RKP on vitsi. Se on ollut aina hiukan koominen puolue, todellinen yhden asian liike, mutta oli joskus aika jolloin se luettiin liberaalien oikeistopuolueiden leiriin. Siitä on kuitenkin jo jokunen vuosikymmen vierähtänyt.
Nykyisinhän RKP tunnetaan lähinnä siitä, että sen johtajat järjestelevät omia asioitaan puolueen avulla ja auttelevat kavereitaan ja lunastavat puolueen avulla antamiaan lupauksia varuskuntakilloille maan turvallisuudesta piittamatta jne.
Lisäksi RKP tunnetaan oikein hyvin siitä, ettei sillä ole lainkaan ideologiaa. Ei siis mitään omaa linjaa tai ajatuksen tynkää. Siksi se onkin Jätte kiva. Se voi olla koska tahansa missä hallituksessa tai oppositiossa tahansa, mitä tahansa asiaa ajamassa, tai vastustamassa. Se voi olla ja on ollutkin ihan kaikkien kaveri, paljon enemmän kuin yksikään karavaanari yhdessäkään laulussa. Asioilla ei ole niin väliä.
Olennaista on se, että RKP on ihan kiva. Ei siitä kukaan tykkää, mutta ei sille osaa kukaan oikein suuttuakaan, koska se on kohta samaa mieltä kanssasi.
Kun puolustusministeri Stefan Wallin junaili sotilaallisesti katastrofaalisen päätöksen maanpuolustuksen näkökulmasta ja sulki strategisesti erittäin tärkeän ja keskeisen Karjalan prikaatin pelastaakseen Dragsvikin ruostinkielisen varuskunnan, kuten oli Kompiksilleen luvannut, se oli skandaali.
Kun kävi ilmi, että Stefan Wallin oli suhmuroinut asuntokaupoissaan hiukan eriskummallisesti ja saanut huomattavaa taloudellista hyötyä toimistaan, aika moni veti Ärt inne på näsan. Se oli ymmärrettävää, mutta turhaa. Asuntokaupoissa ei ollut mitään laitonta, vaikka aika eriskummallisia ne olivatkin ja vaikka ne olivat erittäin epäilyttäviä. Muutenkin Stefanille suutahtaneet olivat jo jälkijunassa.
Kävi nimittäin niin, että Stefan Wallin, joka oli niin kiva että tykkäsi Pahkasika-lehdestäkin, piti tiedotustilaisuuden, jossa ilmoitti eroavansa. Temppu oli niin ovela ja tehtiin niin nopeasti, että se tyrmäsi kritisoijat koomaan. Kaikki lamaantuivat ja jatkoivat matkaansa kuin zombit kehnossa kauhuleffassa. Aivot oli syöty. Ei tällaista tässä maassa tehty.
Sitten kiva Stefan käveli hieman rikkaampana, kavereitaan autelleena kivana kaverina jonnekin suomenruotsalaiseen Moomin-laaksoon ja katosi kaikkien tajunnasta. Voi olla, että kun havahdumme koomasta, huomamme että kiva Stefan on jonkun suomalaisen suuryrityksen johtaja tai hallituksen puheenjohtaja Eller nånting so där.
Välillä joku RKP:ssä muistaa, että puolueenhan piti ajaa ruotsinkielisten asioita ja ruotsinkielen asemaa, mutta yleensä se tuppaa unohtumaan kaiken muun kivan keskellä. Silloin kun se muistetaan, ollaan hiukan Entrystet, mutta Inte så mycket. Se ei olisi kivaa.
RKP yrittää myös profiloitua kansainvälisenä solidaarisuuspuolueena, ulkomaalaisten puolueena, ilmeisesti kosiskellakseen maahan muuttanutta väestöä. Se ei kuitenkaan oikein ole onnistunut vakuuttamaan uussuomalaisia, koska hekin tajuavat, että puolue joka pyrkii sorsimaan valtaväestöä, eikä suvaitse sitä joukkoonsa, ei varmaan ihan tosissaan ole heidänkään asiallaan.
Eikä olekaan, Min lilla vän. RKP on vain puoluejohdon asialla.
RKP:n suurin saavutus ei ole puolueen itsensä saavutus, vaan sen tukiorganisaation. Se ei tosin ole mikään ihmeellinen superälyn osoitus, vaan kertoo enemmänkin murheellisella tavalla muiden puolueitten aivokapasiteetin olemattomuudesta.
RKP:n tukiyhdistys on nimittäin ainoa, joka ei "jäänyt kiinni" vaalirahakohussa ja siihen on hyvin yksinkertainen syy. Toisin kuin muiden puolueiden hämärät ja rikolliset tukijuonittelukuviot, RKP:n tukiyhdistys on perustettu tukemaan RKP:tä ja sen säännöissä sanotaan, että yhdistys tukee RKP:tä rahallisesti, Hur mycket som det kan.
Muiden puolueitten tukiyhdistyksissä toiminnaksi oli keksitty kaikkea urheilusta nuorisotukeen ja sitten jaettu rahaa poliitikoille ja puolueille säätiöiden omien sääntöjen vastaisesti säätiölakia rikkoen, siis todella idioottimaista, mutta RKP:n tukijat sanovat asiansa suoraan ja säännöissään, joten kun useita miljoonia haalittiin erilaisista ruotsinsuomalaisista säätiöistä ja rahastoista puolueelle, kaikki meni Mycket bra. Ja laillisesti. Tähän eivät muut kyenneet.
Joskus RKP suuttuu, mutta ei kauhean vakuuttavasti. Viimeksi RKP:n Harry Potter tai Mikki Hiiri, kuinka vain, nykyinen puolustusministeri siis, suuttui Timo Soinille, kun tämä meni englannin televisjuuniin kieltämään, että persuissa on rasisteja.
Försvarminister sanoi Soinin häpäisseen Suomen ja haastoi hänet johonkin, keskustelemaan asiasta ilmeisesti tai kermakarkkien syöntiin, tai ehken shnapsin ja sillin ja dillin ääreen, mistä Soini kieltäytyi. Ehkä ihan aiheestakin, tällä kertaa. Ja mitähän vimmastunut RKP teki?
Jåå å, ingenting, luonnollisesti. Sellainen jatkuva suutahdus, se ei ole kivaa.
Tämän enempää en nyt kykene sanomaan RKP:stä. Se on niin mitätön puolue. Ei siinä mitään hyvää ole, mutta ei oikein pahaakaan, Se on "ihan kiva".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti