sinua voidaan kuunnella silloinkin, kun luulet sammuttaneesi koneesi.
Sinua voidaan kuunnella myös kännykkäsi avulla aina kun siinä on virtalähde, eli akku, ja uusissa älypuhelimissa akku on laitteessa kiinteästi. Sinun kännykkäsi sijainti voidaan paikantaa, sen kulkua voidaan seurata eteen ja taakse päin. Mobiililaitteesi samoin.
Liikenneministeri ehdottaa, että ajoneuvoihisi asennettaisiin seurantalaitteet. Kyse on muka verotuksesta. Todellisuudessa ajoneuvosi sijaintipaikka pystyttäisiin varmistamaan ajassa taaksepäin ja reaaliaikaisesti. Kun tämä tieto yhdistetään kännykkäsi ja mobiililaitteittesi paikannustietoihin, viranomaiset voivat olla melko varmoja olinpaikastasi. He haluavat tämän tiedon. Miksi?
Uuden poliisilain mukaan viranomaiset voivat kohdistaa rikoksista "epäiltyihin" niin sanottuja hallinnollisia häirintämenetelmiä. Virallisesti kyse on rikollisten toiminnan häiritsemisestä hallinnollisin keinoin. Poliisi on tehnyt tätä jo vuosien ajan, mutta nyt se on laillista ja se näkyy. "Epäiltyjen" vakuutussopimuksia sanotaan irti ja kun tiedustellaan miksi näin tapahtuu, vakuutusyhtiöistä kerrotaan, että heidän tiedusteluosastonsa on löytänyt jotakin epäilyttävää. Kyllä, vakuutusyhtiöillä on omat tiedusteluosastonsa. Niistä et saa tietoa mistään.
Laillisten yritysten vakuutuksia irtisanotaan "epäilyttävien" henkilöiden vuoksi, tai siksi, että yrittäjä on viranomaisten mielestä "epäilyttävä", näin siinäkin tapauksessa ettei yrittäjällä tai yrityksellä ole mitään rikostutkintaa päällä, rikollista toimintaa tai edes rikosrekisteriä. Täysin laillisen liiketoiminnan ja rikosrekisterittömän yrittäjän vakuutusten irtisanominen ja uusien kieltäminen on salainen hallinnollinen toimi viranomaisten taholta. Sitä ei tietenkään pystytä todistamaan, koska kyseessä on "salainen" operaatio "epäiltyä" kohtaan.
Ilman vakuutuksia yrityksen tai yrittäjän on mahdotonta toimia. Siihen pyritäänkin. Uuden poliisilain mukaan viranomaisilla on tämä mahdollisuus käytössään. He voivat tuhota sinun työsi, ammattisi, yrityksesi ilman, että kertovat siitä kenellekään yhtään mitään. Sinäkään et tiedä sitä koskaan. Et vain saa vakuutuksia, erilaisia toimilupia evätään, voit jopa menettää ajokorttisi, saada mojovat mätkyt jne. Kaikki tämä on hallinnollista häirintää, jonka kohteeksi tässä maassa joutuu jo nyt useita rikosrekisterittömiä henkilöitä ja heidän yrityksiään. Näiden toimien perusteeksi riittää "epäily".
Poliisijohtaja Paateron julkisuudessa antamien lausuntojen mukaan poliisin epäiltyjen rekisterissä on 200 000 suomalaista nimeä. Tämä on aktiivisesta aikuisväestöstä jokseenkin joka kymmenes. Katso ympärillesi. Joka kymmenes teistä täyttää viranomaisten mukaan ne kriteerit, jotka oikeuttavat salaisten pakkokeinojen käyttöön, vakuutusten irtisanomisiin ja eväämisiin, lupien menettämiseen jne. Samaan rekisteriin kuuluivat Vladimir Putin, Venäjän federaation presidentti, sekä entinen formulakuski Mika Salo.
Mika Salo ryhtyi selvittämään asiaa, kun yksi KRP:n ylikomisario asiantuntijatodistajana väitti oikeudessa Salon kuuluvan järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Kyse oli Salon ammatin kannalta tärkeästä asiasta. Kyse oli hänen elämästään. Nyt Mika Saloa ja Noriko Saloa, entistä puolisoa, "epäillään" ampumase- ja räjähdysainerikoksesta. Se ei ole sattumaa. Koska Mika Salo ryhtyi peräämään oikeuksiaan ja vaatimaan nimensä puhdistamista, viranomaiset polkaisivat pystyyn jutun, jossa "epäiltyjen" rekisterissä olevaa Saloa "epäillään" ase- ja räjähdysainerikoksista. Se on kosto miehelle, joka ryhtyi puolustamaan oikeuksiaan viranomaisen mielivaltaa vastaan. Jopa juttua mediassa kommentoinut komisario sanoi ääneen, että rikosnimikkeet ovat kohtuuttomia, mutta silti hänkin toimii niiden perusteella.
Viranomaiset eivät kuitenkaan tyydy tähän. Viimeisin vaatimus on se, että viranomaisilla tulisi olla mahdollisuus etäsammuttaa "epäiltyjen" ajoneuvoja. Siis suomeksi sanottuna, viranomaiset voisivat sammuttaa ajoneuvosi missä ja milloin tahansa, jos he niin haluavat. Kuvitellaanpa tilanne, jossa vaimosi alkaa synnyttää. Te tiedätte, että synnytkseen sisältyy riskejä, joiden vuoksi sairaalasynnytys on ainoa vaihtoehto. Sairaalaan on matkaa 25 kilometriä. Tiedät, että asuinseudullasi on vain yksi ambulanssi. Soitatko sen ja jäät odottamaan, vai lähdetkö viemään vaimoa sairaalaan?
Kuvitellaan, että lähdet viemään vaimoasi sairaalaan. Pahaksi onneksi olet yksi "epäilty" niiden 200 000 muun suomalaisen joukossa salaisilla viranomaislistoilla ja rekistereissä. Reaaliaikaisen paikannuksen avulla viranomaiset huomaavat, että "epäillyn" ajoneuvo ajaa suurta ylinopeutta. Heillä on "syytä epäillä", että tekeillä on rikos. Siksi he etäsammuttavat ajoneuvosi ja jäät vaimosi kanssa tienposkeen noin vain. Viranomaiset ovat toimineet lain suomin valtuuksin. Vaimosi menehtyy synnytykseen ja samoin käy lapselle. Jos viranomaiset niin haluavat, he voivat salata sen, että etäsammuttivat ajoneuvosi "tutkinnallisiin seikkkoihin" vetoamalla. Olethan yksi 200 000 suomalaisesta, joita "epäillään". Tosin, viranomaisten ei edes tarvitsisi salata mitään. He olisivat toimineen täysin lain mukaisesti tässäkin tapauksessa etäsammutusta käyttäessään.
Poliisijohtaja Paateron mielestä ravintoloiden järjestysmiesten pitäisi olla poliiseja, samoin taksikuskien. Kannattaa muistaa, että viranomaiset ovat jo vuosien ajan väittäneet, että järjestysmiehinä toimivat motoristit ovat rikollisia ja siksi heidät pitää poistaa ravintoloiden ovilta, riippumatta siitä ovatko he syyllistyneet mihinkään. Kun vietnamilaistaustainen mies ampui toista vietnamilaistaustaista miestä ravintolassa, KRP:n asiantuntijat antoivat ymmärtää mediassa, että syyllinen saattoi olla ovimiehensä toiminut motoristi. Kun totuus paljastui, se ei kiinnostanut enää ketään.
Paateron mukaan vahtimestareina, ovimiehinä, taksikuskeina ja muina toimivat poliisit olisivat kaksoistehtävissä. Eli kun he näkisivät jotakin "epäilyttävää", heistä tulisi poliiseja ovimiehen tai taksikuskin sijasta. He voisivat harjoittaa tarkkailua ja tiedustelua koko ajan. Tämä olisi poliisijohtajan mielestä hienoa ja hyvä asia, koska poliisi saisi näin tietää missä mennään ja mikä on tilanne kansan parissa. Poliisijohtaja Paateron mielestä poliisit eivät siis ole kansaa. He ovat erillään kansasta.
Poiisijohto on myös ohjeistanut alaisiaan siitä, ettei heillä saa olla suoria omia yhteyksiään sen yksipuolisesti rikollisiksi julistamiin ihmisiin. Tällä poliisijohto oman käsityksensä mukaan pyrkii estämään rikollisten soluttautumisen poliisiin. Todellisuudessa poliisijohto pyrkii luomaan kuilua poliisin ja kansan välille. Poliisihallitus haluaa poliisin olevan irrallaan muusta väestöstä. Poliisijohto haluaa, että poliisi ei sympatiseeraa kansaa, ei kaveeraa sen kanssa, ja kohdistaa "epäiltyihin" kovia toimenpiteitä. Kannattaa muistaa, että näitä "epäiltyjä" on siis poliisijohdon oman ilmoituksen mukaan tuo 200 000.
Tämä ei ole sattumaa. Tällainen kehitys ei ole vahinko. Samaa tapahtuu parhaillaan Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Englannissa, Australiassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Poliisi eriytetään kansasta, se militarisoidaan ja sen toiminta pyritään kohdistamaan kansalaisiin, joita kaikkia pidetään epäilyksen alaisina. Kansalaiset ovat kaikki epäiltyjä, kunnes itse pystyvät todistamaan syyttömyytensä, eikä sekään aina riitä. Uusia epäilyksiä voidaan polkaista milloin tahansa, kuten Mika Salon tapaus osoittaa.
Kaikissa näissä maissa viranomaiset perustelevat diktatoriaalisia lakivaatimuksiaan "rikollisten moottoripyöräjengien" tai "järjestäytyneen rikollisuuden" torjunnalla. Kaikissa maissa käytetään samoja perusteita. Argumentit ovat samat. Vaatimukset ovat samoja. Lakiuudistukset ovat samansuuntaisia. Jokaisessa edellä mainituista maista käydään samaa kampanjaa, jossa viranomaisille taataan mahdollisimman suuret valtuudet kansalaisiin nähden ja jokaisessa näistä maista näitä toimivaltuuksia on myös käytetty aivan tavallisiin kansalaisiin. Meillä esimerkiksi Mika Saloon, Australiassa tavalliseen kirjastonhoitajattareen. Lait takaavat sen, ettei kukaan pysty suojautumaan tai puolustautumaan viranomaismielivaltaa vastaan.
Yhdysvalloissa poliiseja on jäänyt kiinni lukemattomia kertoja ihmisten pahoinpitelyistä, tapoista ja vastaavista. Tuskin yksikään tapaus on johtanut tuomioon. Laki suojaa viranomaisia. Heillä on kirjaimellisesti Lupa tappaa, jos he niin päättävät. Suomessa hämeenlinnalainen poliisi uhkasi parikymppistä rakkaria pahoinpitelyillä ja uhkailut tallentuivat videolle. Poliisi painotti, että toiset poliisit hakkaavat nuorukaisen. Hän korosti, että kukaan ei auta nuorukaista, eikä tämä voi asialle yhtään mitään, koska kaikki uskovat poliisia. Uhkailija painotti, että poliisi voi tehdä nuorukaiselle mitä tahansa, jos niin haluaa. Näin myös kävi. Videonauhasta huolimatta parikymppistä poikaa väkivallalla uhkaillut poliisimies ei saanut mitään rangaistusta uhkailustaan.
Haluammeko tätä? Haluavatko poliisimiehet ja -naiset tätä? Kenen etu on se, että poliisista leivotaan kansan vihollinen? Kuka haluaa kansalaisten pelkäävän ja vihaavan poliisia? Kuka tarvitsee reaaliaikaista kykyä valvoa ja kontrolloida kansalaisia 24/7? Mihin tällä kaikella varaudutaan ja pyritään? Kuka tarvitsee 200 000 "epäillyn" rekisteriä/nimilistaa ja mihin tarkoitukseen?
Diktatuurilla on monet kasvot. Diktatuuri ei tarvitse diktaattoria. Se tarvitsee järjestelmän. Se on systeemi. Systeemin olennainen osa on sortokoneisto. Juuri sellaista maahamme rakennetaan. Juuri sortokoneisto tarvitsee näitä lakeja, uudistuksia ja välineitä. Tavallinen poliisi ei tarvitse. Se toimii kansan parissa kansan tuella. Miksi tämä halutaan estää? Kuka tarvitsee viholliskuvia, epäiltyjä, salaisia operaatioita, salaista kontrollia, hallinnollista terroria?
Minä en halua elää maassa, jossa poliisi olisi viholliseni. Haluan, että poliisi on turvani, kun sellaista tarvitsen. Minä en halua pelätä poliisia. En halua miettiä onko kotiini tehty salaisia käyntejä, enkä halua varautua sellaisiin. Niin, minä en halua, mutta minulta ei kysytä. Minun on varauduttava kaikkeen. Minun on epäiltävä kaikkea. Minun on oltava vainoharhainen. Minun on opittava lukemaan viranomaismenettelyjä, ympäristöäni, ihmisiä, lähdettävä siitä olettamuksesta että olen yksi noista 200 000 suomalaisesta "epäillystä".
Kuka niin haluaa? Kuka näitä lakeja vaatii ja toteuttaa? Ketkä esittävä julkisuudessa näitä "uudistuksia"? Ketkä ovat ne henkilöt, jotka haluavat luoda maahamme uuden sortokoneiston?
Poliitikot ja virkamiehet, ylin poliisijohto.
Kysymys kuuluu: Miksi?
Tervetuloa lukemaan blogiani. Tarkoituksena on rähistä ja meuhkata estottomasti yhteiskunnallisia asioita poliittisesti epäkorrektisti ja liiemmin soveliaisuussääntöjä miettimättä. Ideana on kuitenkin se, että jorinoissa ja huudossa on jokin ajatus, jotakin asiaa ja ehkä jotakin järkeä joskus. Johtoajatuksena voisi olla anonyymiksi jääneen merirosvon yli kolmesataa vuotta sitten esittämä vaatimus: LESS LAWS, MORE JUSTICE!!
torstai 30. tammikuuta 2014
lauantai 25. tammikuuta 2014
VALTIOVARAINMINISTERIÖ VASTAAN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ - MENOT
Koska viimeaikoina olemme kuulleet presidentistä alaspäin jokaisen kynnelle kykenevän kokkareen kirkuvan kuinka meillä ei ole varaa hyvinvointivaltioon, tarkastellaanpa muutamia täysin kylmiä lukuja. Tulemme havaitsemaan, että asia ei olekaan aivan niin kuin meille on huudettu jokaisen randilaisen pässinpään suulla.
Valtion budjettitalouden menot:
Vuosi 2011.
Valtiovarainministeriö 15 609 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriö 11 176 miljoonaa euroa.
Vuonna 2011 Valtiovarainministeriö siis maksoi suomalaisille 4 433 miljoonaa euroa enemmän, kuin sosiaali- ja terveysministeriö. Muistakaa: valtiovarainministeriö siis tuli 4,433 miljardia kalliimmaksi kuin sosiaali- ja terveysministeriö vuonna 2011.
Vuosi 2012.
Valtiovarainministeriö 16 216 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriö 12 282 miljoonaa euroa.
Vuonna 2012 Valtiovarainministeriö siis maksoi suomalaisille 3 943 miljoonaa euroa enemmän, kuin sosiaali- ja terveysministeriö. Muistakaa: valtiovarainministeriö siis tuli 3,943 miljardia kalliimmaksi kuin sosiaali- ja terveysministeriö vuonna 2012.
Vuosi 2013 (esitys).
Valtiovarainministeriö 16 745 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriö 12 555 miljoonaa euroa.
Vuonna 2013 (esityksen mukaan) Valtiovarainministeriö maksoi suomalaisilla 4 190 miljoonaa euroa enemmän, kuin sosiaali- ja terveysministeriö. Muistakaa: valtiovarainministeriö tuli siis 4,190 miljardia kalliimmaksi suomalaisille, kuin sosiaali- ja terveysministeriö.
Kolmessa vuodessa Valtiovarainministeriö vei siis 12 566 miljoonaa euroa enemmän, kuin sosiaali- ja terveysministeriö. 3 vuoden aikana valtiovarainminsteriö siis maksoi suomalaisille 12,566 miljardia enemmän, kuin sosiaali- ja terveysministeriö.
Laitetaanpa tämä vielä numeroina. Valtiovarainministeriö sai siis kolmessa vuodessa tämän verran enemmän verorahoja kuin sosiaali- ja terveysministeriö:
12 555 000 000 euroa.
Tämä on siis se summa, joka oli ENEMMÄN kuin sosiaali- ja terveysministeriön budjetti.
Kolmen vuoden aikana jokainen suomalainen maksoi siis valtiovarainministeriöstä 2 513,2 euroa ENEMMÄN kuin sosiaali- ja terveysministeriöstä, siis jos oletamme, että maksajia olisi ollut viisi miljoonaa. Maksajia on todellisuudessa kuitenkin vähemmän.
Oletetaan, että veronmaksajia on parisen miljoonaa. Kolmessa vuodessa nämä 2 miljoonaa suomalaista maksoivat 6 283 euroa per nenä ENEMMÄN valtiovarainministeriölle, kuin sosiaali- ja terveysministeriölle.
Kysymys kuuluu: miksi emme kuule mitään vaatimuksia Valtiovarainministeriön menoleikkauksista?
Miksi leikkausvaatimukset kohdistuvat sosiaali- ja terveysministeriöön, opetusministeriöön jne.?
Miksi yksikään toimittajanplanttu ei ole osannut katsoa näitä lukuja, ennen kuin päästää Etelärannan lähettipojat parkumaan hyvinvointivaltion kohtuuttomista menoista?
Miksi kukaan ei sano, että Te valehtelette?
Kertauksen vuoksi: Vuosina 2011-2013 Valtiovarainministeriö tuli 12,566 miljardia kalliimmaksi kuin sosiaali- ja terveysministeriö. Ja tämä siis vain kolmessa vuodessa.
Teidän verorahojanne annettiin Valtiovarainministeriölle 12 566 000 000 euroa ENEMMÄN, kuin sosiaali- ja terveysministeriölle.
Miettikääpä sitä, kun seuraavaksi kuulette huutoa siitä, ettei meillä ole varaa sosiaaliturvaan ja hyvinvointipalveluihin.
Miettikää miksi rahojanne ei laiteta lastensairaalaan, kouluihin, sairaaloihin, terveyskeskuksiin jne. ja miksi ne annetaan Valtiovarainministeriölle.
Miettikää, miksi finanssitalous on tärkeämpi asia, kuin lapsenne terveys. Miksi rahaa annetaan rahan luokse, eikä vanhempienne terveydenhoitoon.
Lähde: Suomi lukuina 2013, Tilastokeskus, s.23
Valtion budjettitalouden menot:
Vuosi 2011.
Valtiovarainministeriö 15 609 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriö 11 176 miljoonaa euroa.
Vuonna 2011 Valtiovarainministeriö siis maksoi suomalaisille 4 433 miljoonaa euroa enemmän, kuin sosiaali- ja terveysministeriö. Muistakaa: valtiovarainministeriö siis tuli 4,433 miljardia kalliimmaksi kuin sosiaali- ja terveysministeriö vuonna 2011.
Vuosi 2012.
Valtiovarainministeriö 16 216 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriö 12 282 miljoonaa euroa.
Vuonna 2012 Valtiovarainministeriö siis maksoi suomalaisille 3 943 miljoonaa euroa enemmän, kuin sosiaali- ja terveysministeriö. Muistakaa: valtiovarainministeriö siis tuli 3,943 miljardia kalliimmaksi kuin sosiaali- ja terveysministeriö vuonna 2012.
Vuosi 2013 (esitys).
Valtiovarainministeriö 16 745 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriö 12 555 miljoonaa euroa.
Vuonna 2013 (esityksen mukaan) Valtiovarainministeriö maksoi suomalaisilla 4 190 miljoonaa euroa enemmän, kuin sosiaali- ja terveysministeriö. Muistakaa: valtiovarainministeriö tuli siis 4,190 miljardia kalliimmaksi suomalaisille, kuin sosiaali- ja terveysministeriö.
Kolmessa vuodessa Valtiovarainministeriö vei siis 12 566 miljoonaa euroa enemmän, kuin sosiaali- ja terveysministeriö. 3 vuoden aikana valtiovarainminsteriö siis maksoi suomalaisille 12,566 miljardia enemmän, kuin sosiaali- ja terveysministeriö.
Laitetaanpa tämä vielä numeroina. Valtiovarainministeriö sai siis kolmessa vuodessa tämän verran enemmän verorahoja kuin sosiaali- ja terveysministeriö:
12 555 000 000 euroa.
Tämä on siis se summa, joka oli ENEMMÄN kuin sosiaali- ja terveysministeriön budjetti.
Kolmen vuoden aikana jokainen suomalainen maksoi siis valtiovarainministeriöstä 2 513,2 euroa ENEMMÄN kuin sosiaali- ja terveysministeriöstä, siis jos oletamme, että maksajia olisi ollut viisi miljoonaa. Maksajia on todellisuudessa kuitenkin vähemmän.
Oletetaan, että veronmaksajia on parisen miljoonaa. Kolmessa vuodessa nämä 2 miljoonaa suomalaista maksoivat 6 283 euroa per nenä ENEMMÄN valtiovarainministeriölle, kuin sosiaali- ja terveysministeriölle.
Kysymys kuuluu: miksi emme kuule mitään vaatimuksia Valtiovarainministeriön menoleikkauksista?
Miksi leikkausvaatimukset kohdistuvat sosiaali- ja terveysministeriöön, opetusministeriöön jne.?
Miksi yksikään toimittajanplanttu ei ole osannut katsoa näitä lukuja, ennen kuin päästää Etelärannan lähettipojat parkumaan hyvinvointivaltion kohtuuttomista menoista?
Miksi kukaan ei sano, että Te valehtelette?
Kertauksen vuoksi: Vuosina 2011-2013 Valtiovarainministeriö tuli 12,566 miljardia kalliimmaksi kuin sosiaali- ja terveysministeriö. Ja tämä siis vain kolmessa vuodessa.
Teidän verorahojanne annettiin Valtiovarainministeriölle 12 566 000 000 euroa ENEMMÄN, kuin sosiaali- ja terveysministeriölle.
Miettikääpä sitä, kun seuraavaksi kuulette huutoa siitä, ettei meillä ole varaa sosiaaliturvaan ja hyvinvointipalveluihin.
Miettikää miksi rahojanne ei laiteta lastensairaalaan, kouluihin, sairaaloihin, terveyskeskuksiin jne. ja miksi ne annetaan Valtiovarainministeriölle.
Miettikää, miksi finanssitalous on tärkeämpi asia, kuin lapsenne terveys. Miksi rahaa annetaan rahan luokse, eikä vanhempienne terveydenhoitoon.
Lähde: Suomi lukuina 2013, Tilastokeskus, s.23
keskiviikko 22. tammikuuta 2014
LUOKKAYHTEISKUNTA ON JO TÄÄLLÄ
Koska kukaan ei uskalla sanoa sitä ääneen, minä sanon sen. Kokoomuksen ja oikeiston unelma Suomesta amerikkalaismallisena luokkayhteiskuntana on jo todellisuutta. Meilläkin on jo täysin osattomia. Ihmisiä elää kaduilla. Lapsilla on nälkä. Köyhyys periytyy. Köyhät kuolevat jo nyt keskimäärin 10 vuotta varakkaita nuorempina. Heille ei siis makseta eläkkeitä. Turussa työttömien lapsilta otetaan pois päivähoitoruokailu.
Köyhyys on köyhien omaa syytä. He eivät yritä tarpeeksi. He eivät työllistä itseään. Köyhien vika on myös huono terveys. On köyhien vika, että he syövät huonoa ruokaa. Hyvääkin on tarjolla. Köyhät eivät ole tuottavia. Köyhät syövät muiden pöydissä ja loisivat. Köyhät ovat syy yhteiskunnan ongelmiin. Jos he lakkaisivat olemasta köyhiä, ei olisi mitään ongelmia.
Kuten nuorkokoomuslaisten varapuheenjohtaja Saul Schuback sanoi viime vuonna tv-haastattelussa, kokoomus pyrkii siihen yhteiskuntaan, joka Suomessa oli sata vuotta sitten. Alamme jo olla lähellä sitä. Pian puilla lämmittäminen tehdään liian kalliiksi. Tulee pienhiukkastarkastuksia ja maksuja. Köyhillä ei ole varaa niihin. Se on ihan oikein. Köyhän omaa syytä.
Ai Suomessa ei ole köyhiä? On niitä. EU:n mittareilla mitattuna noin 700 000. Se on aika suuri osa 5 miljoonan kansakunnasta. Tilastokeskuksen mukaan alle 20 000 euron vuosituloilla eli tässä maassa vuonna 2011 46,6% kaikista verotettavaa tuloa saavista. Se tarkoittaa sitä, että lähes puolest suomalaisista sai kuukaudessa noin 1666,66667 euroa BRUTTO. Kun tilannetta tarkastellaan tarkemmin, saadaan vielä hulppeampi lukema. Alle 15 000 euron vuosituloilla kärvisteli 35,5% prosenttia kaikista verotettavaa tuloa saaneista suomalaisista. Se tarkoittaa noin 1250 euroa kuukaudessa BRUTTO. Joka kolmas suomalainen siis eli tuolla kuukausitulolla. Ja alle 10 000 euron vuosituloilla kitkutteli 21,8% suomalaisista verotettavaa tuloa saaneista. Se tekee 833,3333333 euroa kuukaudessa, ennen veroja.
Alle 5000 euron vuosituloista nautti 10,1% suomalaisista. Se tekee 416,666667 euroa kuukaudessa, ENNEN VEROJA. Kymmenen prosenttia suomalaisista on noin 500 000 ihmistä. Joka viides suomalainen siis elää hiukan yli 400 euron kuukausituloilla. Se on sama määrä kuin niitä suomalaisia, jotka tienaavat 20 - 25 000 euroa vuodessa. Suunnilleen sama joukko tienaa 25 - 30 000 euroa vuodessa. Miten sinä eläisit 416 eurolla kuussa? Siis bruttotuloina. Kävisitkö etelässä? Ulkona syömässä? Shoppailisitko?
Et. Sinä et eläisi. Selviytyisit päivästä toiseen. Niin kuin 500 000 suomalaista tekee joka päivä. Heidän käytössään on hiukan yli euro päivää kohti. Sillä pitää tulla toimeen. Mieti sitä. Euro ja risat päivässä. Siihen sisältyvät ruoka, asuminen, terveydenhoito, hygienia, vaatteet, liikkuminen, sähkölasku, vesilasku, kännykkälasku, nettiyhteys jne. Kaikki mahdollinen elämiseen tarvittava on saatava hieman yli eurolla päivässä.
Tätä on todellisuus tässä maassa puolelle miljoonalle suomalaiselle juuri nyt. Koko ajan. Ja mitä tekee Jutta Urpilainen, demaripomo? Kyllä, hän julistaa ottavansa keskiluokan suojelukseensa. Toisin sanoen, hän ilmoittaa kusevansa näiden puolen miljoonan ihmisen niskaan. Se johtuu siitä, että suomalaiset vasemmistopuolueet eivät enää ole mitään vasemmistopuolueita. Ne ovat porvaripuolueita, jotka ajavat porvariston asiaa ja etuja.
Ne ovat omaksuneet kokoomuksen kusetuksen siitä, ettei luokkia enää ole. Ne ovat nielleet maiskutellen wahlroosilaisen kakan, jonka mukaan työläisiä ei enää ole. Ei ole OIKEASTI köyhiä.
On niitä. Niiden määrä kasvaa koko ajan. Siihen tämä nykyinen kehitys tähtää. Se on aina ollut kokoomuksen haaveena. Rikkaat rikastuvat, vauras virkamieskunta suojelee rikkaita ja elää porvariselämäänsä rivitaloissaan, ja köyhiä keräillään aamuisin ruumisrekkoihin kaupungin kaduilta. Köyhien kaupunginosia ei ole olemassa. Köyhiä ei ole olemassa. On vain kokoomuslandia, maa jossa ollaan fiksusti, käydään kyldyyririennoissa, kouluttaudutaan valtion tai suuryrityksen palvelukseen, ja imetään rikkaita aamusta iltaan ja nöyristellään ja kyykistellään heidän edessään kuten kunnon alamaisporvarien kuuluukin tehdä.
Valtio on koneisto, jonka tehtävänä on turvata rikkaiden edut. Keskiluokka palvelee heitä. Poliisi ja armeija ovat olemassa siksi, että ne pitävät köyhät kurissa. Köyhät, noh, köyhät saavat ehkä käydä töissä tuotantolaitoksissa.
Tämä on kokoomuksen unelma ja se on toteutunut viimeistelyjä vaille. Kokoomus tarkoittaa tässä yhteydessä kaikkia eduskuntapuolueita, jotka ovat todellisuudessa kokoomuslaisia. Yhtään vaihtoehtoa ei Arkadianmäeltä oikeasti löydy.
Pienyrittäjät muuttuvat kivijalkasuutareiksi, kattilanpaikkaajiksi ja sukkienparsijoiksi. Kuskina toimiva köyhä saa pian pääosan toimeentulostaan tippeinä. Yrittäjät kuolevat ja muuttuvat suuryritysten ja rikkaiden rengeiksi. Näin on jo tapahtunut ja tulee tapahtumaan. Muuta mahdollisuutta ei ole. Se johtuu kutistuneesta kulutuskysynnästä. Valtaosalla ei ole varaa palveluihin. Pienyrittäjiä ei enää tarvita. Heille ei ole kysyntää. Paitsi rikkaiden ja keskiluokan palvelijoina ja apulaisina.
Kyllä, Suomi 2014 muistuttaa hämmästyttävästi Suomea 1914. Toivon syvästi, ettemme tule näkemään Suomea 1918 vuonna 2018, mutta pelkään pahoin ettei sitä edes haluta välttää. Kokoomus-Suomi uskoo voittavansa seuraavankin sisällissodan. Se on tuunannut sortokoneistoaan pikkuhiljaa kuntoon. Poliisi on saanut entistä laajemmat oikeudet käydä kansalaisten kimppuun. Armeijan erikoisosastot harjoittelevat kansannousujen nujertamista ja kaupunkisotaa. Kyllä, kokoomus on valmiina pystyttämään keskitysleirit uudelleen, jos köyhät uskaltavat nousta alhostaan.
Ongelma on vain siinä, että kun ihmisellä ei ole enää mitään, ei rahaa eikä asuntoa, ei autoa eikä omaisuutta, hänellä ei ole enää mitään menetettävää. Ja ihminen, jolla ei ole mitään menetettävää, ei voi hävitä. Hänelle on aivan sama kuoleeko hän nyt, vai myöhemmin.
Tätä presidentti Niinistö, Alexander Stubb, Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen, Saul Schuback ja muut pisipäät eivät ymmärrä. Jos minulla ei ole rahaa, asuntoa, töitä eikä enää perhettäkään, kun lapset otettiin huostaan, miksen minä tappaisi presidenttiä? Mikä minua estää käymästä pääministerin kimppuun? Miksen murhaisi Jutta Urpilaista, kun minulla ei ole enää mitään? Nuo kaikki ovat sanoneet, että tilanteeni on omaa syytäni, he syyttävät minua köyhyydestäni. Olen heidän vihollisensa, halusinpa tai en. Yksikään poliittinen liike ei enää aja minun asiaani, eikä halua huolehtia minusta. Miksen siis kävisi heidän kimppuunsa ainoalla tavalla, joka minulla enää on käytössäni?
Luokkayhteiskunta, jonka kokoomus on luonut, tarkoittaa myös tätä. Rikkaat ja porvarillinen keskiluokka joutuvat elämään sen tiedon vallassa, että jokainen osaton on potentiaalinen kapinallinen ja voi koska tahansa hyökätä kimppuun. Jokainen köyhä voi varastaa tai ryöstää henkensä pitimiksi. Ja siihen kokoomus varautuu. Ja muistutan vielä, kaikki eduskuntapuolueet ovat tässä yhteydessä kokoomus.
(lähde: Suomi lukuina 2013, Tilastokeskus 2013)
Köyhyys on köyhien omaa syytä. He eivät yritä tarpeeksi. He eivät työllistä itseään. Köyhien vika on myös huono terveys. On köyhien vika, että he syövät huonoa ruokaa. Hyvääkin on tarjolla. Köyhät eivät ole tuottavia. Köyhät syövät muiden pöydissä ja loisivat. Köyhät ovat syy yhteiskunnan ongelmiin. Jos he lakkaisivat olemasta köyhiä, ei olisi mitään ongelmia.
Kuten nuorkokoomuslaisten varapuheenjohtaja Saul Schuback sanoi viime vuonna tv-haastattelussa, kokoomus pyrkii siihen yhteiskuntaan, joka Suomessa oli sata vuotta sitten. Alamme jo olla lähellä sitä. Pian puilla lämmittäminen tehdään liian kalliiksi. Tulee pienhiukkastarkastuksia ja maksuja. Köyhillä ei ole varaa niihin. Se on ihan oikein. Köyhän omaa syytä.
Ai Suomessa ei ole köyhiä? On niitä. EU:n mittareilla mitattuna noin 700 000. Se on aika suuri osa 5 miljoonan kansakunnasta. Tilastokeskuksen mukaan alle 20 000 euron vuosituloilla eli tässä maassa vuonna 2011 46,6% kaikista verotettavaa tuloa saavista. Se tarkoittaa sitä, että lähes puolest suomalaisista sai kuukaudessa noin 1666,66667 euroa BRUTTO. Kun tilannetta tarkastellaan tarkemmin, saadaan vielä hulppeampi lukema. Alle 15 000 euron vuosituloilla kärvisteli 35,5% prosenttia kaikista verotettavaa tuloa saaneista suomalaisista. Se tarkoittaa noin 1250 euroa kuukaudessa BRUTTO. Joka kolmas suomalainen siis eli tuolla kuukausitulolla. Ja alle 10 000 euron vuosituloilla kitkutteli 21,8% suomalaisista verotettavaa tuloa saaneista. Se tekee 833,3333333 euroa kuukaudessa, ennen veroja.
Alle 5000 euron vuosituloista nautti 10,1% suomalaisista. Se tekee 416,666667 euroa kuukaudessa, ENNEN VEROJA. Kymmenen prosenttia suomalaisista on noin 500 000 ihmistä. Joka viides suomalainen siis elää hiukan yli 400 euron kuukausituloilla. Se on sama määrä kuin niitä suomalaisia, jotka tienaavat 20 - 25 000 euroa vuodessa. Suunnilleen sama joukko tienaa 25 - 30 000 euroa vuodessa. Miten sinä eläisit 416 eurolla kuussa? Siis bruttotuloina. Kävisitkö etelässä? Ulkona syömässä? Shoppailisitko?
Et. Sinä et eläisi. Selviytyisit päivästä toiseen. Niin kuin 500 000 suomalaista tekee joka päivä. Heidän käytössään on hiukan yli euro päivää kohti. Sillä pitää tulla toimeen. Mieti sitä. Euro ja risat päivässä. Siihen sisältyvät ruoka, asuminen, terveydenhoito, hygienia, vaatteet, liikkuminen, sähkölasku, vesilasku, kännykkälasku, nettiyhteys jne. Kaikki mahdollinen elämiseen tarvittava on saatava hieman yli eurolla päivässä.
Tätä on todellisuus tässä maassa puolelle miljoonalle suomalaiselle juuri nyt. Koko ajan. Ja mitä tekee Jutta Urpilainen, demaripomo? Kyllä, hän julistaa ottavansa keskiluokan suojelukseensa. Toisin sanoen, hän ilmoittaa kusevansa näiden puolen miljoonan ihmisen niskaan. Se johtuu siitä, että suomalaiset vasemmistopuolueet eivät enää ole mitään vasemmistopuolueita. Ne ovat porvaripuolueita, jotka ajavat porvariston asiaa ja etuja.
Ne ovat omaksuneet kokoomuksen kusetuksen siitä, ettei luokkia enää ole. Ne ovat nielleet maiskutellen wahlroosilaisen kakan, jonka mukaan työläisiä ei enää ole. Ei ole OIKEASTI köyhiä.
On niitä. Niiden määrä kasvaa koko ajan. Siihen tämä nykyinen kehitys tähtää. Se on aina ollut kokoomuksen haaveena. Rikkaat rikastuvat, vauras virkamieskunta suojelee rikkaita ja elää porvariselämäänsä rivitaloissaan, ja köyhiä keräillään aamuisin ruumisrekkoihin kaupungin kaduilta. Köyhien kaupunginosia ei ole olemassa. Köyhiä ei ole olemassa. On vain kokoomuslandia, maa jossa ollaan fiksusti, käydään kyldyyririennoissa, kouluttaudutaan valtion tai suuryrityksen palvelukseen, ja imetään rikkaita aamusta iltaan ja nöyristellään ja kyykistellään heidän edessään kuten kunnon alamaisporvarien kuuluukin tehdä.
Valtio on koneisto, jonka tehtävänä on turvata rikkaiden edut. Keskiluokka palvelee heitä. Poliisi ja armeija ovat olemassa siksi, että ne pitävät köyhät kurissa. Köyhät, noh, köyhät saavat ehkä käydä töissä tuotantolaitoksissa.
Tämä on kokoomuksen unelma ja se on toteutunut viimeistelyjä vaille. Kokoomus tarkoittaa tässä yhteydessä kaikkia eduskuntapuolueita, jotka ovat todellisuudessa kokoomuslaisia. Yhtään vaihtoehtoa ei Arkadianmäeltä oikeasti löydy.
Pienyrittäjät muuttuvat kivijalkasuutareiksi, kattilanpaikkaajiksi ja sukkienparsijoiksi. Kuskina toimiva köyhä saa pian pääosan toimeentulostaan tippeinä. Yrittäjät kuolevat ja muuttuvat suuryritysten ja rikkaiden rengeiksi. Näin on jo tapahtunut ja tulee tapahtumaan. Muuta mahdollisuutta ei ole. Se johtuu kutistuneesta kulutuskysynnästä. Valtaosalla ei ole varaa palveluihin. Pienyrittäjiä ei enää tarvita. Heille ei ole kysyntää. Paitsi rikkaiden ja keskiluokan palvelijoina ja apulaisina.
Kyllä, Suomi 2014 muistuttaa hämmästyttävästi Suomea 1914. Toivon syvästi, ettemme tule näkemään Suomea 1918 vuonna 2018, mutta pelkään pahoin ettei sitä edes haluta välttää. Kokoomus-Suomi uskoo voittavansa seuraavankin sisällissodan. Se on tuunannut sortokoneistoaan pikkuhiljaa kuntoon. Poliisi on saanut entistä laajemmat oikeudet käydä kansalaisten kimppuun. Armeijan erikoisosastot harjoittelevat kansannousujen nujertamista ja kaupunkisotaa. Kyllä, kokoomus on valmiina pystyttämään keskitysleirit uudelleen, jos köyhät uskaltavat nousta alhostaan.
Ongelma on vain siinä, että kun ihmisellä ei ole enää mitään, ei rahaa eikä asuntoa, ei autoa eikä omaisuutta, hänellä ei ole enää mitään menetettävää. Ja ihminen, jolla ei ole mitään menetettävää, ei voi hävitä. Hänelle on aivan sama kuoleeko hän nyt, vai myöhemmin.
Tätä presidentti Niinistö, Alexander Stubb, Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen, Saul Schuback ja muut pisipäät eivät ymmärrä. Jos minulla ei ole rahaa, asuntoa, töitä eikä enää perhettäkään, kun lapset otettiin huostaan, miksen minä tappaisi presidenttiä? Mikä minua estää käymästä pääministerin kimppuun? Miksen murhaisi Jutta Urpilaista, kun minulla ei ole enää mitään? Nuo kaikki ovat sanoneet, että tilanteeni on omaa syytäni, he syyttävät minua köyhyydestäni. Olen heidän vihollisensa, halusinpa tai en. Yksikään poliittinen liike ei enää aja minun asiaani, eikä halua huolehtia minusta. Miksen siis kävisi heidän kimppuunsa ainoalla tavalla, joka minulla enää on käytössäni?
Luokkayhteiskunta, jonka kokoomus on luonut, tarkoittaa myös tätä. Rikkaat ja porvarillinen keskiluokka joutuvat elämään sen tiedon vallassa, että jokainen osaton on potentiaalinen kapinallinen ja voi koska tahansa hyökätä kimppuun. Jokainen köyhä voi varastaa tai ryöstää henkensä pitimiksi. Ja siihen kokoomus varautuu. Ja muistutan vielä, kaikki eduskuntapuolueet ovat tässä yhteydessä kokoomus.
(lähde: Suomi lukuina 2013, Tilastokeskus 2013)
tiistai 21. tammikuuta 2014
YKSI LAKI HEILLE, TOINEN LAKI MEILLE
Lain mukaan kansanedustajan tulee olla nuhteeton maamme lakeja noudattava henkilö, joka nauttii yleistä luottamusta. Todellisuudessahan näin ei ole. Toisin kuin muissa työtehtävissä, kansanedustajan työssä lakia ei tarvitse noudattaa tältäkään osin. Siellä missä on tahtoa, löytyy myös konsteja.
Jotkut kansanedustaja, ministeri Päivi Räsänen kovaäänisimpien joukossa, ovat vaatineet joidenkin moottoripyöräkerhojen kieltämistä. Kerhojen kriminalisointia ovat myös olleet vaatimassa kansanedustajat Tom Packalen ja Kari Tolvanen, sekä muutamat muut. Heidän mukaansa jotkut kerhot ovat rikollisjärjestöjä, vaikka tuomioistuimissa onkin todettu juuri päinvastaista, useampaankin kertaan.
Räsäsen ja muiden kerhojen kieltämistä ajavien mielestä sillä ei ole väliä, vaikka suurin osa kerhon jäsenistä ei omaisikaan rikosrekisteriä tai ei olisi tekemisissä rikosten kanssa. Se tosiasia, että jotkut kerhojen jäsenet syyllistyvät rikoksiin, osoittaa kerhojen rikollisuuden. Useampikin poliitikko ja poliisi on sanonut julkisuudessa, että missään muussa yhteisöissä ei rikoksiin syyllistyneitä suvaita. Missään muualla ei oikeudessa tuomittuja katsella pitkään, vaan heistä hankkiudutaan eroon, heitä ei enää pidetä kavereina jne. Tämä on osoitus kerhojen rikollisuudesta. Jos ne eivät olisi rikollisia, ne erottaisivat rikoksiin syyllistyneet jäsenensä. Näin siis meille on sanottu moneen kertaan, monella suulla.
Mitenkähän lienee poliisin itsensä laita? Tai katsotaanpa maamme eduskuntaa ja puolueita. Kuinka puolueet ja eduskunta ovat suhtautuneet rikoksista tuomittuihin jäseniinsä?
Kimmo Sasi, kok, sai sakkotuomion 2007 kuolemantuottamuksesta.
Osmo Soininvaara, vihr, sai sakot 1979.
Ville Vähämäki, perus, sai sakot 2004.
Veltto Virtanen, perus, sai sakot 2009.
Mikko Alatalo, kesk, sai huumetuomion 1979.
Sirkka-Liisa Anttila, kesk, sai ehdollisen vankeusrangaistuksen 1965.
Kike Elomaa, perus, sakot 2003.
Eeva Eloranta, SDP, sakot 2009.
Maria Guzenina-Richardson, SDP, sakot 2010.
Teuvo Hakkarainen, perus, tuomiot 1985, 1986 sekä 1987, mukana myös ehdollista.
Jussi Halla-aho, perus, sakot 2008.
James Hirvisaari, perus, sakot 2011.
Kari Häkämies, kok, sakot 2003.
Harri Jaskari, kok, sakot 2007.
Kauko Juhantalo, kesk, ehdollinen 1993.
Antti Kaikkonen, kesk, ehdollinen 2013.
Tanja Karpela, kesk, sakot 1993.
Antero Kekkonen, SDP, sakot ja ajokielto 2004.
Eeva Kuuskoski, kesk, pahoinpitelytuomio 2007.
Eero Lehti, kok, ennakkoperintälainrikkominen sekä sosiaaliturvamaksujen laiminlyönti 1984-86.
Silvia Modig, vas, sakot 1995.
Paavo Arhinmäki, vas, sakot 2004.
Olli Neponen, kok, sakot 1998.
Mika Niikko, perus, 1982, 1983, 1985, 1990, mukana ehdollinen.
Pertti Mäki-Hakola, 2009, 2010 sakot.
Jukka Vihriälä, kesk, ehdollinen 2013.
Ilkka Kanerva, kok, ehdollinen 2012, hovioikeus kumosi törkeän lahjuksen vastaanoton.
Tässä muutamia kansanedustajia ja puolueiden jäseniä, joita on tuomittu rikoksista sakkoihin tai jopa ehdollisiin vapausrangaistuksiin tuomioistuimissa. Muitakin löytyisi penkomalla enemmän takavuosilta. Ovatko nämä henkilöt siis rikollisia ja jos ovat, miksi heitä ei ole erotettu välittömästi eduskunnasta ja puolueista? Kerhojen kieltäjien argumentein, se todistaa, että eduskunta ja puolueet ovat rikollisjärjestöjä.
Ministeri Jan Vapaavuori sai ensimmäisen tuomionsa 1982 pahoinpitelystä. Hän oli teon tehdessään 17-vuotias. Uhri oli 14. Tuomio oli ehdollista, joten ihan pikku läpsyttelystä ei liene ollut kyse. Vuonna 1984 ministeri Vapaavuori sai sakkotuomion osallisuudesta varkauteen. Vuonna 2001 hänet tuomittiin sakkoihin ja ajokieltoon rattijuopumuksesta.
Rikollisjärjestöluonnetta vahvistaa sekin, että ennen vaalirahakohua 2009 vain kourallinen kansanedustajista teki vaalirahailmoituksen. Suurin osa ei tehnyt sellaista vaikka sellainen piti lain mukaan laatia. Koska laissa ei oltu määrätty seurauksia, kansanedustajat rikkoivat lakia vuosikymmenten ajan. Tätä rikosta tehtiin määrätietoisesti ja taloudellista etua tavoitellen vuosien ajan. Mitä se kertoo?
Rainer Erlund, RKP, oli saanut tuomion 1983 lapsen ryöstön yrityksestä. Hänet tunnettiin kotipaikkakunnallaan nuorten tyttöjen tirkistelijänä. Hän oli kansanedustajana vuoteen 1999 saakka. Hänet tuomittiin vuonna 2000 lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä. Erlund hukkui ennen tuomiota. Sitä ennen RKP:n johto ja monet sen vaikutusvaltaisimmista jäsenistä olivat asettuneet tukemaan Erlundia näkyvästi julkisuudessa. Mitä se kertoo?
Jotkut kansanedustaja, ministeri Päivi Räsänen kovaäänisimpien joukossa, ovat vaatineet joidenkin moottoripyöräkerhojen kieltämistä. Kerhojen kriminalisointia ovat myös olleet vaatimassa kansanedustajat Tom Packalen ja Kari Tolvanen, sekä muutamat muut. Heidän mukaansa jotkut kerhot ovat rikollisjärjestöjä, vaikka tuomioistuimissa onkin todettu juuri päinvastaista, useampaankin kertaan.
Räsäsen ja muiden kerhojen kieltämistä ajavien mielestä sillä ei ole väliä, vaikka suurin osa kerhon jäsenistä ei omaisikaan rikosrekisteriä tai ei olisi tekemisissä rikosten kanssa. Se tosiasia, että jotkut kerhojen jäsenet syyllistyvät rikoksiin, osoittaa kerhojen rikollisuuden. Useampikin poliitikko ja poliisi on sanonut julkisuudessa, että missään muussa yhteisöissä ei rikoksiin syyllistyneitä suvaita. Missään muualla ei oikeudessa tuomittuja katsella pitkään, vaan heistä hankkiudutaan eroon, heitä ei enää pidetä kavereina jne. Tämä on osoitus kerhojen rikollisuudesta. Jos ne eivät olisi rikollisia, ne erottaisivat rikoksiin syyllistyneet jäsenensä. Näin siis meille on sanottu moneen kertaan, monella suulla.
Mitenkähän lienee poliisin itsensä laita? Tai katsotaanpa maamme eduskuntaa ja puolueita. Kuinka puolueet ja eduskunta ovat suhtautuneet rikoksista tuomittuihin jäseniinsä?
Kimmo Sasi, kok, sai sakkotuomion 2007 kuolemantuottamuksesta.
Osmo Soininvaara, vihr, sai sakot 1979.
Ville Vähämäki, perus, sai sakot 2004.
Veltto Virtanen, perus, sai sakot 2009.
Mikko Alatalo, kesk, sai huumetuomion 1979.
Sirkka-Liisa Anttila, kesk, sai ehdollisen vankeusrangaistuksen 1965.
Kike Elomaa, perus, sakot 2003.
Eeva Eloranta, SDP, sakot 2009.
Maria Guzenina-Richardson, SDP, sakot 2010.
Teuvo Hakkarainen, perus, tuomiot 1985, 1986 sekä 1987, mukana myös ehdollista.
Jussi Halla-aho, perus, sakot 2008.
James Hirvisaari, perus, sakot 2011.
Kari Häkämies, kok, sakot 2003.
Harri Jaskari, kok, sakot 2007.
Kauko Juhantalo, kesk, ehdollinen 1993.
Antti Kaikkonen, kesk, ehdollinen 2013.
Tanja Karpela, kesk, sakot 1993.
Antero Kekkonen, SDP, sakot ja ajokielto 2004.
Eeva Kuuskoski, kesk, pahoinpitelytuomio 2007.
Eero Lehti, kok, ennakkoperintälainrikkominen sekä sosiaaliturvamaksujen laiminlyönti 1984-86.
Silvia Modig, vas, sakot 1995.
Paavo Arhinmäki, vas, sakot 2004.
Olli Neponen, kok, sakot 1998.
Mika Niikko, perus, 1982, 1983, 1985, 1990, mukana ehdollinen.
Pertti Mäki-Hakola, 2009, 2010 sakot.
Jukka Vihriälä, kesk, ehdollinen 2013.
Ilkka Kanerva, kok, ehdollinen 2012, hovioikeus kumosi törkeän lahjuksen vastaanoton.
Tässä muutamia kansanedustajia ja puolueiden jäseniä, joita on tuomittu rikoksista sakkoihin tai jopa ehdollisiin vapausrangaistuksiin tuomioistuimissa. Muitakin löytyisi penkomalla enemmän takavuosilta. Ovatko nämä henkilöt siis rikollisia ja jos ovat, miksi heitä ei ole erotettu välittömästi eduskunnasta ja puolueista? Kerhojen kieltäjien argumentein, se todistaa, että eduskunta ja puolueet ovat rikollisjärjestöjä.
Ministeri Jan Vapaavuori sai ensimmäisen tuomionsa 1982 pahoinpitelystä. Hän oli teon tehdessään 17-vuotias. Uhri oli 14. Tuomio oli ehdollista, joten ihan pikku läpsyttelystä ei liene ollut kyse. Vuonna 1984 ministeri Vapaavuori sai sakkotuomion osallisuudesta varkauteen. Vuonna 2001 hänet tuomittiin sakkoihin ja ajokieltoon rattijuopumuksesta.
Rikollisjärjestöluonnetta vahvistaa sekin, että ennen vaalirahakohua 2009 vain kourallinen kansanedustajista teki vaalirahailmoituksen. Suurin osa ei tehnyt sellaista vaikka sellainen piti lain mukaan laatia. Koska laissa ei oltu määrätty seurauksia, kansanedustajat rikkoivat lakia vuosikymmenten ajan. Tätä rikosta tehtiin määrätietoisesti ja taloudellista etua tavoitellen vuosien ajan. Mitä se kertoo?
Rainer Erlund, RKP, oli saanut tuomion 1983 lapsen ryöstön yrityksestä. Hänet tunnettiin kotipaikkakunnallaan nuorten tyttöjen tirkistelijänä. Hän oli kansanedustajana vuoteen 1999 saakka. Hänet tuomittiin vuonna 2000 lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä. Erlund hukkui ennen tuomiota. Sitä ennen RKP:n johto ja monet sen vaikutusvaltaisimmista jäsenistä olivat asettuneet tukemaan Erlundia näkyvästi julkisuudessa. Mitä se kertoo?
lauantai 18. tammikuuta 2014
TYÖNANTAJAT RIKKOVAT LAKIA osa ties kuinka mones
Kun kuulin ensimmäisen kerran, että kaverini työnantaja oli lähettänyt kaikille työntekijöille meilin, jossa ilmoitettiin, että työntekijät saavat käyttää vain työterveyslääkäriä, ajattelin, että asialla on joku yksittäinen henkilöstöpäällikön mulkku, joka ei tunne lakia. Olin väärässä.
Joitakin aikoja myöhemmin toinen kaverini kertoi samaa. Heidänkin firmassaan henkilöstöpäällikkö oli ilmoittanut, että vain työterveyslääkärin todistukset hyväksytään vastaisuudessa. Pian kuulin kolmannesta tapauksesta, jossa työntekijöille oli ilmoitettu, että he saavat käydä vain työterveyslääkärissä. Noin kuukautta myöhemmin kuulin jo neljännestä firmasta, jossa henkilöstöpäällikkönä toimiva munapää oli antanut samanlaisen ukaasin ja lisännyt, ettei kukaan saa olla poissa yhtään päivää ilman lääkärintodistusta, jonka saa vain työterveyslääkäriltä, ei muilta.
Tässä vaiheessa aloin jo hiukan hikeentyä. Pian kuulin jo viidennestä firmasta, jossa pomo oli ilmoittanut, että vain työterveyslääkärin todistus hyväksytään ja jos hakee sellaisen muualta, se katsotaan aiheettomaksi poissaoloksi. Tänään kuulin tapauksesta, jossa henkilö on joutunut olemaan poissa töistä sairaan isänsä vuoksi viimeisten kolmen kuukauden aikana yhteensä viisi päivää, yhden sieltä toisen täältä. Kyseinen henkilö on palvellut tätä suuryritystä moiteetta yli 30 vuotta. Perjantaina hän sai kutsun henkilöstöpäällikön juttusille, joka ojensi paperin, jossa yhtiö ilmoitti, että poissaoloihin pitää olla aina lääkärintodistus ja työntekijän on haettava sellainen vain työterveyslääkäriltä. Muita lääkärintodistuksia ei hyväksytä.
No, kaivoinpa esiin Työsopimuslain. Siellä sanotaan suoraan, että työntekijällä on oikeus lyhyisiin poissaoloihin perhesyiden takia, kun ne koskevat lapsia tai omia vanhempia. Kohta on yksiselitteinen. Työnantajalla ei ole oikeutta evätä tätä rikkomatta lakia. Työnantaja siis rikkoi lakia väittäessään, ettei sellaista oikeutta ole. Kyseisen yhtiön henkilöstöpäällikkö oli kysynyt kyseiseltä 30 vuoden uran tehneeltä työntekijältä, kumpi on tärkeämpi työ vai vanhempasi. Hän oli myös tehostanut sanojaan kuvailemalla vallitsevaa työllisyystilannetta, työntekijän ikää joka estäisi uudelleen työllistymisen, ja sanoi, että jokainen kuolee joskus. Ajatukseen on parasta tottua.
Kyseisen yhtiön työterveyslääkärit olivat samaa mieltä, tietenkin. Lääkäri oli toistanut sanoja kuin papukaija ja kehoittanut työntekijää totuttelemaan ajatukseen siitä, että tämän vanhemmat kuolevat. Säikähtynyt naisihminen ihmetteli mistä moinen suunnanmuutos ja uskoi työnantajaansa ja työterveyslääkäriään, joka toimii maineikkaassa yksityisessä terveysfirmassa.
Sekä työnantaja että työterveyslääkäri rikkoivat lakia. He eivät voi evätä poissaoloja perhesyistä. Siihen työntekijöillä on oikeus työsopimuslain mukaan. Yksiselitteisesti.
Työnantajalla ei ole myöskään mitään oikeutta kieltää työntekijöitä menemästä mihin tahansa lailliseen lääkäriin tässä maassa. Heillä ei ole myöskään mitään oikeutta mitätöidä laillisen lääkärin kirjoittamaa todistusta, koskipa se sitten mitä tahansa. Jos työantaja ei hyväksy laillisen lääkärin poissaolotodistusta, työnantaja tekee rikoksen. Asia on näin yksinkertainen.
Tämä kaikki on rikollisuutta. Tällä rikollisuudella suomalaisen työntekijän asemaa heikennetään. Häntä sorretaan. Tämä ei ole sattumaa. Tälle eripuolilla Suomea tapahtuvalle toiminnalle on vain yksi selitys. Kyse on Etelärannan rikollispomojen ohjeistuksesta, jossa kaikki jäsenyritykset rikkovat maamme työehtosopimuslakia yksissä tuumin.
Se ei tietenkään ole mikään ihme. Kokoomus, SDP, keskusta ja kaikki muutkin vanhat puolueet rikkovat lakeja mennen tullen. Me elämme oikeasti maassa, jossa laeilla pyyhitään rikkaista persettä aina kun se poliitikoille tai pomoille sopii. Eduskunta on maamme johtava rikollisuuden pesäke. Tästä esimerkkinä kuntien pakkoliitoslaki, joka on siis perustuslain vastainen.
Yksikään eduskunnassa istuva aivonysä ei uskalla sanoa sitä ääneen, oli sitten hallituksessa tai oppositiossa. Eivät edes poliisikansanedustajat Tolvanen ja Packalen, joilla sanomista riittää kuvitteellisista liivijengiuhista maailman tappiin saakka. Kun he ovat keskellä rikollisia ja katsovat päivästä toiseen todella suuren luokan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa, ja ovat itsekin osa sitä, miesten suut pysyvät tiukasti supussa.
Ammattiliitot siunaavat työnantajien rikolliset toimet vaikenemalla ja viheltelemällä. Suomalainen ay-väki on tällä hetkellä selkärangattomien olmien paskasakki, joka vielä elelee edeltäjiensä tuoksuissa panematta tikkua ristiin jäsenistönsä puolesta. Ay-väki ajaa työnantajien etuja, aivan kuten lääkärikuntankin, joka haluaa työterveyssopimusten rahat ja pyyhkii Hippokrateen valalla sheivatun perseensä.
Tätä on Suomi 2014.
Joitakin aikoja myöhemmin toinen kaverini kertoi samaa. Heidänkin firmassaan henkilöstöpäällikkö oli ilmoittanut, että vain työterveyslääkärin todistukset hyväksytään vastaisuudessa. Pian kuulin kolmannesta tapauksesta, jossa työntekijöille oli ilmoitettu, että he saavat käydä vain työterveyslääkärissä. Noin kuukautta myöhemmin kuulin jo neljännestä firmasta, jossa henkilöstöpäällikkönä toimiva munapää oli antanut samanlaisen ukaasin ja lisännyt, ettei kukaan saa olla poissa yhtään päivää ilman lääkärintodistusta, jonka saa vain työterveyslääkäriltä, ei muilta.
Tässä vaiheessa aloin jo hiukan hikeentyä. Pian kuulin jo viidennestä firmasta, jossa pomo oli ilmoittanut, että vain työterveyslääkärin todistus hyväksytään ja jos hakee sellaisen muualta, se katsotaan aiheettomaksi poissaoloksi. Tänään kuulin tapauksesta, jossa henkilö on joutunut olemaan poissa töistä sairaan isänsä vuoksi viimeisten kolmen kuukauden aikana yhteensä viisi päivää, yhden sieltä toisen täältä. Kyseinen henkilö on palvellut tätä suuryritystä moiteetta yli 30 vuotta. Perjantaina hän sai kutsun henkilöstöpäällikön juttusille, joka ojensi paperin, jossa yhtiö ilmoitti, että poissaoloihin pitää olla aina lääkärintodistus ja työntekijän on haettava sellainen vain työterveyslääkäriltä. Muita lääkärintodistuksia ei hyväksytä.
No, kaivoinpa esiin Työsopimuslain. Siellä sanotaan suoraan, että työntekijällä on oikeus lyhyisiin poissaoloihin perhesyiden takia, kun ne koskevat lapsia tai omia vanhempia. Kohta on yksiselitteinen. Työnantajalla ei ole oikeutta evätä tätä rikkomatta lakia. Työnantaja siis rikkoi lakia väittäessään, ettei sellaista oikeutta ole. Kyseisen yhtiön henkilöstöpäällikkö oli kysynyt kyseiseltä 30 vuoden uran tehneeltä työntekijältä, kumpi on tärkeämpi työ vai vanhempasi. Hän oli myös tehostanut sanojaan kuvailemalla vallitsevaa työllisyystilannetta, työntekijän ikää joka estäisi uudelleen työllistymisen, ja sanoi, että jokainen kuolee joskus. Ajatukseen on parasta tottua.
Kyseisen yhtiön työterveyslääkärit olivat samaa mieltä, tietenkin. Lääkäri oli toistanut sanoja kuin papukaija ja kehoittanut työntekijää totuttelemaan ajatukseen siitä, että tämän vanhemmat kuolevat. Säikähtynyt naisihminen ihmetteli mistä moinen suunnanmuutos ja uskoi työnantajaansa ja työterveyslääkäriään, joka toimii maineikkaassa yksityisessä terveysfirmassa.
Sekä työnantaja että työterveyslääkäri rikkoivat lakia. He eivät voi evätä poissaoloja perhesyistä. Siihen työntekijöillä on oikeus työsopimuslain mukaan. Yksiselitteisesti.
Työnantajalla ei ole myöskään mitään oikeutta kieltää työntekijöitä menemästä mihin tahansa lailliseen lääkäriin tässä maassa. Heillä ei ole myöskään mitään oikeutta mitätöidä laillisen lääkärin kirjoittamaa todistusta, koskipa se sitten mitä tahansa. Jos työantaja ei hyväksy laillisen lääkärin poissaolotodistusta, työnantaja tekee rikoksen. Asia on näin yksinkertainen.
Tämä kaikki on rikollisuutta. Tällä rikollisuudella suomalaisen työntekijän asemaa heikennetään. Häntä sorretaan. Tämä ei ole sattumaa. Tälle eripuolilla Suomea tapahtuvalle toiminnalle on vain yksi selitys. Kyse on Etelärannan rikollispomojen ohjeistuksesta, jossa kaikki jäsenyritykset rikkovat maamme työehtosopimuslakia yksissä tuumin.
Se ei tietenkään ole mikään ihme. Kokoomus, SDP, keskusta ja kaikki muutkin vanhat puolueet rikkovat lakeja mennen tullen. Me elämme oikeasti maassa, jossa laeilla pyyhitään rikkaista persettä aina kun se poliitikoille tai pomoille sopii. Eduskunta on maamme johtava rikollisuuden pesäke. Tästä esimerkkinä kuntien pakkoliitoslaki, joka on siis perustuslain vastainen.
Yksikään eduskunnassa istuva aivonysä ei uskalla sanoa sitä ääneen, oli sitten hallituksessa tai oppositiossa. Eivät edes poliisikansanedustajat Tolvanen ja Packalen, joilla sanomista riittää kuvitteellisista liivijengiuhista maailman tappiin saakka. Kun he ovat keskellä rikollisia ja katsovat päivästä toiseen todella suuren luokan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa, ja ovat itsekin osa sitä, miesten suut pysyvät tiukasti supussa.
Ammattiliitot siunaavat työnantajien rikolliset toimet vaikenemalla ja viheltelemällä. Suomalainen ay-väki on tällä hetkellä selkärangattomien olmien paskasakki, joka vielä elelee edeltäjiensä tuoksuissa panematta tikkua ristiin jäsenistönsä puolesta. Ay-väki ajaa työnantajien etuja, aivan kuten lääkärikuntankin, joka haluaa työterveyssopimusten rahat ja pyyhkii Hippokrateen valalla sheivatun perseensä.
Tätä on Suomi 2014.
lauantai 11. tammikuuta 2014
GUGGENHEIM KUOLEMATON
Talvi yllätti taas. Kuolleeksi ja kuopatuksi julistettu Guggenheim-museohanke ei ollutkaan kuollut. Kuin kehnon kauhuelokuvan zombi, se nousi taas ja hortoilee pitkin Helsinkiä, herättäen kauhua veronmaksajissa. Syykin on selvä. Arviot hankkeen kustannuksista helsinkiläisille veronmaksajille ovat heti kättelyssä 150-250 miljoonaa euroa.
Tämän lisäksi tulevat Guggenheim-säätiölle maksettava vuotuinen lisenssimaksu, joka oli ainakin aluksi 9 miljoonaa ja 400 henkilön (säätiön itsensä ilmoitus palkattavista työntekijöistä) palkkakustannukset, jotka lienevät luokkaa 14-28 miljoonaa vuodessa. Tähän summaan pitäisi lisätä myös tulevien näyttelyiden vakuutusmaksut, jotka olisivat miljoonia. Mikäli Helsinkiin saataisiin koskaan niitä New Yorkin Guggenheim-museon arvokkaimpia teoksia, vakuutusmaksut olisivat helposti kymmeniä miljoonia.
Puhutaan siis tuollaisista 170-287 miljoonan paukusta veronmaksajille tilanteessa, jossa Helsingin kaupunki on ilmoittanut ettei sillä ole 120 miljoonaa uuteen lastensairaalaan. Helsingin kaupunki sulkee parasta aikaa terveyskeskuksiaan, sairaaloitaan, lastentarhojaan, koulujaan ja muita toimintojaan vedoten säästöpakkoon. Myös museoiden määrärahoja leikataan. Niihin ei kerta kaikkiaan ole tässä taloudellisessa tilanteessa varaa. Mutta lähes 300 miljoonan veroeuron hankkeeseen on rahaa.
Miksi Guggenheim ei sitten suostu kuolemaan? Kyse on kahdesta asiasta. Ensimmäinen niistä on suomalaisten poliitikkojen paskansyöjä-kulttuuri. Muistutan, että tämän suomalaispoliitikkojen lempinimen keksivät aikoinaan neuvostoliittolaiset. Heidän mielestään suomalaiset poliitikot olivat paskansyöjiä, koska he söivät kaiken paskan mitä heille syötettiin. Guggenheimin tapauksessa hankkeen vankkumattomat kannattajat ovat juuri näitä paskansyöjiä. He ovat syöneet kaiken paskan mitä ulkomaalaiset ovat heille syöttäneet ja he haluavat lisää. Tämän touhun taustalla on suomalainen superjunttius, eli ääretön omanarvontunnottomuus ja alemmuuden tunne minkä tahansa ulkolaisen helppoheikin edessä.
Toinen on se, että Helsingin kaupungin hallitus on solutettu. Toukokuussa 2013 Milton Group julkisti uuden yhteistyösopimuksen Guggenheim-säätiön kanssa. Sopimus koski nimenomaan tiedotus- ja kommunikaatiotoimintaa, eli selkosuomella lobbausta. Milton Groupista tuli Guggenheimin "kommunikaatiopartneri"."The Co-operation will cover corporate, media & Public Affairs communication:"
Konsulttitoimiston johtoon kuuluu Helsingin kaupungin hallituksen vihreä jäsen Tuuli Kousa. Juuri hänen ansiotaan on, että Helsingin vihreät ovat syöneet sanansa ja ryhtyneet kannattamaan tätä veronmaksajien kannalta tuhoisaa hanketta. Sinänsä tämä on täysin normaalia vihreille. Vihreät ovat maamme puolueista kaikkein moraalittomin ja selkärangattomin luopioryhmä, jonka myy tukijansa, äänestäjänsä ja periaatteensa milloin tahansa, jos hinnasta sovitaan, tai muuten vaan.
Zombi nimeltään Guggenheim on sikäli mielenkiintoinen ilmiö, että sen maahantuloa kannattavat ovat toistelleet aivan estoitta julkisuudessa täysiä valheita Guggenheim-museoista. Tässä yhteydessä lienee syytä käydä läpi ne kaikki niin sanotut museot. Todellisuudessa Guggenheim-säätiöllä ei ole kuin kaksi museota. Toinen on New Yorkissa ja toinen Bilbaossa. Mitään muita museoita ei ole olemassakaan sellaisessa muodossa, kuin on annettu ymmärtää. Venetsian Guggenheim-museo on Peggy Guggenheimin entinen huvila Grande Canalin varrella. Peggy oli miljardööriperheen joutilas tytär, jonka sekä seurusteli että sekstaili lukuisten modernin taiteen nimimiesten kanssa. Hän myös hankki taidetta heiltä avokätisesti. Peggyn parisängyn päädyn on tehnyt itse Pablo Picasso. Mitään museorakennusta, monikerroksista näyttelytilaa ei Venetsiassa siis ole olemassakaan. On Peggyn museoitu asuintalo, jossa hän vietti iloista elämää taiteilijoitten kanssa. Tiedän tämän, koska olen vieraillut kyseisessä kiinteistössä. Se ei ole venetsialaiseksi kovinkaan kummoinen palatsirakennus.
Berliinin Guggenheim-museota ei ole sitäkään koskaan ollut olemassa. Berliinin nyt jo lakkautettu Guggenheim-museo oli todellisuudessa Deutsche Bankin aulatiloissa ollut näyttelynurkkaus. Meksikossa ei ole mitään Guggenheim-museota, vaan hyvin epävarmalla pohjalla oleva hanke Gudalajaran kaupungissa, joka ei ole edennyt vuosiin yhtään mihinkään. Abu Dhabissa ei ole Guggenheim-museota, vaan hanke jota on lykätty epämääräisesti tulevaisuuteen. Liettuan Vilnassa ei ole koskaan ollut mitään aiettakaan Guggenheim-museolle, vaan Guggenheim-säätiö on pelkästään konsultoinut sikäläistä hanketta. Bukarestin Guggenheim-museo on sekin todellisuudessa vain säätiön konsultointia.
Vuonna 2000 Guggenheim-säätiö solmi yhteistyösopimuksen Pietarin maailmankuulun Eremitaashin kanssa. Jossakin vaiheessa yhteistoimintaan liittyi joksikin aikaa myös Wienin taidemuseo. Hankkeen tarkoituksena oli taidevaihto, näyttelytoiminta ja muu vastaava kulttuurityö. Guggenheim järjesti Eremitaashin mittaamattoman arvokkaille teoksille pienen näyttelytilan Las Vegasista. Tämä yhteistyö päättyi 2008 hyvin hissukseen.
Tästä voidaankin päätellä osasyy siihen, miksi Guggenheim-säätiö haluaa museon nimenomaan Helsinkiin. Se haluaa rokottaa taideturismia, joka suuntautuu Pietariin. Se haluaa näyttää ryssille mitä amerikkalainen taidemeininki on. Sama motiivi on Helsingin kokoomuslaisillakin. Hekin haluavat mitä tahansa, mikä heidän pienissä pähkinäaivoissaan liittää Suomen Amerikkaan, niin ettei kukaan vaan luule meitä ryssiksi. Syitä on toki muitakin.
Guggenheim-säätiölle itselleen kyse on tietenkin bisneksestä. Se ei pistäisi senttiäkään likoon, vaan tienaisi vähintään 9 miljoonaa joka vuosi tekemättä yhtään mitään. Säätiöhän on jo itsekin ilmoittanut, ettei Helsinkiin tule mitään merkittävää kokoelmaa. Ehkä suomalaista nykytaidetta. Se selittää puolestaan miksi niin moni suomalainen taiteilija haluaa Guggenheimin Suomeen. Jokainen pikku taitelija unelmoi nännit jäykkinä siitä, että hänen teoksiaan olisi Guggenheim-museossa. Se olisi tietenkin kusetusta, koska tämä olisi Helsingissä eikä New Yorkissa, mutta se näyttäisi paperilla komealta. Ja sitten voisi maailmalla sanoa, että juu, mun töitä on myös Guggenheimissa.
Toivottavasti yksi syy ei ole se, josta pahantahtoiset jo juoruavat. Juoruissa puhutaan siitäkin mahdollisuudesta, että osa helsinkiläispoliitikoista olisi jo lahjottu ja ostettu. Se "tiedetään", että heitä on käynyt Guggenheimin kestittävänä ulkomailla. Itse en ole vielä suinkaan varma siitä olisiko asia näin, mutta kuten vaalirahakohu opetti meille kaikille, suomalaispoliitikoilla on hintansa, eikä se ole edes kovin korkea.
Jos hanke toteutettaisiin Guggenheim-säätiön rahoilla, museon rakentamisen saisi aloittaa vaikka huomenna. Säätiön omaisuutta ei tiedä oikein kukaan, mutta se on ilmeisesti miljardiluokkaa. Guggenheimin suvun omaisuus ainakin on. Yksi perheen bisneksistä on Guggenheim Partners, joka pyörittää yli 100 miljardin dollarin bisneksiä. Toinen on Guggenheim Investment Advisors, jonka bisnes on noin 50 miljardin dollarin arvoinen.
Guggenheimit olivat jo 1800-luvun lopulla maailman rikkaimpia perheitä timantti- ja muine kaivoksineen, eivätkä he köyhiä ole nytkään. Siksi onkin mielenkiintoista, etteivät he ole valmiita laittamaan senttiäkään Helsingin museohankkeeseen. On varsin merkillistä miten satojen miljardien bisneksiä pyörittävän suvun taidesäätiöllä ei ole varaa laittaa senttiäkään hankkeeseen.
Erittäin merkillistä on se, että Helsingin kaupunki, joka säästösyistä sulkee kouluja, sairaaloita, terveyskeskuksia, vanhusten palveluita, vammaispalveluita, päiväkoteja ja muita verovaroin ylläpidettyjä peruspalveluita, on valmis antamaan amerikkalaisen yksityisen säätiön hankkeelle parisen sataa miljoonaa tuosta vain. Mitään todellisia tuottoja ei ole olemassakaan. On vain säätiön arviot.
Tilanne on hieman sama, kuin autokauppias sanoisi, että sinun kannattaa ostaa miljoonan auto, koska vuoden päästä saat kaksi miljoonaa.
Korruptiota? Amerikkalaisen säätiön ryssävihaa? Suomalaisten poliitikkojen paskansyöntiä taas kerran? Emme tiedä miksi Guggenheim ei suostu kuolemaan. Meille ei kerrota juuri mitään. Sen me tiedämme, että tämä hanke tulee toteutuessaan maksamaan suomalaisille veronmaksajille vähintäänkin 150-250 miljoonaa euroa. Siis 250 000 000 euroa on poisannettavissa tilanteessa, jossa kouluille, sairaaloille, vammaisille, lapsille ei löydy senttiäkään lisää. Päinvastoin, sieltä leikataan.
Tämän lisäksi tulevat Guggenheim-säätiölle maksettava vuotuinen lisenssimaksu, joka oli ainakin aluksi 9 miljoonaa ja 400 henkilön (säätiön itsensä ilmoitus palkattavista työntekijöistä) palkkakustannukset, jotka lienevät luokkaa 14-28 miljoonaa vuodessa. Tähän summaan pitäisi lisätä myös tulevien näyttelyiden vakuutusmaksut, jotka olisivat miljoonia. Mikäli Helsinkiin saataisiin koskaan niitä New Yorkin Guggenheim-museon arvokkaimpia teoksia, vakuutusmaksut olisivat helposti kymmeniä miljoonia.
Puhutaan siis tuollaisista 170-287 miljoonan paukusta veronmaksajille tilanteessa, jossa Helsingin kaupunki on ilmoittanut ettei sillä ole 120 miljoonaa uuteen lastensairaalaan. Helsingin kaupunki sulkee parasta aikaa terveyskeskuksiaan, sairaaloitaan, lastentarhojaan, koulujaan ja muita toimintojaan vedoten säästöpakkoon. Myös museoiden määrärahoja leikataan. Niihin ei kerta kaikkiaan ole tässä taloudellisessa tilanteessa varaa. Mutta lähes 300 miljoonan veroeuron hankkeeseen on rahaa.
Miksi Guggenheim ei sitten suostu kuolemaan? Kyse on kahdesta asiasta. Ensimmäinen niistä on suomalaisten poliitikkojen paskansyöjä-kulttuuri. Muistutan, että tämän suomalaispoliitikkojen lempinimen keksivät aikoinaan neuvostoliittolaiset. Heidän mielestään suomalaiset poliitikot olivat paskansyöjiä, koska he söivät kaiken paskan mitä heille syötettiin. Guggenheimin tapauksessa hankkeen vankkumattomat kannattajat ovat juuri näitä paskansyöjiä. He ovat syöneet kaiken paskan mitä ulkomaalaiset ovat heille syöttäneet ja he haluavat lisää. Tämän touhun taustalla on suomalainen superjunttius, eli ääretön omanarvontunnottomuus ja alemmuuden tunne minkä tahansa ulkolaisen helppoheikin edessä.
Toinen on se, että Helsingin kaupungin hallitus on solutettu. Toukokuussa 2013 Milton Group julkisti uuden yhteistyösopimuksen Guggenheim-säätiön kanssa. Sopimus koski nimenomaan tiedotus- ja kommunikaatiotoimintaa, eli selkosuomella lobbausta. Milton Groupista tuli Guggenheimin "kommunikaatiopartneri"."The Co-operation will cover corporate, media & Public Affairs communication:"
Konsulttitoimiston johtoon kuuluu Helsingin kaupungin hallituksen vihreä jäsen Tuuli Kousa. Juuri hänen ansiotaan on, että Helsingin vihreät ovat syöneet sanansa ja ryhtyneet kannattamaan tätä veronmaksajien kannalta tuhoisaa hanketta. Sinänsä tämä on täysin normaalia vihreille. Vihreät ovat maamme puolueista kaikkein moraalittomin ja selkärangattomin luopioryhmä, jonka myy tukijansa, äänestäjänsä ja periaatteensa milloin tahansa, jos hinnasta sovitaan, tai muuten vaan.
Zombi nimeltään Guggenheim on sikäli mielenkiintoinen ilmiö, että sen maahantuloa kannattavat ovat toistelleet aivan estoitta julkisuudessa täysiä valheita Guggenheim-museoista. Tässä yhteydessä lienee syytä käydä läpi ne kaikki niin sanotut museot. Todellisuudessa Guggenheim-säätiöllä ei ole kuin kaksi museota. Toinen on New Yorkissa ja toinen Bilbaossa. Mitään muita museoita ei ole olemassakaan sellaisessa muodossa, kuin on annettu ymmärtää. Venetsian Guggenheim-museo on Peggy Guggenheimin entinen huvila Grande Canalin varrella. Peggy oli miljardööriperheen joutilas tytär, jonka sekä seurusteli että sekstaili lukuisten modernin taiteen nimimiesten kanssa. Hän myös hankki taidetta heiltä avokätisesti. Peggyn parisängyn päädyn on tehnyt itse Pablo Picasso. Mitään museorakennusta, monikerroksista näyttelytilaa ei Venetsiassa siis ole olemassakaan. On Peggyn museoitu asuintalo, jossa hän vietti iloista elämää taiteilijoitten kanssa. Tiedän tämän, koska olen vieraillut kyseisessä kiinteistössä. Se ei ole venetsialaiseksi kovinkaan kummoinen palatsirakennus.
Berliinin Guggenheim-museota ei ole sitäkään koskaan ollut olemassa. Berliinin nyt jo lakkautettu Guggenheim-museo oli todellisuudessa Deutsche Bankin aulatiloissa ollut näyttelynurkkaus. Meksikossa ei ole mitään Guggenheim-museota, vaan hyvin epävarmalla pohjalla oleva hanke Gudalajaran kaupungissa, joka ei ole edennyt vuosiin yhtään mihinkään. Abu Dhabissa ei ole Guggenheim-museota, vaan hanke jota on lykätty epämääräisesti tulevaisuuteen. Liettuan Vilnassa ei ole koskaan ollut mitään aiettakaan Guggenheim-museolle, vaan Guggenheim-säätiö on pelkästään konsultoinut sikäläistä hanketta. Bukarestin Guggenheim-museo on sekin todellisuudessa vain säätiön konsultointia.
Vuonna 2000 Guggenheim-säätiö solmi yhteistyösopimuksen Pietarin maailmankuulun Eremitaashin kanssa. Jossakin vaiheessa yhteistoimintaan liittyi joksikin aikaa myös Wienin taidemuseo. Hankkeen tarkoituksena oli taidevaihto, näyttelytoiminta ja muu vastaava kulttuurityö. Guggenheim järjesti Eremitaashin mittaamattoman arvokkaille teoksille pienen näyttelytilan Las Vegasista. Tämä yhteistyö päättyi 2008 hyvin hissukseen.
Tästä voidaankin päätellä osasyy siihen, miksi Guggenheim-säätiö haluaa museon nimenomaan Helsinkiin. Se haluaa rokottaa taideturismia, joka suuntautuu Pietariin. Se haluaa näyttää ryssille mitä amerikkalainen taidemeininki on. Sama motiivi on Helsingin kokoomuslaisillakin. Hekin haluavat mitä tahansa, mikä heidän pienissä pähkinäaivoissaan liittää Suomen Amerikkaan, niin ettei kukaan vaan luule meitä ryssiksi. Syitä on toki muitakin.
Guggenheim-säätiölle itselleen kyse on tietenkin bisneksestä. Se ei pistäisi senttiäkään likoon, vaan tienaisi vähintään 9 miljoonaa joka vuosi tekemättä yhtään mitään. Säätiöhän on jo itsekin ilmoittanut, ettei Helsinkiin tule mitään merkittävää kokoelmaa. Ehkä suomalaista nykytaidetta. Se selittää puolestaan miksi niin moni suomalainen taiteilija haluaa Guggenheimin Suomeen. Jokainen pikku taitelija unelmoi nännit jäykkinä siitä, että hänen teoksiaan olisi Guggenheim-museossa. Se olisi tietenkin kusetusta, koska tämä olisi Helsingissä eikä New Yorkissa, mutta se näyttäisi paperilla komealta. Ja sitten voisi maailmalla sanoa, että juu, mun töitä on myös Guggenheimissa.
Toivottavasti yksi syy ei ole se, josta pahantahtoiset jo juoruavat. Juoruissa puhutaan siitäkin mahdollisuudesta, että osa helsinkiläispoliitikoista olisi jo lahjottu ja ostettu. Se "tiedetään", että heitä on käynyt Guggenheimin kestittävänä ulkomailla. Itse en ole vielä suinkaan varma siitä olisiko asia näin, mutta kuten vaalirahakohu opetti meille kaikille, suomalaispoliitikoilla on hintansa, eikä se ole edes kovin korkea.
Jos hanke toteutettaisiin Guggenheim-säätiön rahoilla, museon rakentamisen saisi aloittaa vaikka huomenna. Säätiön omaisuutta ei tiedä oikein kukaan, mutta se on ilmeisesti miljardiluokkaa. Guggenheimin suvun omaisuus ainakin on. Yksi perheen bisneksistä on Guggenheim Partners, joka pyörittää yli 100 miljardin dollarin bisneksiä. Toinen on Guggenheim Investment Advisors, jonka bisnes on noin 50 miljardin dollarin arvoinen.
Guggenheimit olivat jo 1800-luvun lopulla maailman rikkaimpia perheitä timantti- ja muine kaivoksineen, eivätkä he köyhiä ole nytkään. Siksi onkin mielenkiintoista, etteivät he ole valmiita laittamaan senttiäkään Helsingin museohankkeeseen. On varsin merkillistä miten satojen miljardien bisneksiä pyörittävän suvun taidesäätiöllä ei ole varaa laittaa senttiäkään hankkeeseen.
Erittäin merkillistä on se, että Helsingin kaupunki, joka säästösyistä sulkee kouluja, sairaaloita, terveyskeskuksia, vanhusten palveluita, vammaispalveluita, päiväkoteja ja muita verovaroin ylläpidettyjä peruspalveluita, on valmis antamaan amerikkalaisen yksityisen säätiön hankkeelle parisen sataa miljoonaa tuosta vain. Mitään todellisia tuottoja ei ole olemassakaan. On vain säätiön arviot.
Tilanne on hieman sama, kuin autokauppias sanoisi, että sinun kannattaa ostaa miljoonan auto, koska vuoden päästä saat kaksi miljoonaa.
Korruptiota? Amerikkalaisen säätiön ryssävihaa? Suomalaisten poliitikkojen paskansyöntiä taas kerran? Emme tiedä miksi Guggenheim ei suostu kuolemaan. Meille ei kerrota juuri mitään. Sen me tiedämme, että tämä hanke tulee toteutuessaan maksamaan suomalaisille veronmaksajille vähintäänkin 150-250 miljoonaa euroa. Siis 250 000 000 euroa on poisannettavissa tilanteessa, jossa kouluille, sairaaloille, vammaisille, lapsille ei löydy senttiäkään lisää. Päinvastoin, sieltä leikataan.
maanantai 6. tammikuuta 2014
MAFIAMENTALITEETTI SUOMESSA
Toisin kuin yleensä kuvitellaan, mafia ei ole piskuinen sakki miehiä, joka tehtailee rikoksia. Se ei ole edes puhtaasti rikoksia tekevä organisaatio. Mafia on järjestö, joka ajaa omaa etuaan kaikin keinoin. Mafia toimii millä tahansa alalla, joka tuo sille hyötyä. Mafia on mukana huumekaupassa, asekaupassa, kiristämisessä, prostituutiossa, ja lähes kaikilla teollisuuden aloilla huippumuodista nosturibisnekseen.
Mafia on myös mukana politiikassa. Se ei ole sattumaa, vaan johtuu siitä, ettei mafia ole valtion vastainen organisaatio. Mafia on valtion sisällä, sen ytimessä. Italiassa mafia on aina ollut osa yhteiskuntaa ja valtiorakennetta. Se on sitä edelleen. Calabriassa arviolta noin neljännes koko väestöstä on paikallisen mafian Ndraghetan jäseniä. Jokainen käsittää, etteivät nuo kaikki jäsenet suinkaan toimi huumekaupassa tai murhaa ihmisiä.
Napolin Camorra on aina ollut osa paikallista valtarakennetta ja Sisilian mafia, se varsinainen Mafia, oli keskeisessä roolissa, kun Berlusconin Forza Italia puoluetta perustettiin. Mafia oli Berlusconin tukija ja rahoittaja, ja mahdollisti Berlusconin valtaannousun. Sekä Calabriassa, että Sisiliassa mafia on osa kirkkoa. Mafia tukee kirkkoa taloudellisesti ja kirkko siunaa mafian ja antaa sille tukensa. Katolisen kirkon historiassa vain yksi paavi on tuominnut mafian, mutta Vatikaanista ei löydy yhtä ainoaa virallista asiakirjaa, jossa mafia tuomittaisiin ja julistettaisiin kirkon opetusten vastaiseksi.
Mafian olemassaolon mahdollistaa mafiakulttuuri. Ilman sitä mafiaa ei olisi. Mafiakulttuuri tarkoittaa sitä, että mafia käsitetään osaksi elämää, osaksi normaalia yhteiskuntaa. Mafia on olemassa yhtä takuuvarmasti kuin mikä tahansa muukin elämän osa-alue. Puhutaan mafiamentaliteetista. Se on mafian hiljaista hyväksyntää ja sallimista. Mafiaa voi kirota ja pitää pahana, sitä voi moittia ja haukkua, mutta sille ei tehdä mitään. Se hyväksytään. Näin on aina ollut. Sille ei mahda mitään. Tämä on normaalia. Se kuuluu kuvaan. Tämä on maan tapa.
Kun vaalirahakohu puhkesi vuonna 2009, Suomella oli hetkensä. Pienen ohikiitävän hetken ajan olisi ollut mahdollista päästä käsiksi yhteiskunnan ylimmille tasoille ulottuvaan korruptioon ja suomalaisen mafian ytimeen. Hetki meni ohitse, koska sitä ei nähty. Media eli sokeana, kuten aina. Viranomaiset eivät luonnollisesti kiinnostuneet juurikaan koko asiasta. Asia kuihtui lautakasoihin ja pariin näytösoikeudenkäyntiin. Mafia puolustautui ja onnistui vakuuttamaan kansakunnan siitä, että Maan tapa on luonnollista. Se on normaalia. Näin on aina ollut.
Suomessa eletään rikollisvaltiossa. Hallituksen kuntauudistukset ja SOTE-hankkeet ovat perustuslain vastaisia. Kunnilla on perustuslain takaama itsemääräämisoikeus. Jos hallitus haluaa puuttua kuntien asioihin, sen pitäisi muuttaa ensin perustuslakia. Niin ei tehdä, vaan laaditaan perustuslain vastaisia lakeja, joiden perusteella rikotaan perustuslakia. Tämän ei pitäisi olla mahdollista. Se kuitenkin mielletään aivan normaaliksi toiminnaksi. On täysin luonnollista, että hallitus ja enemmistö eduskunnasta rikkovat lakia. Tästä oli kyse myös vaalirahakohussa. Enemmistö eduskunnasta oli rikkonut lakia. Tuolloin, aivan kuten nytkin, valtaosa eduskunnasta katsoo, että on aivan normaalia rikkoa lakia.
Hallitus myös painostaa ja uhkailee kuntia vakavilla seurauksilla, jos ne eivät suostu taipumaan sen tahtoon. Hallitus myös lupaa taloudellisia etuja niille, jotka tottelevat sen tahtoa. Tässä on kyse kiristyksestä ja uhkailusta, jotka molemmat ovat nekin rikoksia. Taloudellisen hyödyn lupaaminen on puolestaan lahjontaa. Tämä on normaalia mafian toimintaa ja se on myös maamme hallituksen normaalia toimintaa. Kukaan ei kiinnitä siihen mitään huomiota. Se on yleisesti hyväksytty tapa.
Tämä on suomalaista mafiamentaliteettia. Tämä on suomalaista mafiakulttuuria. Suljetun etupiirin rikkoessa lakia kyse ei olekaan enää rikoksesta, vaan normaalista toiminnasta. Eliitin syyllistyessä kokonaisena ryhmänä perustuslain vastaiseen toimintaan, kaikki muut tahot vain katsovat vierestä. Yksikään poliisi tai syyttäjä ei näe toiminnassa mitään outoa. Viranomaiset sallivat tietyn ryhmän rikollisen toiminnan, vaikka se tapahtuu avoimesti julkisuudessa. Se johtuu siitä, etteivät hekään ole immuuneja mafiamentaliteetille. Hekin hyväksyvät tietyn voimakkaan organisaation rikollisen toiminnan, koska tuolla organisaatiolla on oikeus lain rikkomiseen.
Suomalainen suuri yritysmaailma on osa suomalaista mafiaa. Meillä on kartelleja, suljettuja toimialoja, välikäsiä ja keskusliikkeitä, jotka rahastavat kaikki alalla toimivia ilman mitään perusteluja. Kauppa on tiukasti kontrolloitua, tuotanto on kontrolloitua ja organisoitua, ja lasku lankeaa kansalaisille ylikorkeina hintoina, hinnannousuina ja maksuina. Kuvio on sama puukaupoista asvalttibisneksen kautta kirjakauppaan, jossa yksi yksityinen välittäjä kontrolloi sekä kauppaa, kustantajia, ostajia ja myyjiä, ja ottaa siivunsa.
Mitään perusteluita tällaiselle toiminnalle ei ole. Vaikka toiminta on puhtaasti kaupan rajoittamista, vastoin kaikkia EU:n periaatteita ja lakeja, mikään taho tässä maassa ei puutu tähän toimintaan. Ei ole olemassa mitään tahoa, mitä suomalainen mafia ei ohjailisi virkamiesten, poliitikkojen tai muiden toimesta.Valtaosa suomalaisista ei edes tajua, että syy siihen miksi Suomessa asuntojen tai ruoan hinta ei koskaan laske, on suljetussa mafiasysteemissä. Valtaosa viranomaisista ei myöskään ymmärrä, että kaikki tällainen toiminta on lain vastaista. Se vain tehdään ikään kuin se olisi laillista. Ikään kuin se olisi luonnollista. Maan Tapa.
Yksittäisen kansalaisen tai heikon ryhmän rikkoessa lakia, viranomaiset tarttuvat oitis toimeen. Kun pikkuruinen sakki humalaisia rettelöitsijöitä häiriköi Itsenäisyyspäivän virallisten juhlien tuntumassa, viranomaiskoneisto puhuu terroristeista ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Kyse on teatterista, jossa viranomaiset masturboivat parhaan kykynsä mukaan, koska todellisuudessa he ovat täysin impotentteja oikean järjestäytyneen rikollisuuden edessä. Koko poliisiorganisaatio johtoa myöten on kykenemätön toimimaan todellisen suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden edessä. Jos näin ei olisi, pääministerimme ja muutkin ministerimme istuisivat parhaillaan Pasilan poliisitalon putkassa epäiltynä perustuslain vastaisesta toiminnasta. Se olisi normaalia normaalissa yhteiskunnassa.
Suomi ei kuitenkaan ole normaali yhteiskunta. Suomi on totaalisen korruptoitunut maa, jossa mafiamentaliteetin läpikyllästämä mediakaan ei tunnu käsittävän, että maan koko hallitus toimii rikollisesti. Valtaosa eduskuntaa ei käsitä olevansa osa mafiajärjestelmää, joka rikkoo perustuslakia. Valtaosa kansanedustajista ei ymmärrä rikkovansa perustuslakia tukiessaan hallituksen toimia. He eivät käsitä rikkovansa lakia ja tekevänsä rikosta. He eivät ymmärrä olevansa järjestäytynyttä rikollisuutta, rikollisia.
Tätä on mafiamentaliteetti Suomessa. Se on normaali olotila. Normaali asenne. Se on kaiken läpäisevä rikolliskulttuuri. Se on Maan tapa.
Mafia on myös mukana politiikassa. Se ei ole sattumaa, vaan johtuu siitä, ettei mafia ole valtion vastainen organisaatio. Mafia on valtion sisällä, sen ytimessä. Italiassa mafia on aina ollut osa yhteiskuntaa ja valtiorakennetta. Se on sitä edelleen. Calabriassa arviolta noin neljännes koko väestöstä on paikallisen mafian Ndraghetan jäseniä. Jokainen käsittää, etteivät nuo kaikki jäsenet suinkaan toimi huumekaupassa tai murhaa ihmisiä.
Napolin Camorra on aina ollut osa paikallista valtarakennetta ja Sisilian mafia, se varsinainen Mafia, oli keskeisessä roolissa, kun Berlusconin Forza Italia puoluetta perustettiin. Mafia oli Berlusconin tukija ja rahoittaja, ja mahdollisti Berlusconin valtaannousun. Sekä Calabriassa, että Sisiliassa mafia on osa kirkkoa. Mafia tukee kirkkoa taloudellisesti ja kirkko siunaa mafian ja antaa sille tukensa. Katolisen kirkon historiassa vain yksi paavi on tuominnut mafian, mutta Vatikaanista ei löydy yhtä ainoaa virallista asiakirjaa, jossa mafia tuomittaisiin ja julistettaisiin kirkon opetusten vastaiseksi.
Mafian olemassaolon mahdollistaa mafiakulttuuri. Ilman sitä mafiaa ei olisi. Mafiakulttuuri tarkoittaa sitä, että mafia käsitetään osaksi elämää, osaksi normaalia yhteiskuntaa. Mafia on olemassa yhtä takuuvarmasti kuin mikä tahansa muukin elämän osa-alue. Puhutaan mafiamentaliteetista. Se on mafian hiljaista hyväksyntää ja sallimista. Mafiaa voi kirota ja pitää pahana, sitä voi moittia ja haukkua, mutta sille ei tehdä mitään. Se hyväksytään. Näin on aina ollut. Sille ei mahda mitään. Tämä on normaalia. Se kuuluu kuvaan. Tämä on maan tapa.
Kun vaalirahakohu puhkesi vuonna 2009, Suomella oli hetkensä. Pienen ohikiitävän hetken ajan olisi ollut mahdollista päästä käsiksi yhteiskunnan ylimmille tasoille ulottuvaan korruptioon ja suomalaisen mafian ytimeen. Hetki meni ohitse, koska sitä ei nähty. Media eli sokeana, kuten aina. Viranomaiset eivät luonnollisesti kiinnostuneet juurikaan koko asiasta. Asia kuihtui lautakasoihin ja pariin näytösoikeudenkäyntiin. Mafia puolustautui ja onnistui vakuuttamaan kansakunnan siitä, että Maan tapa on luonnollista. Se on normaalia. Näin on aina ollut.
Suomessa eletään rikollisvaltiossa. Hallituksen kuntauudistukset ja SOTE-hankkeet ovat perustuslain vastaisia. Kunnilla on perustuslain takaama itsemääräämisoikeus. Jos hallitus haluaa puuttua kuntien asioihin, sen pitäisi muuttaa ensin perustuslakia. Niin ei tehdä, vaan laaditaan perustuslain vastaisia lakeja, joiden perusteella rikotaan perustuslakia. Tämän ei pitäisi olla mahdollista. Se kuitenkin mielletään aivan normaaliksi toiminnaksi. On täysin luonnollista, että hallitus ja enemmistö eduskunnasta rikkovat lakia. Tästä oli kyse myös vaalirahakohussa. Enemmistö eduskunnasta oli rikkonut lakia. Tuolloin, aivan kuten nytkin, valtaosa eduskunnasta katsoo, että on aivan normaalia rikkoa lakia.
Hallitus myös painostaa ja uhkailee kuntia vakavilla seurauksilla, jos ne eivät suostu taipumaan sen tahtoon. Hallitus myös lupaa taloudellisia etuja niille, jotka tottelevat sen tahtoa. Tässä on kyse kiristyksestä ja uhkailusta, jotka molemmat ovat nekin rikoksia. Taloudellisen hyödyn lupaaminen on puolestaan lahjontaa. Tämä on normaalia mafian toimintaa ja se on myös maamme hallituksen normaalia toimintaa. Kukaan ei kiinnitä siihen mitään huomiota. Se on yleisesti hyväksytty tapa.
Tämä on suomalaista mafiamentaliteettia. Tämä on suomalaista mafiakulttuuria. Suljetun etupiirin rikkoessa lakia kyse ei olekaan enää rikoksesta, vaan normaalista toiminnasta. Eliitin syyllistyessä kokonaisena ryhmänä perustuslain vastaiseen toimintaan, kaikki muut tahot vain katsovat vierestä. Yksikään poliisi tai syyttäjä ei näe toiminnassa mitään outoa. Viranomaiset sallivat tietyn ryhmän rikollisen toiminnan, vaikka se tapahtuu avoimesti julkisuudessa. Se johtuu siitä, etteivät hekään ole immuuneja mafiamentaliteetille. Hekin hyväksyvät tietyn voimakkaan organisaation rikollisen toiminnan, koska tuolla organisaatiolla on oikeus lain rikkomiseen.
Suomalainen suuri yritysmaailma on osa suomalaista mafiaa. Meillä on kartelleja, suljettuja toimialoja, välikäsiä ja keskusliikkeitä, jotka rahastavat kaikki alalla toimivia ilman mitään perusteluja. Kauppa on tiukasti kontrolloitua, tuotanto on kontrolloitua ja organisoitua, ja lasku lankeaa kansalaisille ylikorkeina hintoina, hinnannousuina ja maksuina. Kuvio on sama puukaupoista asvalttibisneksen kautta kirjakauppaan, jossa yksi yksityinen välittäjä kontrolloi sekä kauppaa, kustantajia, ostajia ja myyjiä, ja ottaa siivunsa.
Mitään perusteluita tällaiselle toiminnalle ei ole. Vaikka toiminta on puhtaasti kaupan rajoittamista, vastoin kaikkia EU:n periaatteita ja lakeja, mikään taho tässä maassa ei puutu tähän toimintaan. Ei ole olemassa mitään tahoa, mitä suomalainen mafia ei ohjailisi virkamiesten, poliitikkojen tai muiden toimesta.Valtaosa suomalaisista ei edes tajua, että syy siihen miksi Suomessa asuntojen tai ruoan hinta ei koskaan laske, on suljetussa mafiasysteemissä. Valtaosa viranomaisista ei myöskään ymmärrä, että kaikki tällainen toiminta on lain vastaista. Se vain tehdään ikään kuin se olisi laillista. Ikään kuin se olisi luonnollista. Maan Tapa.
Yksittäisen kansalaisen tai heikon ryhmän rikkoessa lakia, viranomaiset tarttuvat oitis toimeen. Kun pikkuruinen sakki humalaisia rettelöitsijöitä häiriköi Itsenäisyyspäivän virallisten juhlien tuntumassa, viranomaiskoneisto puhuu terroristeista ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Kyse on teatterista, jossa viranomaiset masturboivat parhaan kykynsä mukaan, koska todellisuudessa he ovat täysin impotentteja oikean järjestäytyneen rikollisuuden edessä. Koko poliisiorganisaatio johtoa myöten on kykenemätön toimimaan todellisen suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden edessä. Jos näin ei olisi, pääministerimme ja muutkin ministerimme istuisivat parhaillaan Pasilan poliisitalon putkassa epäiltynä perustuslain vastaisesta toiminnasta. Se olisi normaalia normaalissa yhteiskunnassa.
Suomi ei kuitenkaan ole normaali yhteiskunta. Suomi on totaalisen korruptoitunut maa, jossa mafiamentaliteetin läpikyllästämä mediakaan ei tunnu käsittävän, että maan koko hallitus toimii rikollisesti. Valtaosa eduskuntaa ei käsitä olevansa osa mafiajärjestelmää, joka rikkoo perustuslakia. Valtaosa kansanedustajista ei ymmärrä rikkovansa perustuslakia tukiessaan hallituksen toimia. He eivät käsitä rikkovansa lakia ja tekevänsä rikosta. He eivät ymmärrä olevansa järjestäytynyttä rikollisuutta, rikollisia.
Tätä on mafiamentaliteetti Suomessa. Se on normaali olotila. Normaali asenne. Se on kaiken läpäisevä rikolliskulttuuri. Se on Maan tapa.
sunnuntai 5. tammikuuta 2014
SOSIAALITURVAN PUOLUSTUSPUHE
Vituttaahan se, että joku ei tee mitään muuta kuin dokaa ja maleksii baarista himaan ja takaisin verorahoilla, ja itse joutuu samaan aikaan painamaan hommia. Se on selvä. Siksi pitäisikin luoda työpaikkoja noille maleksijoille, myös niille jotka eivät muuten niitä saa. Se tulisi helvetin paljon edullisemmaksi pitkässä juoksussa.
Jostakin kumman syystä valtio ei tee niin. Se lopettaa varsinkin sellaisia työpaikkoja, joihin noita maleksijoita voisi palkata. Tätä perustellaan kustannussäästöillä. Meille sanotaan, että tästä hyöytyvät kaikki. Paskat. Tulee lisää työttömiä ja kotimainen kulutuskysyntä laskee entisestään.
Koska hallituspuolueiden äänestäjät kammoavat sossupummeja, niitä jotka elävät sosiaalitukien varassa, hallitus on keksinyt ratkaisun. Aluksi sen nimi oli vastikkeellinen sosiaaliturva, mutta nimi jouduttiin lakisyistä vaihtamaan. Lain mukaan mikä tahansa työ, josta saa rahallisen korvauksen, on palkkatyötä, eikä sosiaaliturvaa. Poliitikot ja virkamiehet yrittävät kiertää lakia puhumalla osallistuttavasta sosiaaliturvasta.
Se on semantiikkaa. Jos valtio vaatii sosiaalitukien vastineeksi työpanosta, se tarkoittaa sitä, että valtio on työnantaja ja nämä "pakkotyöllistetyt" ovat sen työntekijöitä. Näin siis lain mukaan, mutta meillähän valtio ja hallitus ovat pyyhkineet perseensä lailla jo aikoja sitten. Rikollisvaltio tekee niin.
"Osallistuttava sosiaaliturva" tarkoittaa siis sitä, että valtio juridisesti palkkaa ihmisiä runsaalla kuudella sadalla eurolla kuussa töihin ja antaa heidät ilmaiseksi yksityisille yrityksille työvoimaksi. Tämä tulee tietenkin johtamaan siihen, ettei yrityksen kannata pitää palkkalistoillaan sellaisia työntekijöitä, joita saa valtiolta ilmaiseksi. Erityisen uhanalaisia ovat siivousalan työpaikat ja muut vastaavat, mutta mikään sektori ei ole turvassa, sillä sosiaaliturvan varassa elää myös hyvin koulutettua väkeä, työttömiä.
Kun tämä orjatyövoima siis alkaa tulvia "osallistuttavan sosiaaliturvan" nimissä työmarkkinoille, työnantajien etu on irtisanoa kaikki sellaiset henkilöt joiden työt tämä ilmainen työvoima voi hoitaa. Samalla työnantajat voivat aloittaa tosissaan palkanalennuskeskustelut, koska nyt heillä on konkreettinen vaihtoehto. Joko lasket palkkaasi, tai otamme tilallesi ilmaisen valtion kustantaman orjan.
Käytän nimitystä Orja, koska "osallistuttava sosiaaliturva" täyttää YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen orjuuden määritelmän. Se on työtä jota ei voi valita eikä siihen voi vaikuttaa, jota on pakko tehdä hengissä pysyäkseen, mutta jolla ei tule toimeen. Tämä on siis orjuuden määritelmä. Hallitus on siis oikeasti todellisuudessa, ihan aikuisen oikeasti, luomassa orjamarkkinoita tähän maahan.
No, mitä sitten tapahtuu, kun orjatyövoima syrjäyttää palkkatyövoiman työmarkkinoilta? Työvoiman tarjonta lisääntyy, mikä johtaa palkkojen alenemiseen edelleen. Osa syrjäytetyistä palkkatyöläisistä päätyy tietenkin orjiksi systeemiin. Tämä ei kuitenkaan ole se pahin seuraus. Pahinta on se, että kauppa, palvelut ja kaikki kotimainen yritystoiminta syöksyy alamäkeen, koska ostovoima hupenee. Ihmisillä ei enää ole varaa kuntosalijäsenyyksiin, uusiin autoihin, autojen huoltoihin, kenkiin, vaatteisiin, ruokaan, lomareissuihin jne. Jo viime vuoden aikana laskenut kulutuskysyntä johti 3000 kaupan sulkemiseen tai konkurssiin. Ja "osallistuttava sosiaaliturva" varmistaa sen, että tämä kehitys tulee kiihtymään.
Mikä sitten voisi olla vaihtoehto? Palkata nämä ihmiset töihin. Luoda työpaikkoja. Julkinen sektori voisi tehdä niin aivan hyvin ja se hyödyttäisi sekä kansantaloutta, että yrittäjiä asiakkaiden lisääntymisenä. Se hyödyttäisi kauppaa kulutuskysyntänä. Valtio saisi kaikista näistä verotuloja.
Meille sanotaan, että julkisen sektorin leikkaukset ovat taloudellisesti välttämättömiä. Eivät ne olisi, jos hallituksemme ei olisi antanut miljardeja euroja suuryrityksille tulonsiirtoina. Muistutetaan tähän väliin, ettei valtio juurikaan hyödy suuryritysten tukemisesta. Yhdeksän suurimman suomalaisen pörssiyhtiön veroprosentti on alle viisi, suurimalla osalla alle neljä, ja monet suuryritykset eivät maksa käytännössä mitään. Stora Enso maksoi 8 360 euroa kokonaisuudessaan. Nokian veroprosentti vuonna 2010 oli promille.
Suuryritysten saamat miljardit voi ehkä vielä jotenkin selittää, mutta ulkomaisten liikepankkien tukemista ei. Koska kukaan ei tiedä paljonko valtio ja hallitus ovat rahaa noille tahoille antaneet, käytän arviota kymmeniä miljardeja. Summa on yli 10 miljardia ja alle 40. Todellista lukua emme saa tietää, koska Valtiovarainministeriö on väärentänyt ilmoittamiaan lukuja jo joitakin vuosia. Suomen Pankki on pannut europottiin Deutsche Bankin arvion mukaan noin 90 miljardia. Eli kansantaloudestamme on kadonnut erilaisin järjestelyin noin 100-140 miljardia muutamassa vuodessa.
Tämä on syytä muistaa, kun kiroilee sossupummeja. Sosiaali- ja terveysministeriön budjettiesitys vuodelle 2013 oli 12,555 miljardia. Siis sekä sosiaali- että terveysministeriön budjetti. Valtiovarainministeriön budjetti oli 16,745 miljardia, eli yli neljä miljardia suurempi kuin koko sosiaali- ja terveysministeriön budjetti. Valtion velkaa arvioitiin olevan 2012 83,9 miljardia. Vuonna 2008 se oli 54,4 miljardia. Lisäystä neljässä vuodessa oli tullut siis 30 miljardia, joka vastaa melko hyvin sitä summaa, jonka VM oli ilmoittanut eurokriisin alkaessa Suomen kustannuksiksi. Tuolloinhan Valtiovarainministeriö ilmoitti, että kriisi tulee maksamaan meille 34 miljardia euroa. Sittemmin VM:n nmeroita ryhtyivät tarkastelemaan ja korjailemaan amerikkalaiset konsultit Jutta Urpilaisenkin kehujen mukaan.
Kysymys kuuluukin, ketkä ovat niitä varsinaisia sossupummeja? Kuka todellisuudessa vie verorahamme? Kuka oikeasti syö pöydässämme, elää siivellämme? Keitä verorahoilla oikeasti elätetään?
Kun suuryrityksen johtaja saa parinkymmenen miljoonan bonukset, riippumatta siitä mikä yhtiön taloudellinen tilanne on, voitte olla varmoja, että nuo bonukset ovat teidän verovaroillanne maksettu. Kun yritys, jonka tulos on tappiollinen, palkitsee "avainhenkilönsä" miljoonilla euroilla, nuo eurot ovat teidän veroistanne. Hallitus ja valtio ovat siirtäneet ne suuryrityksille. Se ei ole oikein, eikä se ole järkevää, mutta näin tehdään. Samaan aikaan ministeri Risikko puhuu pää täristen, sylki huulia kiilloittaen sossupummeista, jotka on pakko työllistää. Yhden suuryrityksen verovaroilla kustannetuilla bonuksilla maksettaisiin aika monta 473 euron toimeentulotukea.
Sosiaaliturva tulee yhteiskunnalle halvemmaksi, kuin kriminaalihuolto. Yhdysvalloissa, jossa sosiaaliturvaa ei ole, on enemmän vankeja kuin Kiinassa. Suomessa yksi vanki maksaa valtiolle tuhansia euroja kuukaudessa. Jos sosiaaliturva lakkautetaan, tai se on riittämätön, vankeja tulee enemmän. Asia on vain niin. Se johtuu siitä, että ihmisten on elettävä. Jos töitä ei ole tai niihin ei syystä tai toisesta pääse, on tehtävä jotakin muuta. Yleensä tämä muu on jotakin laitonta, eli rikollista. Kun siitä jää kiinni, joutuu vankilaan, jossa kustannus valtiolle on moninkertainen sosiaaliturvaan verrattuna.
Eli kun sossupummi seuraavan kerran vituttaa, ja niinhän tulee myös käymään, kannattaa miettiä vaihtoehtoja. Vankina sossupummi tulisi maksamaan valtiolle noin nelinkertaisesti. Orjana hän tulisi viemään työpaikkasi tai ainakin painaisi palkkaasi alaspäin. Suuryrityksen pomon parinkymmenen miljoonan euron bonus on sekin verorahoilla maksettu erilaisten tukien kautta ja sillä summalla maksettaisiin aika monen tuhannen ihmisen toimeentulotuki.
Jostakin kumman syystä valtio ei tee niin. Se lopettaa varsinkin sellaisia työpaikkoja, joihin noita maleksijoita voisi palkata. Tätä perustellaan kustannussäästöillä. Meille sanotaan, että tästä hyöytyvät kaikki. Paskat. Tulee lisää työttömiä ja kotimainen kulutuskysyntä laskee entisestään.
Koska hallituspuolueiden äänestäjät kammoavat sossupummeja, niitä jotka elävät sosiaalitukien varassa, hallitus on keksinyt ratkaisun. Aluksi sen nimi oli vastikkeellinen sosiaaliturva, mutta nimi jouduttiin lakisyistä vaihtamaan. Lain mukaan mikä tahansa työ, josta saa rahallisen korvauksen, on palkkatyötä, eikä sosiaaliturvaa. Poliitikot ja virkamiehet yrittävät kiertää lakia puhumalla osallistuttavasta sosiaaliturvasta.
Se on semantiikkaa. Jos valtio vaatii sosiaalitukien vastineeksi työpanosta, se tarkoittaa sitä, että valtio on työnantaja ja nämä "pakkotyöllistetyt" ovat sen työntekijöitä. Näin siis lain mukaan, mutta meillähän valtio ja hallitus ovat pyyhkineet perseensä lailla jo aikoja sitten. Rikollisvaltio tekee niin.
"Osallistuttava sosiaaliturva" tarkoittaa siis sitä, että valtio juridisesti palkkaa ihmisiä runsaalla kuudella sadalla eurolla kuussa töihin ja antaa heidät ilmaiseksi yksityisille yrityksille työvoimaksi. Tämä tulee tietenkin johtamaan siihen, ettei yrityksen kannata pitää palkkalistoillaan sellaisia työntekijöitä, joita saa valtiolta ilmaiseksi. Erityisen uhanalaisia ovat siivousalan työpaikat ja muut vastaavat, mutta mikään sektori ei ole turvassa, sillä sosiaaliturvan varassa elää myös hyvin koulutettua väkeä, työttömiä.
Kun tämä orjatyövoima siis alkaa tulvia "osallistuttavan sosiaaliturvan" nimissä työmarkkinoille, työnantajien etu on irtisanoa kaikki sellaiset henkilöt joiden työt tämä ilmainen työvoima voi hoitaa. Samalla työnantajat voivat aloittaa tosissaan palkanalennuskeskustelut, koska nyt heillä on konkreettinen vaihtoehto. Joko lasket palkkaasi, tai otamme tilallesi ilmaisen valtion kustantaman orjan.
Käytän nimitystä Orja, koska "osallistuttava sosiaaliturva" täyttää YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen orjuuden määritelmän. Se on työtä jota ei voi valita eikä siihen voi vaikuttaa, jota on pakko tehdä hengissä pysyäkseen, mutta jolla ei tule toimeen. Tämä on siis orjuuden määritelmä. Hallitus on siis oikeasti todellisuudessa, ihan aikuisen oikeasti, luomassa orjamarkkinoita tähän maahan.
No, mitä sitten tapahtuu, kun orjatyövoima syrjäyttää palkkatyövoiman työmarkkinoilta? Työvoiman tarjonta lisääntyy, mikä johtaa palkkojen alenemiseen edelleen. Osa syrjäytetyistä palkkatyöläisistä päätyy tietenkin orjiksi systeemiin. Tämä ei kuitenkaan ole se pahin seuraus. Pahinta on se, että kauppa, palvelut ja kaikki kotimainen yritystoiminta syöksyy alamäkeen, koska ostovoima hupenee. Ihmisillä ei enää ole varaa kuntosalijäsenyyksiin, uusiin autoihin, autojen huoltoihin, kenkiin, vaatteisiin, ruokaan, lomareissuihin jne. Jo viime vuoden aikana laskenut kulutuskysyntä johti 3000 kaupan sulkemiseen tai konkurssiin. Ja "osallistuttava sosiaaliturva" varmistaa sen, että tämä kehitys tulee kiihtymään.
Mikä sitten voisi olla vaihtoehto? Palkata nämä ihmiset töihin. Luoda työpaikkoja. Julkinen sektori voisi tehdä niin aivan hyvin ja se hyödyttäisi sekä kansantaloutta, että yrittäjiä asiakkaiden lisääntymisenä. Se hyödyttäisi kauppaa kulutuskysyntänä. Valtio saisi kaikista näistä verotuloja.
Meille sanotaan, että julkisen sektorin leikkaukset ovat taloudellisesti välttämättömiä. Eivät ne olisi, jos hallituksemme ei olisi antanut miljardeja euroja suuryrityksille tulonsiirtoina. Muistutetaan tähän väliin, ettei valtio juurikaan hyödy suuryritysten tukemisesta. Yhdeksän suurimman suomalaisen pörssiyhtiön veroprosentti on alle viisi, suurimalla osalla alle neljä, ja monet suuryritykset eivät maksa käytännössä mitään. Stora Enso maksoi 8 360 euroa kokonaisuudessaan. Nokian veroprosentti vuonna 2010 oli promille.
Suuryritysten saamat miljardit voi ehkä vielä jotenkin selittää, mutta ulkomaisten liikepankkien tukemista ei. Koska kukaan ei tiedä paljonko valtio ja hallitus ovat rahaa noille tahoille antaneet, käytän arviota kymmeniä miljardeja. Summa on yli 10 miljardia ja alle 40. Todellista lukua emme saa tietää, koska Valtiovarainministeriö on väärentänyt ilmoittamiaan lukuja jo joitakin vuosia. Suomen Pankki on pannut europottiin Deutsche Bankin arvion mukaan noin 90 miljardia. Eli kansantaloudestamme on kadonnut erilaisin järjestelyin noin 100-140 miljardia muutamassa vuodessa.
Tämä on syytä muistaa, kun kiroilee sossupummeja. Sosiaali- ja terveysministeriön budjettiesitys vuodelle 2013 oli 12,555 miljardia. Siis sekä sosiaali- että terveysministeriön budjetti. Valtiovarainministeriön budjetti oli 16,745 miljardia, eli yli neljä miljardia suurempi kuin koko sosiaali- ja terveysministeriön budjetti. Valtion velkaa arvioitiin olevan 2012 83,9 miljardia. Vuonna 2008 se oli 54,4 miljardia. Lisäystä neljässä vuodessa oli tullut siis 30 miljardia, joka vastaa melko hyvin sitä summaa, jonka VM oli ilmoittanut eurokriisin alkaessa Suomen kustannuksiksi. Tuolloinhan Valtiovarainministeriö ilmoitti, että kriisi tulee maksamaan meille 34 miljardia euroa. Sittemmin VM:n nmeroita ryhtyivät tarkastelemaan ja korjailemaan amerikkalaiset konsultit Jutta Urpilaisenkin kehujen mukaan.
Kysymys kuuluukin, ketkä ovat niitä varsinaisia sossupummeja? Kuka todellisuudessa vie verorahamme? Kuka oikeasti syö pöydässämme, elää siivellämme? Keitä verorahoilla oikeasti elätetään?
Kun suuryrityksen johtaja saa parinkymmenen miljoonan bonukset, riippumatta siitä mikä yhtiön taloudellinen tilanne on, voitte olla varmoja, että nuo bonukset ovat teidän verovaroillanne maksettu. Kun yritys, jonka tulos on tappiollinen, palkitsee "avainhenkilönsä" miljoonilla euroilla, nuo eurot ovat teidän veroistanne. Hallitus ja valtio ovat siirtäneet ne suuryrityksille. Se ei ole oikein, eikä se ole järkevää, mutta näin tehdään. Samaan aikaan ministeri Risikko puhuu pää täristen, sylki huulia kiilloittaen sossupummeista, jotka on pakko työllistää. Yhden suuryrityksen verovaroilla kustannetuilla bonuksilla maksettaisiin aika monta 473 euron toimeentulotukea.
Sosiaaliturva tulee yhteiskunnalle halvemmaksi, kuin kriminaalihuolto. Yhdysvalloissa, jossa sosiaaliturvaa ei ole, on enemmän vankeja kuin Kiinassa. Suomessa yksi vanki maksaa valtiolle tuhansia euroja kuukaudessa. Jos sosiaaliturva lakkautetaan, tai se on riittämätön, vankeja tulee enemmän. Asia on vain niin. Se johtuu siitä, että ihmisten on elettävä. Jos töitä ei ole tai niihin ei syystä tai toisesta pääse, on tehtävä jotakin muuta. Yleensä tämä muu on jotakin laitonta, eli rikollista. Kun siitä jää kiinni, joutuu vankilaan, jossa kustannus valtiolle on moninkertainen sosiaaliturvaan verrattuna.
Eli kun sossupummi seuraavan kerran vituttaa, ja niinhän tulee myös käymään, kannattaa miettiä vaihtoehtoja. Vankina sossupummi tulisi maksamaan valtiolle noin nelinkertaisesti. Orjana hän tulisi viemään työpaikkasi tai ainakin painaisi palkkaasi alaspäin. Suuryrityksen pomon parinkymmenen miljoonan euron bonus on sekin verorahoilla maksettu erilaisten tukien kautta ja sillä summalla maksettaisiin aika monen tuhannen ihmisen toimeentulotuki.
lauantai 4. tammikuuta 2014
YKSITYISTÄ TERVEYDENHUOLTOA
Kuten pääministeri Jyrki Katainen kysyi retoorisesti eduskunnassa ja
mediassa ja vähän jokapuolella, jonne ehti asian tiimoilta yhtään mitään
sanoa, onko sillä nyt väliä kuka terveyspalvelut käytännössä hoitaa?
Koska kaikki toimittajat ja muu paikalla ollut väki, eduskunnan mykkiä
edustajia myöten, eivät saaneet suitaan auki, vastaan Jyrkille: ONHAN
SILLÄ SAATANANMOINEN MERKITYS!
Kokoomuksen vuosikymmenien unelma on ollut yksityistää terveydenhuolto Suomessa. Kuulin ensikertaa kokoomuslaisen sanovan, että maahan pitää saada yksityinen terveydenhuolto, joskus 1980-luvulla. Taidenäyttelyssä shampanjalasi kädessään teppuroinut sen aikainen pikkukokkare sanoi ääneen sen, mitä puolue ajatteli. Sittemmin kyseinen herra loi uran kokoomuspoliitikkona, kunnes siirtyi virkamieheksi ja katosi. Olletikin miehen ajatus terveydenhuollon yksityistämisestä ei kadonnut minnekään.
Yhdysvalloissa oli maailman paras julkinen terveydenhuolto aina 1960-luvun lopulle saakka. Se tuhottiin nopeasti, koska valtaan päässeiden republikaanien mielestä se oli väärin. Se tuhottiin, koska maan kaikkien aikojen rikollisin presidentti Nixon päätti eräänä iltapäivänä, että "se voisi olla hyvä bisnes". Tämä keskustelu löytyy niiltä salakuuntelunauhoilta, joita Nixon itsestään teki.
Tuon presidentin lausahduksen jälkeen Yhdysvallat romutti julkisen terveydenhuoltonsa ja ajautui nykyiseen tilanteeseensa, jossa noin 30 miljoonaa ihmistä ei voi eikä pääse lääkäriin. Järjestelmän ydin ovat yksityiset sairausvakuutukset, joiden sanottiin kattavan kustannukset. Nyt, 40 vuotta myöhemmin, vakuutusyhtiöt ovat havainneet, että ne voivat kiistää 40 vuotta yksityistä vakuutusta maksaneelta vakuutuksenhaltijalta korvaukset lukemattomin perustein. Yksi peruste on DNA.
Jos vakuutuksen ottajalla on geeni, joka altistaa syövälle, diabetekselle, sydän ja verisuonitaudeille, tai mille tahansa perinnölliselle sairaudelle, vakuutusyhtiön ei tarvitse korvata mitään terveyteen liittyviä kustannuksia, koska juridisesti vakuutuksenottaja on harhauttanut yhtiötä vakuutusta ottaessaan, koska ei ole kertonut geeneistään. Sillä ei ole merkitystä, ettei geeneistä ollut hajuakaan vakuutusta otettaessa.
Vakuutusyhtiö voi myös jättää mitkä tahansa terveysmenot korvaamatta, jos vakuutuksen ottanut on omalla käytöksellään edesaiheuttanut tai aikaansaanut sairautensa. Tällaisia syitä ova mm. tupakointi, alkoholi, työskentely syöpää aiheuttavien aineiden lähiympäristössä (kattaa käytännössä kaiken tehdastyön, lentoammatit jne.), valvominen, rasvan syönti, sokerin syönti, liiallinen liikkuminen, liian vähäinen liikkuminen, urheilu, riskikäyttäytyminen (kattaa lähes kaiken mahdollisen käytöksen), autolla ajaminen, moottoripyörällä ajaminen, liian vähäinen ulkoilu, liiallinen ulkoilu, liiallinen nukkuminen jne.
Näillä perusteilla Yhdysvalloissa vakuutusyhtiöt ovat evänneet miljoonia korvauksia. Perusteet ovat täysin laillisia. Myös toiminta on moraalisesti oikein, sillä kuten Björn Wahlroos on meilläkin sanonut, yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Kieltämällä miljoonilta vuosikymmeniä vakuutuksia ottaneilta korvaukset, yritykset kasvattavat voittomarginaaliaan.
Viimeisin trendi terveydenhuollossa Yhdysvalloissa ovat työnantajien työntekijöilleen ottamat henkivakuutukset. Työnantaja ottaa työntekijän nimiin henkivakuutuksia työntekijän tietämättä ja kun tämä kuolee työn aiheuttamiin sairauksiin tai sairaskohtaukseen, työnantaja tienaa miljoonia. Tämä tuli ilmi, kun erään vainajan leskelle lähetettiin vahingossa ilmoitus korvauksesta ja kysyttiin tilinumeroa. Vakuutus olikin yrityksen ottama. Tämä työhönsä tapettujen työntekijöiden varaan rakentuva liiketoiminta on miljoonabisnes sekä yrityksille, että vakuutusyhtiöille, ja se on aivan laillista.
Meillä terveydenhuollon yksityistämistä on ajettu tehokkuuden ja kannattavuuden nimissä. Samaan aikaan kun julkisen terveydenhuollon resursseja on vähennetty, ihmisiä on ohjattu yksityisille palveluntarjoajille. Mediassa on opetettu, että yksityiselle pääsee aina ja palvelu on parempaa, ei ole jonoja ja hoito on laadukasta. Ihmisten kokemuksetkin kertovat samaa. Näin luodaan konsulttikielellä Positive spinning, eli positiivinen kierre. Ihmiset vakuuttuvat siitä, että yksityinen terveydenhuolto on parempi vaihtoehto.
Kepun ja kokoomuksen, ja demareitten propagandassa terveydenhuollon yksityistämisen luvattiin synnyttävän satoja alan yrityksia ja tuhansia työpaikkoja. Todellisuudessa niin ei koskaan käynyt, eikä tule käymäänkään. Pari suomalaisten perustamaan terveydenhuoltoalan yritystä rohmusi lyhyessä ajassa valtaosan kentästä itselleen, molemmat olivat veroparatiisiyhtiöitä, eivätkä ne pienet koskaan päässeet alkua pidemmälle. Suomalaiset veroparatiisiyhtiöt myytiin ulkolaisille ja kaikki, paitsi kansalaiset, hyötyivät. Se ei tosin ollut koskaan tarkoituskaan.
Kyse on puhtaasta kusetuksesta, niin kuin muuallakin maailmassa. Kyse oli siitä, että yksityinen terveydenhuoltobisnes halusi miljardeja ja poliitikot halusivat antaa sen niille. Niin myös tehdään. Sinun verovarojasi ei käytetä terveydenhuoltoon, vaan ne annetaan yksityiselle yritykselle. Sen tavoitteena on tehdä voittoa, ei hoitaa sinua ja terveyttäsi. Siksi se haluaa sinun tulevan mahdollisimman kalliiksi. Firma kuittaa laskun veroista.
Todellisuudessa kyse on miljardien rosvouksesta. Suomessa ei ole mitään oikeaa, markkinatalouden ehdoilla toimivaa vaihtoehtoa. Jos yksityinen terveysbisnes toimisi omillaan ja laskuttaisi normaalisti, asia olisi aivan hyväksyttävä. Näinhän ei ole. Valtio korvaa valtaosan yksityishoitojen kuluista asiakkaalle, joka kuvittelee säästäneensä. Todellisuudessa valtionosuus tulee verorahoista. Eli asiakkaan omasta taskusta loppupeleissä.
Jos yksityinen terveydenhuoltobisnes laskuttaisi asiakkaita normaalisti ja asiakas maksasisi laskunsa itse, kukaan ei menisi yksityisille. Valtaosalla kansalaisista ei olisi varaa tuhansien eurojen päivälaskuihin. Kukaan ei korjauttaisi hampaitaan tuhansilla euroilla. Valtion subventiot ovat se kikka, jolla yksityisestä tehdään kilpailukykyinen ja asiakasta houkuttava vaihtoehto. Ja tässä on kyse kusetuksesta. Sinä luulet päässeesi hoitoon, mutta sinä olet vain väline, jonka avulla se raha, joka pitäisi käyttää julkiseen terveydenhoitoon, annetaankin yksityiselle yritykselle.
Julkisuudessa on arvioitu, että valtio maksaa erilaisia korvauksia yksityisestä terveydenhuollosta noin 10 000 000 000 euroa vuodessa. 10 miljardia verorahoja menee siis yksityiselle terveysbisnekselle joka vuosi. Tämä on lähes viidennes valtion budjetista. Miettikääpä mitä tapahtuisi, jos tuo 10 tuhatta miljoonaa laitettaisiin julkiseen terveydenhuoltoon sensijaan, että se annetaan kansainvälisille veroparatiisiyhtiöille.
10 miljardilla voitaisiin palkata julkiseen terveydenhuoltoon 3333 lääkäriä 300 000 euron vuosipalkalla. Summalla voitaisiin palkata 28 571 sairaanhoitajaa 35 000 euron vuosipalkalla. Tuolla summalla voitaisiin ylläpitää nyt suljettavia terveyskeskuksia ja sairaaloita. Heinolan Pohjoismaiden paras reumasairaala suljettiin kahden miljoonan euron vuoksi. Itä-Suomessa ja pohjoisessa matka synnytyssairaalaan voi olla helposti 150 kilometriä. Kun hallituksen SOTE-uudistus tulee voimaan, valtaosa Suomea jää taas kerran vaille terveyspalveluita. Tämä kaikki vain siksi, että valtio antaa yksityisille terveysfirmoille 10 000 000 000 euroa joka vuosi.
Ilmiö on tuttu muualtakin Euroopasta, jossa hallinto on totaalisen korruptoitunut ja jossa järjestäytynyt rikollisuus on valtarakenteiden sisällä. Niissä maissa, joissa järjestäytynyt rikollisuus heiluttaa valtikkaa, toimitaan juuri samoin kuin Suomessa.
1990-luvulla Italian mafiajärjestöt oivalsivat terveysbisneksen mahdollisuudet. Nyt, parikymmentä vuotta myöhemin, ne ovat Italian suurimpia yksityisten terveyspalveluiden tarjoajia. Valtio maksaa aivan kuten meilläkin valtaosan asiakkaiden kustannuksista. Mafia ei voi hävitä. Calabriassa oli yksityinen sairaala, jota valtio tuki muutamalla kymmenellä miljoonalla vuosittain. Se oli Calabrian mafian bisnes. Tosin paikan päällä ei ollut edes toimivaa sairaalaa, oli pelkkä rakennus.
Sisiliassa, Mafian kotimaassa, on 1800 yksityistä terveyskeskusta, klinikkaa ja sairaalaa. Ne tarjoavat terveydenhuoltopalvelut. Valtio maksaa niille muhkeasti potilaista ja toimenpiteistä. Mafia omistaa ne kaikki. Arvatkaapa kuinka paljon yksityisiä klinikoita, sairaaloita ja terveyskeskuksia on vauraammassa Toscanassa? Aivan. Niitä on kokonaisuudessaan 60.
Mutta kuten Jyrki Katainen sanoi, sillähän ei ole väliä kuka palvelun tarjoaa?
Kokoomuksen vuosikymmenien unelma on ollut yksityistää terveydenhuolto Suomessa. Kuulin ensikertaa kokoomuslaisen sanovan, että maahan pitää saada yksityinen terveydenhuolto, joskus 1980-luvulla. Taidenäyttelyssä shampanjalasi kädessään teppuroinut sen aikainen pikkukokkare sanoi ääneen sen, mitä puolue ajatteli. Sittemmin kyseinen herra loi uran kokoomuspoliitikkona, kunnes siirtyi virkamieheksi ja katosi. Olletikin miehen ajatus terveydenhuollon yksityistämisestä ei kadonnut minnekään.
Yhdysvalloissa oli maailman paras julkinen terveydenhuolto aina 1960-luvun lopulle saakka. Se tuhottiin nopeasti, koska valtaan päässeiden republikaanien mielestä se oli väärin. Se tuhottiin, koska maan kaikkien aikojen rikollisin presidentti Nixon päätti eräänä iltapäivänä, että "se voisi olla hyvä bisnes". Tämä keskustelu löytyy niiltä salakuuntelunauhoilta, joita Nixon itsestään teki.
Tuon presidentin lausahduksen jälkeen Yhdysvallat romutti julkisen terveydenhuoltonsa ja ajautui nykyiseen tilanteeseensa, jossa noin 30 miljoonaa ihmistä ei voi eikä pääse lääkäriin. Järjestelmän ydin ovat yksityiset sairausvakuutukset, joiden sanottiin kattavan kustannukset. Nyt, 40 vuotta myöhemmin, vakuutusyhtiöt ovat havainneet, että ne voivat kiistää 40 vuotta yksityistä vakuutusta maksaneelta vakuutuksenhaltijalta korvaukset lukemattomin perustein. Yksi peruste on DNA.
Jos vakuutuksen ottajalla on geeni, joka altistaa syövälle, diabetekselle, sydän ja verisuonitaudeille, tai mille tahansa perinnölliselle sairaudelle, vakuutusyhtiön ei tarvitse korvata mitään terveyteen liittyviä kustannuksia, koska juridisesti vakuutuksenottaja on harhauttanut yhtiötä vakuutusta ottaessaan, koska ei ole kertonut geeneistään. Sillä ei ole merkitystä, ettei geeneistä ollut hajuakaan vakuutusta otettaessa.
Vakuutusyhtiö voi myös jättää mitkä tahansa terveysmenot korvaamatta, jos vakuutuksen ottanut on omalla käytöksellään edesaiheuttanut tai aikaansaanut sairautensa. Tällaisia syitä ova mm. tupakointi, alkoholi, työskentely syöpää aiheuttavien aineiden lähiympäristössä (kattaa käytännössä kaiken tehdastyön, lentoammatit jne.), valvominen, rasvan syönti, sokerin syönti, liiallinen liikkuminen, liian vähäinen liikkuminen, urheilu, riskikäyttäytyminen (kattaa lähes kaiken mahdollisen käytöksen), autolla ajaminen, moottoripyörällä ajaminen, liian vähäinen ulkoilu, liiallinen ulkoilu, liiallinen nukkuminen jne.
Näillä perusteilla Yhdysvalloissa vakuutusyhtiöt ovat evänneet miljoonia korvauksia. Perusteet ovat täysin laillisia. Myös toiminta on moraalisesti oikein, sillä kuten Björn Wahlroos on meilläkin sanonut, yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Kieltämällä miljoonilta vuosikymmeniä vakuutuksia ottaneilta korvaukset, yritykset kasvattavat voittomarginaaliaan.
Viimeisin trendi terveydenhuollossa Yhdysvalloissa ovat työnantajien työntekijöilleen ottamat henkivakuutukset. Työnantaja ottaa työntekijän nimiin henkivakuutuksia työntekijän tietämättä ja kun tämä kuolee työn aiheuttamiin sairauksiin tai sairaskohtaukseen, työnantaja tienaa miljoonia. Tämä tuli ilmi, kun erään vainajan leskelle lähetettiin vahingossa ilmoitus korvauksesta ja kysyttiin tilinumeroa. Vakuutus olikin yrityksen ottama. Tämä työhönsä tapettujen työntekijöiden varaan rakentuva liiketoiminta on miljoonabisnes sekä yrityksille, että vakuutusyhtiöille, ja se on aivan laillista.
Meillä terveydenhuollon yksityistämistä on ajettu tehokkuuden ja kannattavuuden nimissä. Samaan aikaan kun julkisen terveydenhuollon resursseja on vähennetty, ihmisiä on ohjattu yksityisille palveluntarjoajille. Mediassa on opetettu, että yksityiselle pääsee aina ja palvelu on parempaa, ei ole jonoja ja hoito on laadukasta. Ihmisten kokemuksetkin kertovat samaa. Näin luodaan konsulttikielellä Positive spinning, eli positiivinen kierre. Ihmiset vakuuttuvat siitä, että yksityinen terveydenhuolto on parempi vaihtoehto.
Kepun ja kokoomuksen, ja demareitten propagandassa terveydenhuollon yksityistämisen luvattiin synnyttävän satoja alan yrityksia ja tuhansia työpaikkoja. Todellisuudessa niin ei koskaan käynyt, eikä tule käymäänkään. Pari suomalaisten perustamaan terveydenhuoltoalan yritystä rohmusi lyhyessä ajassa valtaosan kentästä itselleen, molemmat olivat veroparatiisiyhtiöitä, eivätkä ne pienet koskaan päässeet alkua pidemmälle. Suomalaiset veroparatiisiyhtiöt myytiin ulkolaisille ja kaikki, paitsi kansalaiset, hyötyivät. Se ei tosin ollut koskaan tarkoituskaan.
Kyse on puhtaasta kusetuksesta, niin kuin muuallakin maailmassa. Kyse oli siitä, että yksityinen terveydenhuoltobisnes halusi miljardeja ja poliitikot halusivat antaa sen niille. Niin myös tehdään. Sinun verovarojasi ei käytetä terveydenhuoltoon, vaan ne annetaan yksityiselle yritykselle. Sen tavoitteena on tehdä voittoa, ei hoitaa sinua ja terveyttäsi. Siksi se haluaa sinun tulevan mahdollisimman kalliiksi. Firma kuittaa laskun veroista.
Todellisuudessa kyse on miljardien rosvouksesta. Suomessa ei ole mitään oikeaa, markkinatalouden ehdoilla toimivaa vaihtoehtoa. Jos yksityinen terveysbisnes toimisi omillaan ja laskuttaisi normaalisti, asia olisi aivan hyväksyttävä. Näinhän ei ole. Valtio korvaa valtaosan yksityishoitojen kuluista asiakkaalle, joka kuvittelee säästäneensä. Todellisuudessa valtionosuus tulee verorahoista. Eli asiakkaan omasta taskusta loppupeleissä.
Jos yksityinen terveydenhuoltobisnes laskuttaisi asiakkaita normaalisti ja asiakas maksasisi laskunsa itse, kukaan ei menisi yksityisille. Valtaosalla kansalaisista ei olisi varaa tuhansien eurojen päivälaskuihin. Kukaan ei korjauttaisi hampaitaan tuhansilla euroilla. Valtion subventiot ovat se kikka, jolla yksityisestä tehdään kilpailukykyinen ja asiakasta houkuttava vaihtoehto. Ja tässä on kyse kusetuksesta. Sinä luulet päässeesi hoitoon, mutta sinä olet vain väline, jonka avulla se raha, joka pitäisi käyttää julkiseen terveydenhoitoon, annetaankin yksityiselle yritykselle.
Julkisuudessa on arvioitu, että valtio maksaa erilaisia korvauksia yksityisestä terveydenhuollosta noin 10 000 000 000 euroa vuodessa. 10 miljardia verorahoja menee siis yksityiselle terveysbisnekselle joka vuosi. Tämä on lähes viidennes valtion budjetista. Miettikääpä mitä tapahtuisi, jos tuo 10 tuhatta miljoonaa laitettaisiin julkiseen terveydenhuoltoon sensijaan, että se annetaan kansainvälisille veroparatiisiyhtiöille.
10 miljardilla voitaisiin palkata julkiseen terveydenhuoltoon 3333 lääkäriä 300 000 euron vuosipalkalla. Summalla voitaisiin palkata 28 571 sairaanhoitajaa 35 000 euron vuosipalkalla. Tuolla summalla voitaisiin ylläpitää nyt suljettavia terveyskeskuksia ja sairaaloita. Heinolan Pohjoismaiden paras reumasairaala suljettiin kahden miljoonan euron vuoksi. Itä-Suomessa ja pohjoisessa matka synnytyssairaalaan voi olla helposti 150 kilometriä. Kun hallituksen SOTE-uudistus tulee voimaan, valtaosa Suomea jää taas kerran vaille terveyspalveluita. Tämä kaikki vain siksi, että valtio antaa yksityisille terveysfirmoille 10 000 000 000 euroa joka vuosi.
Ilmiö on tuttu muualtakin Euroopasta, jossa hallinto on totaalisen korruptoitunut ja jossa järjestäytynyt rikollisuus on valtarakenteiden sisällä. Niissä maissa, joissa järjestäytynyt rikollisuus heiluttaa valtikkaa, toimitaan juuri samoin kuin Suomessa.
1990-luvulla Italian mafiajärjestöt oivalsivat terveysbisneksen mahdollisuudet. Nyt, parikymmentä vuotta myöhemin, ne ovat Italian suurimpia yksityisten terveyspalveluiden tarjoajia. Valtio maksaa aivan kuten meilläkin valtaosan asiakkaiden kustannuksista. Mafia ei voi hävitä. Calabriassa oli yksityinen sairaala, jota valtio tuki muutamalla kymmenellä miljoonalla vuosittain. Se oli Calabrian mafian bisnes. Tosin paikan päällä ei ollut edes toimivaa sairaalaa, oli pelkkä rakennus.
Sisiliassa, Mafian kotimaassa, on 1800 yksityistä terveyskeskusta, klinikkaa ja sairaalaa. Ne tarjoavat terveydenhuoltopalvelut. Valtio maksaa niille muhkeasti potilaista ja toimenpiteistä. Mafia omistaa ne kaikki. Arvatkaapa kuinka paljon yksityisiä klinikoita, sairaaloita ja terveyskeskuksia on vauraammassa Toscanassa? Aivan. Niitä on kokonaisuudessaan 60.
Mutta kuten Jyrki Katainen sanoi, sillähän ei ole väliä kuka palvelun tarjoaa?
torstai 2. tammikuuta 2014
NIINISTÖLIITTO
Me emme elä Suomi-nimisessä valtiossa. Me elämme Niinistöliitossa. Niinistöliitto on, kuten Neuvostoliittokin aikoinaan, puolifiktiivinen ja illusöörinen ideologinen rakennelma, joka perustuu uskoon. Kuten Neuvostoliitossakin, Niinistöliitossa olennaista ei ole se miten asiat ovat, vaan se, miltä ne näyttävät.
Aivan kuten Neuvostoliitossakin aikoinaan, myös Niinistöliitossa media ja valtiovarainministeriö, erilaiset tutkimuslaitokset ja muut instanssit on valjastettu ideologiseen työhön. Kaikkien yhteiskunnan elementtien on tuettava Niinistöliiton suurta kertomusta siitä, kuinka niinistöliittolaisuus vie kohti parempaa tulevaisuutta. Se on Niinistöliiton ydin.
Kuten Neuvostoliitossakin, Niinistöliitossa kansa näkee ympärillään kurjistuvan maansa, mutta kuulee silti virallisia lausuntoja siitä, kuinka ollaan matkalla kohti parempaa. Aivan kuten Neuvostoliitossakin, myös meillä perustellaan vaikeita "poliittisia päätöksiä" sillä, että ne vievät kohti parempaa huomista. Ja aivan kuten Neuvostoliitossakin, se on täyttä paskapuhetta.
Jos Karl Marx oli leninismin alkuitu, niin Esko Aho oli niinistöliittolaisuuden alkuitu. Äärioikeistolainen Kannuksen kunnan elinkeinoasiamies toi laman hätäänyttämään maahan ratkaisuksi äärioikeistolaisen tuulahduksen, jonka pierunhajusta ei ole sen koommin eroon päästy. Varsinainen Niinistöliiton alku voidaan ajoittaa hetkeen, jolloin äärioikeistolaiset epäisänmaalliset ideologiset veljekset Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö löysivät toisensa.
Heidän uutteralla työllään ryhdyttiin luomaan Niinistöliiton perusteita. Aivan kuten bolshevikit aikoinaan, hekin ymmärsivät ettei Niinistöliittoa voida rakentaa ilman ulkoista painetta. Aivan kuten bolshevikit aikoinaan pakottivat Venäjän alistumaan tahtoonsa, tekivät Niinistö ja Lipponenkin aivan samoin. He uhkailivat, painostivat ja manipuloivat mediaa ja kansaa alistumaan tahtonsa alle. He myös haukkuivat ja itkettivät hallituksen kokouksissa niitä ministereitä, jotka olivat heikoimpia, ja saivat näin muut pelolla tahtonsa alle.
Aivan kuten Neuvostoliitossa, myös Niinistöliitossa olennaista oli heti alkumetreiltä luoda propagandaa, joka harhauttaisi ihmiset liittymään projektiin. Leninin termi näille ihmisille oli Hyväntahtoinen hölmö. Niinistöliitossa heitä kutsuttiin "uudistajiksi" ja "länsimaisiksi". Oli olennaista, että ne ihmiset, jotka silkkaa tyhmyyttään osallistuisivat Niinistöliiton luomiseen, uskoivat ideologiaansa vilpittömästi. Juuri siksi propagandan piti olla läpitunkevaa ja sokaisevaa.
Aivan kuten Neuvostoliitossakin, myös Niinistöliitossa liityttiin ylikansalliseen hallintakoneistoon. Ylikansalliset lait, politiikka ja talous ovat keskeinen osa Niinistöliiton olemusta, koska vain siten Niinistöliiton nonemklatuura pysyy vallassa. Aivan kuten Neuvostoliiton osatasavalloissa, myös Niinistöliitossa yhteiskunnan eliitti elää muualla olevan mahdin suojissa. Neuvostoliitossa kaikki tärkeät ja olennaiset päätökset tehtiin Moskovassa ja NKP:n keskuskomitean kokouksissa. Niinistöliitossa tärkeimmät päätökset tehdään Brysselissä, Euroopan Unionin komissiossa tai parlamentissa, jotka ovat aivan samanlaisia elimiä kuin Neuvostoliitonkin keskeiset päätäntäelimet. Ne eivät ole vastuussa kenellekään mistään ja päättävät satojen miljoonien ihmisten kohtaloista noista sadoista miljoonista piittaamatta.
Kuten Neuvostoliitossakin kyse ei ole siitä mikä kansalaisten parasta tai etu, vaan siitä mikä on EU:n etu ja mikä sille on parasta. Kansan tehtäväksi jää ylläpitää järjestelmää, työskennellä sen puolesta, maksaa sen laskut ja tarvittaessa sotia sen sotia, jos niikseen tulee. Niinistöliitto on vain yksi tämän imperiumin osavaltioista, joka toisintaa yleiseurooppalaista politiikkaa paikallistasolla, aivan kuten neuvostotasavallat aikoinaan Neuvostoliitossa toteuttivat yleisneuvostoliittolaista politiikkaa.
Niinistöliitto on siis ideologinen rakennelma. Juuri siksi on hyvin tärkeää väärentää menneisyys sen virallisen opin mukaiseksi. Niinistöliiton virallisen opin mukaan on kansan etu, kun kansan rahat ja varallisuus käytetään muutamien yksityisten suuryritysten hyödyksi. Niinistöliiton virallisen ideologian mukaan vain yksityiset suuryritykset kannattavat ja työllistävät, vaikka todellisuudessahan on ollut täysin päinvastoin jo vuosikausia. Koska suuryritykset ovat irtisanoneet 160 000 ihmistä ja tuhonneet kansakunnan teollisuutta, niille on pitänyt lapata kansalaisten rahoja miljarditolkulla. Valitettavasti Niinistöliiton hyväntahtoisiin hölmöihin kuuluvat pienyrittäjät ovat joutuneet tämänkin maksumiehiksi.
Kuten Neuvostoliitossa, myös Niinistöliitossa kyse on todellisuudessa yhteiskunnan eliitin hyvinvoinnista. Neuvostoliitossa yhteiskunnan eliittiä kutsuttiin nonemklatuuraksi, mutta Niinistöliitossa sillä ei ole kattavaa nimeä. Se koostuu politiikan, talouden ja virkamiehistön eliitistä, eli rikkaimmista ja mahtavimmista. Niinistöliiton ainoa todellinen ja konkreettinen tavoite ja olemassa olon syy, on pitää tuo eliitti rikkaana ja mahtavana. Kansalaisten rahat menevät tuon eliitin elättämiseen, aivan samoin kuin Neuvostoliitossa aikoinaan.
Koska Niinistöliitto on riippuvainen siitä, että kansa pysyy tyhmänä, se tarjoaa kansalle viihdettä ja valheita. Viihdettä tarjoavat erilaiset tv-visailut ja kisailut, julkkismedia ja muu sälä. Vaheita tarjoilevat kaikki viralliset lausunnot, tiedonannot, raportit, tilastot, budjetit ja muut virkamiesten ja konsulttien loihtimat asiakirjat. Jotta tämä olisi mahdollista, kansan pitää olla typerää. Tämän tajusi jo 1970-luvulla Elinkeinoelämän keskusliitto, joka asetti tavoitteekseen kouluopetuksen yksinkertaistamisen ja yhteiskunnallisten aineiden lakkauttamisen. Tämä projekti kirjattiin myös maamme yhteiskuntaa ja tulevaisuutta käsittelevään kirjaan, joka aikoinaan herätti pienoista kohua, mutta jota kukaan ei tajunnut ottaa vakavasti.
Kansakunnan tyhmentämiskampanjan keskeisenä instrumenttina on ollut yhteiskuntaopin ja historian opetuksen alasajo. Tätä on toteutettu sekä leimaamalla nämä aineet humpuukiksi ja tarpeettomiksi sekä huhukampanjoiden että "asiantuntijoiden" avulla, että myös ryhtymällä konkreettisiin toimiin niiden eliminoimiseksi kouluista. Niiden määrää on vähennetty koko ajan ja nykyinen hallitus yrittää nitistää ne lopullisesti. Tilalle tarjoillaan Niinistöliiton ideologista opetusta "yrittäjäkoulutuksen" ja "kaupallisten aineitten" muodossa.
Miksi historian opetuksen tuhoaminen on niin tärkeää? Koska vain siten historia voidaan väärentää. Näin toimittiin Neuvostoliitossa ja näin toimitaan myös Niinistöliitossa. Vain tuhoamalla historian ymmärtäminen, se voidaan muuttaa fiktiiviseksi. Ihminen, joka ymmärtää ja tuntee historiaa, ei koskaan voi hyväksyä Niinistöliiton ideologisia rakennelmia. Vain sellainen ihminen, jolla ei ole mitään käsitystä historiasta eikä käsitä miten yhteiskunta on muodostunut nykyiselleen, voi olla niinistöliittolainen.
Kokoomusnuoret ovat puhtaita Niinistöliittolaisia. Heidän naispuolinen puheenjohtajansa ilmoitti olevansa fasisti, ymmärtämättä mitä se tarkoittaa. Nuorkokoomuslainen ajattelija ja ideologi totesi televisiossa, etteivät asiat Suomessa olleet huonosti vuonna 1913. Vain ihminen, joka ei tiedä että vuonna 1913 olimme osa Venäjää ja että yhteiskunnalliset olot olivat niin huonot että ne johtivat sisällissotaan 1918, voi päästään suustaan noin idioottimaisia lauseita. Niinistöliittolaisilta se onnistuu, aivan kuten se onnistui neuvostoliittolaisiltakin. Kummallakaan ei ole historiaa, vaan sen ideologinen väärennös.
Tuhoamalla historia voidaan väittää, että Niinistöliitto on edistystä ja että Niinistöliitossa asiat ovat paremmin kuin koskaan. Jokainen Niinistöliittoa edellisen ajan muistava kansalainen käsittää, ettei niin ole. Niinistöliittoon kasvanut kansalainen ei tiedä sitä. Hän kuvittelee, että asiat olivat ennen huonommin ja että kokoomus on se puolue, joka loi sosiaaliturvan.
Kokoomus ei kuitenkaan ole ainoa niinistöliittolainen puolue. SDP on myös nimenomaan niinistöliittolainen puolue. Kun sen niinistöliittolainen johtaja Jutta Urpilainen ilmoitti ottavansa keskiluokan suojelukseensa, hän samalla alleviivasi ja julisti, ettei SDP ole työväenpuolue, ettei se aja köyhien, vähäväkisten asiaa. Se ei ole tehnyt sitä vuosikymmeniin, mutta nyt se on virallista. SDP on keskiluokan puolue, ei duunarien, eläkeläisten, köyhien, lasten yms. puolue. Se on keskiluokan, joka perinteisesti on ollut porvaristoa. SDP on siis porvaripuolue, kuten Kokoomuskin. Ennen kaikkea SDP on niinistöliittolainen puolue.
Vihreät ovat aina olleet niinistöliittolaisia. He ovat aina osanneet puhua aivan muuta kuin mitä tekevät ja se on niinistöliittollaisille keskeistä osaamista. Kun Tuija Brax oikeusministerinä romutti kansalaisvapauksia ja oikeuksia, hän kertoi puolustavansa niitä. Kun vihreät istuivat maailman ydinvoimamyönteisimmässä hallituksessa, vihreät julistivat vastustavansa ydinvoimaa. Tämä on puhdasta niinistöliittolaisuutta.
RKP on aina ajanut eliitin asiaa ja jatkaa samalla linjalla myös Niinistöliitossa. Sen tehtävä on ajaa ruotsinkielisen eliitin etuja ja varmistaa, että ruotsinkielisen eliitin edut säilytetään ideologiasta riippumatta. Se on myös onnistunut hyvin Niinistöliitossakin.
Kristilliset ovat Niinistöliiton strösseliä. Kristillinen puolue on uskonnollinen puolue, jotka johtaa fasistisen ideologian ja talebanimaisen uskonnollisen suvaitsemattomuuden sisäistänyt poliitikko. Niinistöliitolle tämä riittää, sillä se tarvitsee fasisteja pitämään kansan kurissa. Juuri siksi Päivi Räsäsen kaudella poliisi on saanut fasistiset valtuudet tehdä kansalaisille lähes mitä tahansa ilman mitään valvontaa. Puheissa asia on luonnollisesti aivan toisin, mutta se kuuluu Niinistöliittoon. Sanat ja teot eivät koskaan kohtaa. Neuvostoliittolaisen propagandankin tarkoitus oli esittää täysin tosiasioiden vastainen väite, jolloin jokainen "ajatteleva" ja "järkevä" ihminen yritti etsiä totuutta jostakin puolesta välistä. Niinistöliittolainen propaganda pyrkii samaan ja on onnistutkin siinä varsin hyvin.
Niin sanottu vasemmistoliitto tai vasemmisto on Niinistöliiton pelleryhmä. Se on läjä haahuilijoita ja omiaan höpöttäviä nykyisiä ja entisiä opiskelijoita, jotka elävät illusöörisessä todellisuudessaan oman fiktiivisen älykkyytensä ympärillä värjötellen. Niinistöliitto tarvitsee pientä reservaattia näille häröilijöille ja vasemmistoliitto on sellainen. Jos Kekkoslovakiassa oli presidentti Kekkosen "lastentarha" tai "hiekkalaatikko", niin Niinistöliitossa se on vasemmistopuolue.
Olennaista on hallita mielikuvia ja ajatuksia propagandalla. Presidentti Niinistön uuden vuoden puhe oli juuri sellaista. Presidentti kannusti kansaa hylkäämän vanhan ja hyväksymään vanhan kuoleman, aivan kuten bolshevikit vuonna 1917 tai punaiset khmerit 1970. Presidentin puheen keskeinen sanoma oli ideologinen viesti siitä, että Euroopan Unioni on hyväksi kansalle, vaikka niin ei olekaan. Tämä on Niinistöliittoa puhtaimmillaan. Kaikki vanha on tapettava ja siitä on päästävä eroon. Perinteet ja historia kuolevat, koska niillä ei tehdä Niinistöliitossa mitään. Kansan on hyväksyttävä Niinistöliiton ongelmat ja vaikeudet mukisematta, sillä jossakin horisontin takana odottaa se parempi huominen, jonne presidentti Niinistö ja Niinistöliitto meidät kaikki johdattavat.
Todellisuudessa Niinistöliiton politiikkaa on tuhonnut maamme talouden. Niinistöliitto on tyhjentänyt maamme sekä rahasta, että luonnonvaroista. Ei suinkaan suomalaisten hyväksi, vaan ylikansallisten yritysten ja pääoman. Aivan kuten Neuvostoliitossakin aikoinaan, virallisen idelogian mukaan tämä tie vie parempaan, eikä vaihtoehtoja ole olemassa. Tämä on Niinistöliiton viesti, ideologinen ydin.
Euroopan Unionin ja Niinistöliiton ongelma on siinä, että niiden johtajat ovat alkaneet uskoa itse omaan propagandaansa. Niinistöliiton poliitikoista useimmat alkavat jo olla niitä, jotka ovat omaksuneet ideologian. He eivät ymmärrä historiasta hevonvittua. Juuri siksi he eivät myöskään käsitä tekojensa seurauksia.
Kun niin sanottu eurooppalainen yhteiskuntamalli luotiin toisen maailmansodan jälkeen, sen tärkein tehtävä oli varmistaa, ettei fasismi tai neuvostokommunismi koskaan nouse ja suista maanosaa tuhoon. Pohjoismainen hyvinvointivaltio oli tuon mallin huippu. Se on historian paras yhteiskunta. Koskaan ihmiskunnan historiassa ei missään ole niin monella kansalaisella ollut niin hyvä elämä, kuin pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Se on historiallinen fakta.
Niinistöliitossa tätä historiallista faktaa ei tunneta. Se on pyyhitty pois. Sen tilalle on tuotu hirviömäinen ideologia, joka takaa sen, että ennemmin tai myöhemmin yhteiskunta räjähtää väkivaltaisesti. Kovimmat niinistöliittolaiset ymmärtävät tämän ja juuri siksi he luovatkin kontrolliyhteiskuntaa kiivasta tahtia. He haluavat olla valmiita, kun verenvuodatus alkaa. Sortokoneisto on luotava, jotta tulevasta selvitään.
Yleiseurooppalaisella tasolla niinistöliittolaiset eivät ymmärrä, että heidän politiikkansa on jo johtanut fasismin ja kommunismin heräämiseen. Eurolainen ja niinistöliittolainen ideologia estää heitä näkemästä tätä historiallista faktaa. Niinistöliitto ja EU tulevat kaatumaan aivan kuten Neuvostoliittokin omaan mahdottomuuteensa ja yhteiskunnalliseen romahdukseen, mutta toisin kuin Neuvostoliiton tuho, EU:n ja Niinistöliiton tuho tulevat olemaan verisiä. Jugoslavian hajoaminen antoi pientä esimakua siitä miten EU:lle tulee käymään. Niinistöliitossa vuoden 1918 haamut alkavat nousta haudoistaan, koska niinistöliittolaiset eivät tunne historiaa. He uskovat, että jos oikein uskoo omaan ideologiaan, se pyyhkii menneisyyden pois.
Jotakin niinistöliittolaisten tyhmyydestä kertoo se, että historian tunnetuin bimbo Maria Antoinettekin ymmärsi asian. - Kaikki uusi on uutta vain siksi, että kaikki vanha on unohdettu, sanoi myöhemmin giljotiinin uhriksi päätynyt Ranskan kuningatar uutta hattuaan sovittaessaan.
Aivan kuten Neuvostoliitossakin aikoinaan, myös Niinistöliitossa media ja valtiovarainministeriö, erilaiset tutkimuslaitokset ja muut instanssit on valjastettu ideologiseen työhön. Kaikkien yhteiskunnan elementtien on tuettava Niinistöliiton suurta kertomusta siitä, kuinka niinistöliittolaisuus vie kohti parempaa tulevaisuutta. Se on Niinistöliiton ydin.
Kuten Neuvostoliitossakin, Niinistöliitossa kansa näkee ympärillään kurjistuvan maansa, mutta kuulee silti virallisia lausuntoja siitä, kuinka ollaan matkalla kohti parempaa. Aivan kuten Neuvostoliitossakin, myös meillä perustellaan vaikeita "poliittisia päätöksiä" sillä, että ne vievät kohti parempaa huomista. Ja aivan kuten Neuvostoliitossakin, se on täyttä paskapuhetta.
Jos Karl Marx oli leninismin alkuitu, niin Esko Aho oli niinistöliittolaisuuden alkuitu. Äärioikeistolainen Kannuksen kunnan elinkeinoasiamies toi laman hätäänyttämään maahan ratkaisuksi äärioikeistolaisen tuulahduksen, jonka pierunhajusta ei ole sen koommin eroon päästy. Varsinainen Niinistöliiton alku voidaan ajoittaa hetkeen, jolloin äärioikeistolaiset epäisänmaalliset ideologiset veljekset Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö löysivät toisensa.
Heidän uutteralla työllään ryhdyttiin luomaan Niinistöliiton perusteita. Aivan kuten bolshevikit aikoinaan, hekin ymmärsivät ettei Niinistöliittoa voida rakentaa ilman ulkoista painetta. Aivan kuten bolshevikit aikoinaan pakottivat Venäjän alistumaan tahtoonsa, tekivät Niinistö ja Lipponenkin aivan samoin. He uhkailivat, painostivat ja manipuloivat mediaa ja kansaa alistumaan tahtonsa alle. He myös haukkuivat ja itkettivät hallituksen kokouksissa niitä ministereitä, jotka olivat heikoimpia, ja saivat näin muut pelolla tahtonsa alle.
Aivan kuten Neuvostoliitossa, myös Niinistöliitossa olennaista oli heti alkumetreiltä luoda propagandaa, joka harhauttaisi ihmiset liittymään projektiin. Leninin termi näille ihmisille oli Hyväntahtoinen hölmö. Niinistöliitossa heitä kutsuttiin "uudistajiksi" ja "länsimaisiksi". Oli olennaista, että ne ihmiset, jotka silkkaa tyhmyyttään osallistuisivat Niinistöliiton luomiseen, uskoivat ideologiaansa vilpittömästi. Juuri siksi propagandan piti olla läpitunkevaa ja sokaisevaa.
Aivan kuten Neuvostoliitossakin, myös Niinistöliitossa liityttiin ylikansalliseen hallintakoneistoon. Ylikansalliset lait, politiikka ja talous ovat keskeinen osa Niinistöliiton olemusta, koska vain siten Niinistöliiton nonemklatuura pysyy vallassa. Aivan kuten Neuvostoliiton osatasavalloissa, myös Niinistöliitossa yhteiskunnan eliitti elää muualla olevan mahdin suojissa. Neuvostoliitossa kaikki tärkeät ja olennaiset päätökset tehtiin Moskovassa ja NKP:n keskuskomitean kokouksissa. Niinistöliitossa tärkeimmät päätökset tehdään Brysselissä, Euroopan Unionin komissiossa tai parlamentissa, jotka ovat aivan samanlaisia elimiä kuin Neuvostoliitonkin keskeiset päätäntäelimet. Ne eivät ole vastuussa kenellekään mistään ja päättävät satojen miljoonien ihmisten kohtaloista noista sadoista miljoonista piittaamatta.
Kuten Neuvostoliitossakin kyse ei ole siitä mikä kansalaisten parasta tai etu, vaan siitä mikä on EU:n etu ja mikä sille on parasta. Kansan tehtäväksi jää ylläpitää järjestelmää, työskennellä sen puolesta, maksaa sen laskut ja tarvittaessa sotia sen sotia, jos niikseen tulee. Niinistöliitto on vain yksi tämän imperiumin osavaltioista, joka toisintaa yleiseurooppalaista politiikkaa paikallistasolla, aivan kuten neuvostotasavallat aikoinaan Neuvostoliitossa toteuttivat yleisneuvostoliittolaista politiikkaa.
Niinistöliitto on siis ideologinen rakennelma. Juuri siksi on hyvin tärkeää väärentää menneisyys sen virallisen opin mukaiseksi. Niinistöliiton virallisen opin mukaan on kansan etu, kun kansan rahat ja varallisuus käytetään muutamien yksityisten suuryritysten hyödyksi. Niinistöliiton virallisen ideologian mukaan vain yksityiset suuryritykset kannattavat ja työllistävät, vaikka todellisuudessahan on ollut täysin päinvastoin jo vuosikausia. Koska suuryritykset ovat irtisanoneet 160 000 ihmistä ja tuhonneet kansakunnan teollisuutta, niille on pitänyt lapata kansalaisten rahoja miljarditolkulla. Valitettavasti Niinistöliiton hyväntahtoisiin hölmöihin kuuluvat pienyrittäjät ovat joutuneet tämänkin maksumiehiksi.
Kuten Neuvostoliitossa, myös Niinistöliitossa kyse on todellisuudessa yhteiskunnan eliitin hyvinvoinnista. Neuvostoliitossa yhteiskunnan eliittiä kutsuttiin nonemklatuuraksi, mutta Niinistöliitossa sillä ei ole kattavaa nimeä. Se koostuu politiikan, talouden ja virkamiehistön eliitistä, eli rikkaimmista ja mahtavimmista. Niinistöliiton ainoa todellinen ja konkreettinen tavoite ja olemassa olon syy, on pitää tuo eliitti rikkaana ja mahtavana. Kansalaisten rahat menevät tuon eliitin elättämiseen, aivan samoin kuin Neuvostoliitossa aikoinaan.
Koska Niinistöliitto on riippuvainen siitä, että kansa pysyy tyhmänä, se tarjoaa kansalle viihdettä ja valheita. Viihdettä tarjoavat erilaiset tv-visailut ja kisailut, julkkismedia ja muu sälä. Vaheita tarjoilevat kaikki viralliset lausunnot, tiedonannot, raportit, tilastot, budjetit ja muut virkamiesten ja konsulttien loihtimat asiakirjat. Jotta tämä olisi mahdollista, kansan pitää olla typerää. Tämän tajusi jo 1970-luvulla Elinkeinoelämän keskusliitto, joka asetti tavoitteekseen kouluopetuksen yksinkertaistamisen ja yhteiskunnallisten aineiden lakkauttamisen. Tämä projekti kirjattiin myös maamme yhteiskuntaa ja tulevaisuutta käsittelevään kirjaan, joka aikoinaan herätti pienoista kohua, mutta jota kukaan ei tajunnut ottaa vakavasti.
Kansakunnan tyhmentämiskampanjan keskeisenä instrumenttina on ollut yhteiskuntaopin ja historian opetuksen alasajo. Tätä on toteutettu sekä leimaamalla nämä aineet humpuukiksi ja tarpeettomiksi sekä huhukampanjoiden että "asiantuntijoiden" avulla, että myös ryhtymällä konkreettisiin toimiin niiden eliminoimiseksi kouluista. Niiden määrää on vähennetty koko ajan ja nykyinen hallitus yrittää nitistää ne lopullisesti. Tilalle tarjoillaan Niinistöliiton ideologista opetusta "yrittäjäkoulutuksen" ja "kaupallisten aineitten" muodossa.
Miksi historian opetuksen tuhoaminen on niin tärkeää? Koska vain siten historia voidaan väärentää. Näin toimittiin Neuvostoliitossa ja näin toimitaan myös Niinistöliitossa. Vain tuhoamalla historian ymmärtäminen, se voidaan muuttaa fiktiiviseksi. Ihminen, joka ymmärtää ja tuntee historiaa, ei koskaan voi hyväksyä Niinistöliiton ideologisia rakennelmia. Vain sellainen ihminen, jolla ei ole mitään käsitystä historiasta eikä käsitä miten yhteiskunta on muodostunut nykyiselleen, voi olla niinistöliittolainen.
Kokoomusnuoret ovat puhtaita Niinistöliittolaisia. Heidän naispuolinen puheenjohtajansa ilmoitti olevansa fasisti, ymmärtämättä mitä se tarkoittaa. Nuorkokoomuslainen ajattelija ja ideologi totesi televisiossa, etteivät asiat Suomessa olleet huonosti vuonna 1913. Vain ihminen, joka ei tiedä että vuonna 1913 olimme osa Venäjää ja että yhteiskunnalliset olot olivat niin huonot että ne johtivat sisällissotaan 1918, voi päästään suustaan noin idioottimaisia lauseita. Niinistöliittolaisilta se onnistuu, aivan kuten se onnistui neuvostoliittolaisiltakin. Kummallakaan ei ole historiaa, vaan sen ideologinen väärennös.
Tuhoamalla historia voidaan väittää, että Niinistöliitto on edistystä ja että Niinistöliitossa asiat ovat paremmin kuin koskaan. Jokainen Niinistöliittoa edellisen ajan muistava kansalainen käsittää, ettei niin ole. Niinistöliittoon kasvanut kansalainen ei tiedä sitä. Hän kuvittelee, että asiat olivat ennen huonommin ja että kokoomus on se puolue, joka loi sosiaaliturvan.
Kokoomus ei kuitenkaan ole ainoa niinistöliittolainen puolue. SDP on myös nimenomaan niinistöliittolainen puolue. Kun sen niinistöliittolainen johtaja Jutta Urpilainen ilmoitti ottavansa keskiluokan suojelukseensa, hän samalla alleviivasi ja julisti, ettei SDP ole työväenpuolue, ettei se aja köyhien, vähäväkisten asiaa. Se ei ole tehnyt sitä vuosikymmeniin, mutta nyt se on virallista. SDP on keskiluokan puolue, ei duunarien, eläkeläisten, köyhien, lasten yms. puolue. Se on keskiluokan, joka perinteisesti on ollut porvaristoa. SDP on siis porvaripuolue, kuten Kokoomuskin. Ennen kaikkea SDP on niinistöliittolainen puolue.
Vihreät ovat aina olleet niinistöliittolaisia. He ovat aina osanneet puhua aivan muuta kuin mitä tekevät ja se on niinistöliittollaisille keskeistä osaamista. Kun Tuija Brax oikeusministerinä romutti kansalaisvapauksia ja oikeuksia, hän kertoi puolustavansa niitä. Kun vihreät istuivat maailman ydinvoimamyönteisimmässä hallituksessa, vihreät julistivat vastustavansa ydinvoimaa. Tämä on puhdasta niinistöliittolaisuutta.
RKP on aina ajanut eliitin asiaa ja jatkaa samalla linjalla myös Niinistöliitossa. Sen tehtävä on ajaa ruotsinkielisen eliitin etuja ja varmistaa, että ruotsinkielisen eliitin edut säilytetään ideologiasta riippumatta. Se on myös onnistunut hyvin Niinistöliitossakin.
Kristilliset ovat Niinistöliiton strösseliä. Kristillinen puolue on uskonnollinen puolue, jotka johtaa fasistisen ideologian ja talebanimaisen uskonnollisen suvaitsemattomuuden sisäistänyt poliitikko. Niinistöliitolle tämä riittää, sillä se tarvitsee fasisteja pitämään kansan kurissa. Juuri siksi Päivi Räsäsen kaudella poliisi on saanut fasistiset valtuudet tehdä kansalaisille lähes mitä tahansa ilman mitään valvontaa. Puheissa asia on luonnollisesti aivan toisin, mutta se kuuluu Niinistöliittoon. Sanat ja teot eivät koskaan kohtaa. Neuvostoliittolaisen propagandankin tarkoitus oli esittää täysin tosiasioiden vastainen väite, jolloin jokainen "ajatteleva" ja "järkevä" ihminen yritti etsiä totuutta jostakin puolesta välistä. Niinistöliittolainen propaganda pyrkii samaan ja on onnistutkin siinä varsin hyvin.
Niin sanottu vasemmistoliitto tai vasemmisto on Niinistöliiton pelleryhmä. Se on läjä haahuilijoita ja omiaan höpöttäviä nykyisiä ja entisiä opiskelijoita, jotka elävät illusöörisessä todellisuudessaan oman fiktiivisen älykkyytensä ympärillä värjötellen. Niinistöliitto tarvitsee pientä reservaattia näille häröilijöille ja vasemmistoliitto on sellainen. Jos Kekkoslovakiassa oli presidentti Kekkosen "lastentarha" tai "hiekkalaatikko", niin Niinistöliitossa se on vasemmistopuolue.
Olennaista on hallita mielikuvia ja ajatuksia propagandalla. Presidentti Niinistön uuden vuoden puhe oli juuri sellaista. Presidentti kannusti kansaa hylkäämän vanhan ja hyväksymään vanhan kuoleman, aivan kuten bolshevikit vuonna 1917 tai punaiset khmerit 1970. Presidentin puheen keskeinen sanoma oli ideologinen viesti siitä, että Euroopan Unioni on hyväksi kansalle, vaikka niin ei olekaan. Tämä on Niinistöliittoa puhtaimmillaan. Kaikki vanha on tapettava ja siitä on päästävä eroon. Perinteet ja historia kuolevat, koska niillä ei tehdä Niinistöliitossa mitään. Kansan on hyväksyttävä Niinistöliiton ongelmat ja vaikeudet mukisematta, sillä jossakin horisontin takana odottaa se parempi huominen, jonne presidentti Niinistö ja Niinistöliitto meidät kaikki johdattavat.
Todellisuudessa Niinistöliiton politiikkaa on tuhonnut maamme talouden. Niinistöliitto on tyhjentänyt maamme sekä rahasta, että luonnonvaroista. Ei suinkaan suomalaisten hyväksi, vaan ylikansallisten yritysten ja pääoman. Aivan kuten Neuvostoliitossakin aikoinaan, virallisen idelogian mukaan tämä tie vie parempaan, eikä vaihtoehtoja ole olemassa. Tämä on Niinistöliiton viesti, ideologinen ydin.
Euroopan Unionin ja Niinistöliiton ongelma on siinä, että niiden johtajat ovat alkaneet uskoa itse omaan propagandaansa. Niinistöliiton poliitikoista useimmat alkavat jo olla niitä, jotka ovat omaksuneet ideologian. He eivät ymmärrä historiasta hevonvittua. Juuri siksi he eivät myöskään käsitä tekojensa seurauksia.
Kun niin sanottu eurooppalainen yhteiskuntamalli luotiin toisen maailmansodan jälkeen, sen tärkein tehtävä oli varmistaa, ettei fasismi tai neuvostokommunismi koskaan nouse ja suista maanosaa tuhoon. Pohjoismainen hyvinvointivaltio oli tuon mallin huippu. Se on historian paras yhteiskunta. Koskaan ihmiskunnan historiassa ei missään ole niin monella kansalaisella ollut niin hyvä elämä, kuin pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Se on historiallinen fakta.
Niinistöliitossa tätä historiallista faktaa ei tunneta. Se on pyyhitty pois. Sen tilalle on tuotu hirviömäinen ideologia, joka takaa sen, että ennemmin tai myöhemmin yhteiskunta räjähtää väkivaltaisesti. Kovimmat niinistöliittolaiset ymmärtävät tämän ja juuri siksi he luovatkin kontrolliyhteiskuntaa kiivasta tahtia. He haluavat olla valmiita, kun verenvuodatus alkaa. Sortokoneisto on luotava, jotta tulevasta selvitään.
Yleiseurooppalaisella tasolla niinistöliittolaiset eivät ymmärrä, että heidän politiikkansa on jo johtanut fasismin ja kommunismin heräämiseen. Eurolainen ja niinistöliittolainen ideologia estää heitä näkemästä tätä historiallista faktaa. Niinistöliitto ja EU tulevat kaatumaan aivan kuten Neuvostoliittokin omaan mahdottomuuteensa ja yhteiskunnalliseen romahdukseen, mutta toisin kuin Neuvostoliiton tuho, EU:n ja Niinistöliiton tuho tulevat olemaan verisiä. Jugoslavian hajoaminen antoi pientä esimakua siitä miten EU:lle tulee käymään. Niinistöliitossa vuoden 1918 haamut alkavat nousta haudoistaan, koska niinistöliittolaiset eivät tunne historiaa. He uskovat, että jos oikein uskoo omaan ideologiaan, se pyyhkii menneisyyden pois.
Jotakin niinistöliittolaisten tyhmyydestä kertoo se, että historian tunnetuin bimbo Maria Antoinettekin ymmärsi asian. - Kaikki uusi on uutta vain siksi, että kaikki vanha on unohdettu, sanoi myöhemmin giljotiinin uhriksi päätynyt Ranskan kuningatar uutta hattuaan sovittaessaan.