AVOIN KIRJE APU-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJALLE JA TOIMITTAJALLE

Hyvä Marja Aarnipuro ja Tuula Malin.

Avun numerossa 8/2014 käsiteltiin laajasti Helsingin huumepoliisin Jari Aarnion tapausta. Ottamatta kantaa juttuun tai Aarnioon, tai siihen suoranaisesti liittyviin asioihin, kommentoin asenteellista, virheellistä ja ilmeisen propagandistista juttuanne joiltakin osin.

Kohta 1:

"Vyyhti lähti purkautumaan vauhdikkaasti vuosi sitten. Lähtöasetelmassa vastakkain olivat Helsingin huumepoliisi ja Keskusrikospoliisi. Huumerikollisuutta virkatyönään suistsiva Helsingin huumepoliisi arvosteli julkisuudessa kärkkäin sanoin Keskusrikospoliisia, joka tiedotti olevansa huolissaan moottoripyöräkerhojen rikollisen toiminnan lisääntymisestä. Huumepoliisi moitti Krp:n tilastoja virheellisiksi ja olettamaa yhteiskuntarauhaa uhkaavien aseellisten yhteenottojen todennäköisyydestä liioitelluksi. Kahden poliisiorganisaation näkemyserot järjestäytyneen rikollisuuden kasvusta olivat silmiinpistävät"

Tämä ei ole Aarnioon kohdistuvan tutkinnan syy virallisesti, rikosepäilyissä ei ole tällaista, mutta ilmeisesti teille on kerrottu, että syy on juuri tässä. Palautan mieleenne, että myös Helsingin poliisin pian eläköityvä päällikkö Riikonen oli Aarnion ja hyvin monen muunkin helsinkiläispoliisin tapaan samoilla linjoilla. KRP:n ja poliisijohdon propagoima jengirikollisuusvouhotus on sekä liioiteltua, että valheellista. Lisäksi niiden määritelmä sulkee järjestäytyneen rikollisuuden piiristä maamme kaikkein mahtavimman järjestäytyneen rikollisuuden, joka ulottuu Arkadianmäelle saakka ja joka vaikuttaa jokaisen suomalaisen elämään hyvin konkreettisella tavalla. 

KRP:n rummuttama jengirikollisuus on todellisen suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden rinnalla pikkuruista piiperrystä. Jostakin syystä KRP ja poliisijohto eivät halua puuttua sen toimintaan silloinkaan, kun toiminta on täysin julkista ja avointa. Ilmeisesti taustalla on pelko siitä, että poliisi joutuisi tämän todellisen järjestäytyneen rikollisuuden rankaisutoimien kohteeksi, kuten on tapahtunut jo aikaisemminkin tässä maassa. Kyse voi myös olla siitä, ettei KRP ja poliisijohto oikein ymmärrä mitä järjestäytynyt rikollisuus on. Kenties juuri näistä syistä KRP:n määritelmä järjestäytyneelle rikollisuudelle onkin virheellinen ja osin lapsellinenkin.

Kohta 2: 

"Trevocin osakkeista vajaan kolmanneksen omistaa yhtiö, jossa vaikuttaa rikollisjärjestöksi luokitellun moottoripyöräkerhon United Brotherhoodin johtajan sisar. Kerhoa johtavalla miehellä on rankka rikoshistoria, pääosa tuomioista on tullut huumausainerikoksista". 

United Brotherhood ei ole moottoripyöräkerho, se ei ole koskaan ollut sellainen, eikä se ole sellaisena koskaan esiintynytkään. Mikäli teille on näin kerrottu, teille on valehdeltu. Jos taas olette itse siinä uskossa, että United Brotherhood on moottoripyöräkerho, tietonne ja ymmärryksenne asioista on hyvin puutteellinen. Kehoitan teitä pikimmiten tutustumaan mihin tahansa moottoripyöräkerhoon, vaikkapa kristittyyn Gospel Riders MC:hen, niin he voivat kertoa teille juurta jaksaen mitä eroa on moottoripyöräkerhon ja United Brotherhoodin välillä. 

Nimitys "rikollinen moottoripyöräjengi" on vain ja ainoastaan poliisin itsensä keksimä termi, jolla poliisi pyrkii ylläpitämään propagandaansa. Suomessa on todettu useammassakin oikeudenkäynnissä, etteivät tietyt kerhot ole rikollisia poliisin ja syyttäjän puheista ja väitteistä huolimatta. Vaikka asiasta on olemassa tuomioistuinten päätöksiä, poliisi jatkaa termin käyttämistä, eli nimittelee ihmisiä rikollisiksi omasta tahdostaan, vastoin oikeuden päätöksiä. Tilanne on hyvin erikoinen. On myös hyvin erikoista, että lehtenne tekee samaa.

Kohta 3:

 "Apu-lehden tietojen mukaan 45 minuuttia -ohjelmalle vuodetun rekisterimerkintätiedon tarkoituksena oli vahingoittaa järjestäytyneen rikollisuuden vahvistumisesta ja moottoripyöräjengien lisääntymisestä huolestunutta Suomen Keskusrikospoliisia. Venäjän presidenttiin liittyvä rekisterimerkintä ja sitä seurannut tietovuoto olisivat siis tarkoin harkittuja tekoja, joiden tarkoituksena oli horjuttaa järjestäytynyttä huumerikollisuutta aidosti tutkivien poliisiviranomaisten uskottavuutta."

Oletteko tosissanne? Useampikin poliisi ehti lausua ennen ministeri Räsäsen kekkoslovakialaista anteeksipyyntöä, että presidentti Putin on omasta syystään ja täysin oikeutetusti rekisterissä järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa osallistumisesta epäiltynä. Poliisikansanedustaja Tom Packalen oli yksi, joka ilmoitti suoraan ja selkeäsanaisesti, että koska presidentti Putin on nähty tapaamassa Night Wolves MC:n jäseniä julkisuudessa, hänen paikkansa on epäiltyjen rekisterissä. Suomen poliisi on määritellyt Nigh Wolves MC:n järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi ja näin ollen sen kanssa tekemisissä ollut presidentti Putin oli aiheestakin epäilty, KRP:n määritelmän mukaisesti.

Kyseisessä rekisterissä on samanlaisin perustein tuhansia muitakin henkilöitä. Itseasiassa poliisijohtaja Paateron mukaan rekisterissä on 200 000 henkilöä. Osa heistä on siellä samoin perustein kuin presidentti Putinkin, mutta osa on sitäkin heppoisammin perustein. Yksi heistä on entinen formula kuski Mika Salo. Hänen tapauksessaan vanha tatuointi riitti siihen, että hänen nimensä on samassa rekisterissä kuin presidentti Putininkin. Yksi keskusrikospoliisin ylikomisario ehti jo todistaa oikeudessakin, että Mika Salo on osa järjestäytynyttä rikollisuutta, ennen kuin julkisuus pakotti hänet syömään sanansa seuraavassa oikeudenkäynnissä. Hänen todistuksensa kuitenkin kertoo millä perusteilla ja ketkä ihmisiä tuohon rekisteriin laittavat. Mika Salon nimellä tuskin pyrittiin vahingoittamaan KRP:tä, vai uskotteko niin?

Te annatte ymmärtää, että Putinin laittaminen rekisteriin olisi ollut katala juoni KRP:tä vastaan (ja annatte ymmärtää, että Aarnio olisi teon takana jollakin tavalla jutun kontekstissa), vaikka epäiltyjen rekisteriin päätyy heppoisimminkin perustein. KRP:n edustaja voi myös oikeudessa nimittää kenet tahansa rikolliseksi pelkän tatuoinnin perusteella, kuten julkisuudessa kuulimme. Voidaankin kärjistäen sanoa, että jotkut KRP:n omat miehet ovat niitä, jotka ovat vahingoittaneet sen uskottavuutta ja mainetta omilla sanoillaan ja teoillaan. 

Kysymys ei olekaan siitä kuka Putinin rekisteriin laittoi, vaan siitä, että ovatko sinne päätymiseen tarvittavat kriteerit lainkaan päteviä. Me emme tiedä sitä. Putinin ja Salon tapaukset kuitenkin osoittavat, että joko määritelmät ovat täysin mielipuolisia, irrationaalisia, tai niin väljiä, että voimme epäillä 200 000 rekisteriin päätyneen olevan valtaosaltaan tavallisia kansalaisia, joilla ei ole mitään tekemistä minkään rikollisuuden kanssa. Jos joku uskoo oikeasti, että tässä maassa on 200 000 ihmistä mukana järjestäytyneen "jengi"rikollisuuden toiminnassa, tarvitsee kipeästi ammattimaista hoitoa. 

Hämmästelen hieman sitä, etteivät tällaiset seikat ole tulleet mieleen ammattijournalisteille APU-lehdessä. Eihän kyse voi olla siitä, että niinkin hyvämaineinen lehti kuin APU toimii sokeasti propagandatorvena ja esittää näyttävästi virheellisiä tietoja tosina? 

Hyvät toimittajakollegat, tarkistakaa tietonne ja päivittäkää niitä, tai menkää kysymään asiaa niiltä, joita nimittelette rikollisiksi heitä tai heidän asioitaan tuntematta.

KIOVAN OPPITUNTI

Koska suomalaisessa mediassa ja varsinkin valtiomme eliitin keskuudessa Ukrainan tapahtumista ollaan täysin ulalla, kirjoitan pienen oppituntimateriaalin eliittimme käyttöön. Näin siksi, ettei vastaavaa pääsisi tapahtumaan meillä. Valtiomme yhteiskunnallisen ja taloudellisen eliitin toimintamallit ja periaatteet esitetään numeroituina ja sitten tulee opetusta.

1. Eliitin kannattaa toimia kansaa vastaan.

Ukrainassa eliitti, riippumatta siitä keitä he ovat olleet, on toiminut aina kansan etujen vastaisesti. Ulkomaalaisten yritysten, Ukrainan tapauksessa venäläisten ja länsimaisten (kyllä, ukrainassa toimi jo edellisen presidentin kaudella lukuisia länsimaisia yrityksiä), edut on aina varmistettu kansalaisten etujen vastaisestikin. Näin tapahtuu myös Suomessa, eduskunnan ja hallituksen toimiessa takuumiehinä.

Ongelma on siinä, että kun kantaväestö huomaa tämän ja saa tarpeekseen, alkavat kansallismieliset äänenpainot koventua. Näin on jo tapahtunut myös Suomessa. Eliittimme kuitenkin uskoo hallitsevansa kansallismielisyyden nousun, kuten Thyssen ja Krupp aikoinaan Saksassa, ja uskoo voivansa liittoutua nationalistien kanssa, jos nämä nousevat valtaan. Näin ajatus kulkee Ukrainassa ja muuallakin Euroopassa.

2. Vaikeuta kansalaisten taloudellista toimintaa kaikin keinoin.

Näin tehtiin Ukrainassa ja näin tehdään meilläkin. Yrityksen perustaminen on tehty mahdollisimman vaikeaksi, yritysverotus on nimenomaan pienille ja vasta-aloittaville yrityksille mahdollisimman raskas, ja erilaisten lupamenettelyjen avulla toiminta tehdään lähes mahdottomaksi. Työllistymistä haittaavia lupia ja vaatimuksia on lisätty jatkuvalla syötöllä. Enää ei voi tehdä kuten minä aikoinani, eli kävellä rakennustyömaalle apumieheksi. Nyt rakennustyömaalla oloon tarvitaan erilaisia lupia ja todistuksia, joilla ei tehdä hevonvittua itse työssä. Edes siivoajaksi ei pääse erilaisia kursseja käymättömänä. Paitsi jo on ulkolainen.

Ulkomaalaiset työntekijät pääsevät töihin ilman minkäänlaisia todistuksia yhtään mistään ja he ovat työministeri Ihalaisen henkilökohtaisessa suojeluksessa. Kun ministeri Ihalaiselle kerrottiin, että Bulgarian mafian miehiä on Arevan ydinvoimalatyömaalla, ministeri sanoi ettei asiaa voida puuttua, koska kyseessä on (ulkomaalainen) yksityinen yritys. Kun suomalaisella kioskiyrittäjällä on oma lapsi kiireapulaisena ilman virallisia lupia tai kurssitodistuksia, viranomaiset sulkevat kiparin ja ajavat kioskiyrittäjän konkurssiin, jos eivät vedä vielä oikeuteenkin.

Tämä herättää kansalaisissa kasvavaa katkeruutta ja vihaa, sekä eliittiä että ulkomaalaisia kohtaan. Kun viha ja katkeruus saavuttavat saturaatiopisteensä, jotakin ikävää tapahtuu. 

3. Pelottele kansaa jatkuvasti.

Ukrainassa hallinto, olipa se keiden tahansa, on aina pelotellut kansaa. Uhka on ollut sisäinen tai ulkoinen, mutta aina se on olemassa. Niin on meilläkin.

Eliittimme hallitsee pelolla. Kolmen A:n luottoluokituksen menetyksen uhka on jatkuvasti esillä, koska sen avulla suomalaiset pelotellaan mihin tahansa heidän elämäänsä kurjistaviin toimiin. Eurokatastrofilla pelottelemalla suomalaiset pakotetaan makselemaan ulkomaalaisten pankkien luottotappioita. On luotu myytti jengirikollisuudesta, joka on muka merkittävä sisäinen uhka. Venäjän pelolla suomalaisia yritetään pakottaa vastoin tahtoaan NATO-rengeiksi ja ulkomaalaisten valtapolitiikan pelinappuloiksi. Pelottelu on täysin keskeinen osa suomalaisen eliitin hallintapolitiikkaa.

Siinä on vain yksi ongelma. Kun kansa pelkää tarpeeksi, se ryhtyy toimiin pelkonsa poistamiseksi. Silloin tapahtuu mitä tahansa ja yleensä jotakin hyvin ikävää.

4. Luo sortokoneisto ja kyttäysvaltio hallitsemaan kansaa.

Ukrainassahan oli jo neuvostovallan peruina koneisto olemassa. Sitä ovat myös käyttäneet kaikki Ukrainaa hallinneet presidentit ja valtapuolueet. Erilaisin laein taataan viranomaismielivalta ja poliislle käytännössä rajattomat mahdollisuudet toimia kansaa vastaan. Viimekädessä se tarkoittaa kansalaisten tappamista, kuten Ukrainassakin nähtiin.

Meillä luodaan parasta aikaa tällaista sortokoneistoa. Hallitus ja sen edeltäjät ovat jatkuvasti hioneet kansalaisoikeuksia pienemmiksi suhteessa koneistoon, poistaneet kansalaisten suojaa suhteessa koneistoon, taanneet koneistolle suuremmat oikeudet ja laajemmat valtuudet toimia mielivaltaisesti ketä tahansa kansalaista vastaan. Esimerkistä käy KRP:n pidättämä Helsingin huumepoliisin komisario. Hän sai pidätysaikanaan sairaskohtauksen, mutta omaiset eivät tienneet tai saaneet tietää missä häntä pidettiin. Sairaaloissa hän ei ollut, eikä putkassa. Jos poliisi kohtelee omiaan tuolla tavalla, jokainen käsittää, että tavallista kansalaista voidaan kohdella paljon mielivaltaisemmin.

Ongelma on vain siinä, että jossakin vaiheessa kansalaiset saavat tarpeekseen tästäkin. Kun se tapahtuu, seuraukset voivat olla hyvin arvaamattomia ja ikäviä.

5. Hae oikeutus vallankäytölle aina ulkomailta.

Ukrainassa vallasta taistelevien osapuolten takana kurkkivat ulkolaiset intressipiirit. Toisella puolella oli Venäjä, toisella EU ja Yhdysvallat. Kumpikin osapuoli haki oikeutusta toimilleen maan rajojen ulkopuolelta. Suomessa eliitti on aina tehnyt niin.

Ruotsin siirtomaaisännyyden aikana eliittimme haki oikeutuksen tekemisilleen Tukholmasta. Itsenäisyyden alkuaikoina ja sotien aikana selkänoja oli Berliinissä. Hävityn sodan jälkeen ulkolainen painostus tuli Moskovasta. Nyt se haetaan Brysselistä. Olennaista on se, että ulkoisen auktoriteetin avulla kotimainen eliitti voi tehdä kansan vastaisia tekoja ja päätöksiä mielinmäärin. Näinhän EU-Suomessa tapahtuu koko ajan. Jos ja kun eliitti haluaa tehdä jotakin kansaa vahingoittavaa, kohautetaan olkapäitä ja sanotaan, että se on Brysselin määräys.

Ongelma on vain se, että kansallismielisyys ja nationalismi saavat polttoaineensa juuri tästä. Ja kun niiden kannatus on tarpeeksi suurta, aletaan lähestyä Kiovan Maidanin aukiota.

Kysymys kuuluu miksi eliittimme kuitenkin jatkaa tällä linjalla? Kuvitteleeko se, ettei meillä voi tapahtua mitään Kiovan kaltaista?

Siinä se on väärässä. Vanhat VR:n makasiinit ja erilaiset kokot paloivat eduskuntataloa vastapäätä, keskellä kaupunkia, vain jokunen vuosi sitten. Tuolloin asia kuitattiin, ja taisi ollakin, humalaisten nuorten huliganismina. Toimintamalli on kuitenkin olemassa. Se on jo tehty kertaalleen. Seuraavalla kerralla väkijoukko saattaakin koostua aikuisista, jotka polttavat musiikkitalon tai itse eduskuntatalon.

Maassa on jo noin 700 000 ihmistä, joilla ei ole juuri mitään menetettävää, ja "leikkaukset" kohdistuvat juuri heihin. Noista 700 000 ihmisestä voi hyvinkin 50 000 olla vielä toimintakykyisiä ja aktiivisia kansalaisia. Jos se väkijoukko ilmestyy eduskuntatalon eteen vihaisena, mitä tahansa voi tapahtua.

Sitäkö eliittimme haluaa? Siihenkö pyritään?

Minä en halua sitä. Minä en halua väkivaltaa kaduille. En halua, että poliisi ampuu mielenosoittajia tai yhtään ketään. Enkä halua, että mielenosoittajat leikkaavat poliiseilta päitä irti.

Haluaako suomalainen eliitti ajaa yhteiskuntamme, maamme väkipakolla väkivaltaiseen yhteenottoon? Jos vastaus on Ei, niin miksi se sitten toimii niin, että yhteenotto on vääjäämätön?

JENGIRIKOS "UUTINEN"

"Jengirikoksista epäillään kymmeniä"

Jutun otsikko on valheellinen. Poliisijohtaja Paateron antaman lausunnon mukaan poliisi epäilee noin 200 000 ihmistä osallistumisesta järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan ja poliisi on rajannut järjestäytyneen rikollisuuden pelkäksi "jengirikollisuudeksi". Näin poliisi haluaa kertoa sille maamme mahtavimmalle järjestäytyneelle rikollisuudelle, ettei se ole kiinnostunut sen toiminnasta ja toimista, vaikka ne vaikuttavat suoraan jokaisen suomalaisen elämään. 

 

"Työryhmä pohtii järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan lain muuttamista"

Tarkoituksena ei ole uudistaa lainsäädäntöä, vaan valmistella sellainen laki, joka antaa poliisille täydellisen vapauden toimia kuten haluaa. Jo nyt tämän vuoden alusta tuli voimaan valtaisa arsenaali salaisia pakkokeinoja, joiden avulla poliisi voi halutessaan tehdä kenestä tahansa kansalaisesta rikollisen, jonka perusteella poliisi voi tutkia ketä tahansa, milloin tahansa, missä tahansa kenenkään tietämättä ja kenellekään asiasta mitään kertomatta. Poliisi haluaa tätäkin suuremmat toimivaltuudet. 

 

"30.1.2014"

Uutisen päiväys.

"Poliisi iski viime helmikuussa Bad Machine -jengin kerhotiloihin Vantaalla. Jengin jäseniä epäillään järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta."

Poliisi epäilee useita jäseniä rikoksista, mutta ei suinkaan jokaista jäsentä. Sen sijaan poliisi haluaa tuomiolle myös ne jäsenet, jotka eivät rikoksia ole tehneet, muiden tekemien rikosten perusteella. Siksi poliisi käyttää ilmaisua "epäillään järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta".

"Poliisi epäilee kymmeniä jengiläisiä järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta."

Kuten sanottua, poliisi epäilee 200 000 ihmistä järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan osallistumisesta. Epäiltyjen joukossa ovat olleet Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin sekä entinen formulakuski Mika Salo. Tästä voimme päätellä, että poliisin epäilemien henkilöiden joukossa on aivan tavallisia suomalaisia. Poliisin omien ilmoitusten mukaan "rikollisjengeissä" on jäseniä 1500-2500, mikä on sekin täysin poliisin itsensä keksimä luku. Senkin perusteella järjestäytyneen rikollisuuden toiminnasta epäillään siis 198 500 - 197 500 ihmistä, jotka eivät edes ole poliisin itsensäkään mukaan "rikollisjengien" jäseniä. Miksi he siis ovat epäiltyjä?

"Noin kymmenelle Helvetin enkelien Lappeenrannan-osaston jäsenelle luetaan syytteet Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa helmikuussa."

Mistä heitä syytetään? Mitkä ovat syytteet ja mikä todistusaineisto? Helsingin Sanomien toimittaja Minna Passi ei ole kiinnostunut niistä, vaan toistelee poliisin tiedotuksen lausumia sellaisenaan.

"Tällä viikolla on nostettu syytteet jutussa, jossa on epäiltynä viisitoista Bad Machine -jengin jäsentä pääkaupunkiseudulta."

Miten tämä oikeusjuttu liittyy edelliseen? Ei se liitykään, se on liitetty siihen, jotta lukijoille tulisi se käsitys, että kyseessä on valtaisa rikoskokonaisuus ja uhka.

"Lisäksi syyteharkintaan siirtyi tällä viikolla juttu, jossa on epäiltynä parikymmentä Cannonball-jengin jäsentä."

Tällä oikeusjutulla ei ole silläkään mitään tekemistä kahden edellisen kanssa. Ne on liitetty toisiinsa, jotta lukijan alitajunnassa ne yhdistyisivät yhdeksi, jutun otsikon ehdollistamaksi kokonaisuudeksi. Tätä on propaganda, jota Helsingin Sanomat poliisin puolesta tekee.

"Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen säädettiin rangaistavaksi jo kymmenen vuotta sitten. Siitä ei kuitenkaan ole toistaiseksi tuomittu ketään."

Jutun tekijä valehtelee tai on nielaissut poliisin syöttämän valheen sitä miettimättä. Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuneita on tuomittu tässä maassa jo kymmeniä. Siitä ei ole tuomittu yhtään moottoripyöräkerhoa, koska poliisi ei ole kahden vuosikymmenen kuluessa kyennyt todistamaan väitettään siitä, että kerhot olisivat rikollisjärjestöjä. Se johtuu siitä, etteivät ne ole. Js ne olisivat, olisi hyvin epäuskottavaa etteivät 20 vuoden aikana toteutetut salaiset, puolisalaiset ja massiiviset julkiset operaatiot olisi todistaneet poliisin väitettä.

"Oikeusministeriön työryhmä pohtiikin parhaillaan, pitäisikö pykälää muuttaa."

Työryhmä siis miettii millaisen lain avulla rikoksiin syyllistymättömiä, rikosrekisterittömiä kansalaisia voitaisiin tuomita muiden tekemien rikosten vuoksi. Tällaiset lait ovat fasistisia. Vastaavia lakeja on olemassa esimerkiksi Australian Queenslandin osavaltiossa. Siellä niiden nojalla on jo syytetty kirjastonhoitajatarta, koska hänen sukulaisensa kuuluu moottoripyöräkerhoon ja nainen on tavannut sukulaistaan, sekä vajaata kymmentä noitaa. Kyllä, noitaa. Tämän luulisi jo kertovan tyhmimmällekin mistä näissä laeissa on kyse. Tosin suomalaiset poliitikot ja toimittajat ovat niin imbesillejä, etteivät he tajua.

"Espoon käräjäoikeus käsitteli ensimmäistä juttua viime kesänä. Syytteessä oli parikymmentä Helvetin enkeleiden Helsingin-osaston jäsentä."

Näin oli ja oikeus totesi, ettei osasto täytä järjestäytyneen rikollisryhmän tunnusmerkkejä, toisin kuin poliisi ja syyttäjä väittivät. Suurimalla osalla jäsenistä ei edes ollut rikosrekisteriä.

 

"Oikeus hylkäsi syytteet, mutta juttu etenee vielä hovioikeuteen."

Tottakai oikeus hylkäsi syytteet, joilla ei ollut mitään perusteita. Juttu on vedetty hoviin, jossa se käsitellään aikaisintaan ensi syksynä, johon mennessä lakeja pyritään muuttamaan niin, että kaikki rikoksiin syyllistymättömätkin jäsenet voitaisiin tuomita poliisin ja syyttäjän tahdon mukaisesti ilman mitään rikosta tai näyttöä.

"Helvetin enkeleihin liittyvä juttu tutkittiin Itä-Uudenmaan poliisissa, samoin Bad Machine -jengin juttu."

Niin tutkittiin, eikä oikeudessa pitävää näyttöä siis löytynyt Helvetin enkeleiden osalta. Bad Machine-juttu on edelleen kesken.

""On tärkeää, että pykälän toimivuudesta saadaan oikeuskäytäntöä", sanoo rikosylikomisario Olli Koski Itä-Uudenmaan poliisista."

On saatu jo. Tuomioistuimet ympäri Suomea ovat todenneet, etteivät moottoripyöräkerhot ole rikollisryhmiä. Poliisi ei kuitenkaan hyväksy oikeuden päätöksiä, vaan haluaa muuttaa lakeja niin, että tuomioon riittäisi se, että poliisi nimeää kenet tahansa rikolliseksi, olipa tämä syyllistynyt mihinkään rikokseen tai ei, täysin riippumatta siitä onko poliisilla mitään näyttöä kyseisen henkilön tekemistä rikoksista. Tästä on kyse.

"Kosken mukaan oikeuskäytäntöä tarvitaan, jotta poliisi ja muut viranomaiset pystyisivät puuttumaan valtioneuvoston strategian mukaisesti paremmin rikollisryhmien toimintaan."

Koski on siis sitä mieltä, että tuomioistuinten pitää tuomita ihmisiä, joita poliisi nimeää rikollisiksi, vain koska poliisi haluaa niin, ilman rikosta. Valtioneuvoston strategia, joka julkistettiin vuosi sitten, on täysin poliisin muotoilema ja haluama. Se ei ole lähtöisin eduskunnasta tai puolueista, vaan poliisihallinnosta.

"Yksi keskeinen linjaus viime keväänä julkistetussa strategiassa on vaikeuttaa rikollisryhmien toimintaa erilaisilla hallinnollisilla keinoilla. Rikollisryhmien jäsenten yritykset halutaan esimerkiksi sulkea julkisten kilpailutusten ulkopuolelle. Myös esimerkiksi kerhotilojen perustamista halutaan vaikeuttaa."

Tässä ollaan koko tämän "uutisen" ytimessä. Poliisi haluaa, että kun se sanoo ketä tahansa rikolliseksi, tämän henkilön omistama yritys voidaan tuhota. Rikoksiin syyllistymättömien kansalaisten perustuslaillista kokoontumisvapautta pitää myös rajoittaa, jos poliisi niin haluaa. Tästä tässä kaikessa on kyse. Perustuslaillisen suojan murtamisesta ja viranomaismielivallan laillistamisesta. 

 

"Hallinnollisille toimille pitäisi löytyä joku perusta. Oikeuden ratkaisu antaisi toimenpiteille suuren tuen."

Niin pitäisi, koska poliisi suorittaa niitä jo nyt. Jo nyt poliisin tuomioistuinten ulkopuolella, täysin yksipuolisesti rikolliseksi nimittämien ihmisten pankkiasiointi, vakuutusasiat, yritysasiat ja jopa yksityisasiat ovat näiden "hallinnollisten toimenpiteiden" kohteena. Tuomioistuimet eivät ole kuitenkaan siunanneet näitä toimia poliisin haluamalla tavalla. Tuomioistuimissa perustuslailliset oikeudet ovat vielä merkinneet jotakin. Poliisi haluaa, että perustuslaki poljetaan paskakasaan ja poliisille annetaan virallinen lupa kohdella ketä tahansa kansalaista miten se haluaa.

"Poliisihallitus on nimennyt työryhmän miettimään, miten hallituksen linjaukset toteutetaan käytännössä. Valmista pitäisi tulla kevään aikana."

Poliisit siis keskenään luovat yhteiskuntapolitiikkaa ja lainsäädäntöä, täysin eduskunnan tai oikeuslaitoksen ulottumattomissa, kaiken kontrollin uloittumattomissa ja salassa.

"Kosken mukaan strategian jalkauttamisessa on keskeistä, että rikollisryhmän rikoksia tutkittaisiin kokonaisuuksina."

Poliisi siis haluaa, että kenen tahansa tekemä rikos voidaan yhdistää mihin tahansa toisen henkilön tekemään rikokseen yhdeksi kokonaisuudeksi, josta voidaan syyttää myös näihin rikoksiin osallistumattomia henkilöitä. Jälleen kerran, poliisi myös haluaa itselleen oikeuden nimetä minkä tahansa ihmisryhmän rikolliseksi, jotta tämä olisi mahdollista.

"Näin ei tapahdu, jos ryhmän rikoksia käsitellään yksitellen. Kysymys on rikollisryhmän rikollisesta toiminnasta. Ovatko esimerkiksi laittomien aseiden hallussapidot yksittäisiä tekoja vai ryhmän aseistautumista?"

Komisario Koski antaa ymmärtää, että koska poliisi sanoo, että kyse on rikollisryhmän toiminnasta, se on rikollista myös niiden ryhmään kuuluvien osalta, jotka eivät ole rikoksia tehneet. Eli jos jonkun hallussa on luvaton ase, se on kaikkien poliisin rikollisiksi nimeämien henkilöiden hallussa, oli niin tai ei. Näinhän ei voi olla perinteisen länsimaisen demokratian oikeustajun näkökulmasta. Siksi poliisi haluaakin Valko-Venäjän tyyppiset valtuudet itselleen. Se haluaa, että poliisi ja vain poliisi päättää jo etukäteen ketkä ovat rikollisia, todistusaineistosta riippumatta, tai täysin mielivaltaisesti.

""Myös se on ongelmallista, jos pitää kerta toisensa jälkeen erikseen todistaa, että rikollisryhmä on rikollisryhmä", hän lisää."

Ei se ole ongelmallista. Se on länsimaisten demokraattisen oikeusperiaatteiden mukaista. Et voi vain nimetä keitä tahansa rikollisryhmäksi täysin mielivaltaisesti. Sinun on myös todistettava se, että he muodostavat ryhmän, jonka tarkoitus on tehdä rikoksia.

 

"Kosken mielestä valtioneuvoston strategian jalkauttaminen edellyttää poliisilta ja eri viranomaisilta samanlaista tekemistä koko maassa."

 

Tämä vaatimus tarkoittaa sitä, ettei yksikään poliisi tai viranomainen saa epäillä tätä virallista linjaa, joka ei siis perustu mihinkään muuhun kuin joidenkin poliisien haluamisiin. Poliisi ei ole parissa kymmenessä vuodessa kyennyt kokoamaan mitään näyttöä siitä, että moottoripyöräkerhot olisivat rikollisjärjestöjä, vaikka poliisin käytössä ovat olleet kaikkein kovimmat menetelmät panssariajoneuvoista pitkiin tutkintavankeuksiin. Peittääkseen totuuden, osa poliiseista vaatii kaikkia muita poliiseja vaikenemaan tästä tosiasiasta. 

 

Yksittäiset poliisit tai viranomaiset eivät saa Kosken mielestä tuoda esille sitä näkökantaa, että koko agenda on kuollut hevonen, jota ei pystytä piiskaamaan liikkeelle. Moottoripyöräkerhot eivät ole mitään rikollisjärjestöjä. Yhtään kerhoa ei ole yhdessäkään maassa kyetty julistamaan missään sellaiseksi. Niiden osastoja on määritelty sellaisiksi tuomioistuimissa, niiden jäsenten on todettu osallistuneen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan muiden kanssasyytettyjensä kanssa, mutta missään maassa yhtään moottoripyöräkerhoa ei ole todettu tuomioistuimessa rikollisjärjestöksi.

Vaikka poliisi on vaatinut ja saanut massiivisia rahasummia, valtaisia määrärahoja ja lukemattomia virkoja, aseita ja ajoneuvoja, tiedusteluvälineitä ja salaisia toimintavapauksia ympäri maailmaa, poliisi ei ole kyennyt todistamaan väitettään. Yhdenkään moottoripyöräkerhon toimintaa ei ole kyetty lopettamaan tuomioistuimen päätöksellä. Se johtuu siitä, etteivät ne ole poliisin väittämiä rikollisryhmiä. 

 

Niissä maissa, joissa kerhojen toiminta on kielletty tai estetty, se on tehty poliitikkojen hallinnollisin päätöksin. Juuri samaa poliisi haluaa Suomeenkin. Se haluaa, että se voisi lopettaa rikoksiin syyllistymättömien kansalaisten vapaan toiminnan, koska se haluaa niin. Juridisia perusteita ei ole. Todisteita ei ole. On vain poliisin tahto ja halu. Poliisi on päättänyt, että nämä kerhot ovat rikollisia. Oikeudessa pitävää näyttöä ei ole olemassa, mutta poliisin mielestä sellaista ei edes tarvita. Riittää, kun poliisi niin sanoo ja haluaa. Sillä ei ole merkitystä onko joku tehnyt rikoksen. Poliisi voi nimetä kenet tahansa henkilön rikolliseksi ilman rikosta. Muuta ei tarvita. 

 

Tähän poliisi pyrkii. Tätä se haluaa. Haluatko sinä?

Haluatko, että poliisi voi nimetä sinut rikolliseksi, vain siksi että tunnet jonkun, jota poliisi pitää rikollisena? Haluatko, että sinut voidaan tuomita siksi, että poliisi pitää sukulaistasi rikollisena? Niin tapahtuu jo Australiassa. 

 

Haluatko, että sinun kirjapiirisi, lennokkikerhosi, keskustelupiirisi tai leffakerhosi muuttuu rikolliseksi? Jos poliisi saa haluamansa, se voi tehdä niin milloin vain se haluaa. Tästä tässä on kyse. Australiassa on jo "noitia" syytteessä näiden lakien perusteella. Se on ongelman ydin.

Vaikka kaikki moottoripyöräkerhot lakkautettaisiin huomenna, nämä lait ja poliisin toimivaltuudet jäävät voimaan. Jos moottoripyöräkerhot katoaisivat, näitä lakeja ei peruttaisi, eikä poliisin valtuuksia rajoitettaisi. Poliisi etisisi itselleen uuden uhkan, jota vastaan näitä lakeja käyettäisiin. Se uusi uhka voisi olla mitä tahansa ja keitä tahansa. Poliisilla olisi yksinoikeus määritellä syyllisyytesi. Mikä tahansa ryhmä tai yhteisö, jossa olet, voitaisiin julistaa rikolliseksi ja se olisi sinun rikoksesi. Sinä olisit rikollinen vain siksi, että poliisi päättää niin. Haluatko sitä? 

Kuvitteleko sinä, etteivät nämä lait koske sinua, ettei sinulla ole mitään tekemistä niiden kanssa? Niin on moni muukin kuvitellut monissa maailman maissa sinua aikaisemmin.

Jokainen turvallisuuskoneisto kautta maailman historian on hakenut itselleen maksimaalista toimintatilaa. Ilman valppaita kansan puolustajia ja edustajia ne ovat aina kaapanneet vallan itselleen. Se on niiden perusdynamiikka. Natsi-Saksa ja Stalinin Neuvostoliitto ovat prototyyppejä. Niiden käyttämää perustelua on kuultu jo meilläkin sekä virkamiesten, poliitikkojen, että poliisin suusta. Meillä on oikeasti toisteltu aivan samaa lausetta, jota käyttivät natsi-Saksan terrorikoneiston jäsenet ja arkkitehdit, Stalin ja hänen terrorikoneistonsa. 

Sinäkin olet ehkä sanonut saman lauseen ääneen. Se on kaiken fasismin alku ja juuri. Sen lauseen hyväksyminen, sille alistuminen, takaa uusfasistisen yhteiskunnan esiinmarssin.

- Sinulla ei ole mitään pelättävää, jos et ole syyllistynyt mihinkään. 

Sanokaa se niille lainkuuliaisille ja rehellisille juutalaisille, jotka muodostivat yhteiskunnan pikkuporvarillisen konservatiivisen ytimen ja asuivat Saksassa 1930-luvulla.  

Avoin kirje Jutta Urpilaiselle

Ministeri Urpilainen,

seurasin tänään eduskunnan kyselytuntia televisiosta suorana lähetyksenä. Sanoitte mm. että tämä hallitus on tehnyt enemmän isänmaallisia päätöksiä kuin aikaisemmat. Valehtelitte taas useaan otteeseen tuon lisäksi. Hallituksenne on ehkä epäisänmaallisin hallitus, joka tässä maassa on Lipposen ja Niinistön hallituksen jälkeen ollut vallassa.

Olen huomannut, että valehtelette eduskunnalle ja medialle ja kansalle hyvin usein. Se on normaali tapanne kommunikoida kuulijoittennen kanssa.

Kysynkin Teiltä, eikö Teitä häiritse se, että valehtelette lähes aina puhuessanne? Onko valehteleminen niin luonnollista, ettette havaitse sitä itse, vai oletteko opetellut valehtelemaan lähes aina kun puhutte julkisuudessa?

Tiedän, että ministerikolleganne valehtelevat myös yleensä puhuessaan, joten onko hallitus sopinut valehtelemisesta yhdessä, vai onko kyse siitä, että ministereiksi valikoidaan vain ne, jotka kehtaavat valehdella kansalle päin naamaa? Onko kyse harkitusta käytöksestä, kenties opetellusta valehtelemisesta, vai tiedostamattomasta valehtelusta?

Asia askarruttaa minua suuresti näin vaalien lähestyessä.

Sande Parkkonen, kirjoittaja

RAUMA ORJIEN AIKAAN

Tänään kuulin radiosta, että Raumalla siirrytään ministeri Risikon lanseeraamaan vastikkeelliseen sosiaaliturvaan. Yksi peruste on se, että Rauma joutuu maksamaan 1,5 miljoonaa jotakin käsittämätöntä sakkoa jollekin taholle, koska se ei ole tarpeeksi "aktivoinut" pitkäaikaistyöttömiään. Jäljet johtavat siis sylttytehtaalle valtion keskushallintoon, joka on ilmeisesti ryhtynyt pakottamaan kuntia orjatyövoiman käyttöön ottoon talouspakottein.

Hanketta vetää kokoomuslainen, luonnollisesti. Kokoomus on ollut kaikkein aktiivisin orjatyövoiman käyttöön oton puolestapuhuja Suomessa ja vaatinut sitä aktiivisesti. Hankkeella on puolueen vankka tuki ja ministeri Risikko on vain toiminut orjuuspuolueen äänitorvena.

Jos joku nyt siellä vielä änkyttää, ettei kyseessä ole orjuus, niin taivutetaanpa asia rautakangesta sille tyhmimmällekin nuorkokoomuslaiselle Wahlroosin peräaukon kakkakikkareitten nuolijalle.

Kansainvälisten määritelmien mukaan orjuus tarkoittaa pakkotyötä, jota ei voi valita, josta ei voi kieltäytyä, johon ei voi vaikuttaa, ja josta saatava korvaus on riittävä hengissä pysymiseksi, mutta ei toimeentuloksi. Juuri tästä "vastikkeellisessa sosiaaliturvassa" on kyse myös sen puolustajien ja kannattajien mukaan.

Suomi on allekirjoittanut kaikki orjuuden vastaiset kansainväliset sopimukset, mutta kokoomusdemari johtoinen rikollishallituksemme ja eduskuntamme pyyhkivät pukamaista persettään kaikilla sopimuksilla, jos niin haluaa. Hallitus, eduskunta ja jokainen hanketta kannattava pyyhkii ripulipersettään myös Suomen lailla, joka kieltää orjuuden. Kyse on siis rikoksesta kansainvälisiä ja omia lakejamme kohtaan.

Tässä "vastikkeellisessa sosiaaliturvassa" on kyse orjuudesta sen kansainvälisen määritelmän mukaisesti. Asia on täysin yksiselitteinen. On aivan turha selittää tai väittää, ettei niin olisi. Niin on.

Kaiken kukkuraksi Suomen laki määrittelee työksi kaiken sellaisen työn, joka on vastikkeellista. Kyse on siis siitä, että valtio käyttää orjatyövoimaa työtehtävissä.

Voitte pudistella päätänne, kieltää totuuden, mutta ei se siitä muuksi muutu. Meillä on siis orjia, suomalaisia orjia, tänä armon vuonna 2014 Suomi-nimisessä valtiossa, Euroopan Unionissa. Ja jos kuulen vielä yhdenkin RKP:n edustajan kimittävän moldovalaisnaisten kaupasta ja ihmiskaupasta ylipäätään, yhdenkään viherpiiperon itkevän afrikkalaisten kaakao-orjien puolesta, kiikutan moisen rotan korvasta pitäen Raumalle, jossa suomalaisia orjia on ilmielävänä tässä todellisuudessa.

PUTIN REKISTERI revisited

Eilen saimme lukea, että Helsingin huumepoliisin ylikomisario Aarnion rikosepäilyihin liitettiin uusi epäilys. Mediassa annettiin ymmärtää, että Aarniota epäillään nyt siitä, että hän oli laittanut Venäjän presidentin Vladimir Putinin poliisin rikoksista epäiltyjen rekisteriin ja sitten vuotanut tiedon medialle, ja ilmeisesti rikollisena aikeenaan nolata KRP ja poliisijohto, tai joku taho. Tämä rikos on puolestaan syyttäjän epämääräisten lausuntojen mukaan jollakin tavalla kytköksissä aikaisempiin rikosepäilyihin.

Voi olla, että Aarnio teki näin. Se on varmaan mahdollista. On syytä kuitenkin muistaa useampienkin poliisijohtajien ja kansanedustajapoliisi Packalenin reaktio asiaan. Heidän yksimielinen kantansa oli, että Venäjän presidentti kuuluu rikoksesta epäiltyjen rekisteriin, koska hän on ollut tekemisissä moottoripyöräkerho Nigh Wolves MC:n kanssa. Nykyinen KRP:n johtaja Lardot,  lukuisat muut asiaa kommentoineet poliisijohtajat ja poliisiesimiehet olivat liikuttavan yksimielisiä asiasta. Jos tunnet heidän rikollisiksi nimeämiään henkilöitä, olet itsekin rikoksesta epäilty, olitpa kuka tahansa. Poliisit alkoivat perumaan puheitaan vasta kun suomalaiset poliitikot pelästyivät kohua, mutta silloinkin VAIN presidentti Putinin osalta.

Tämän olisi jo luullut nostavan metelin suomalaisessa mediassa, mutta paskahousukollegani eivät tietenkään uskaltaneet tarttua asiaan. Kun KRP:n "asiantuntija" ylikomisario antoi oikeudenkäynnissä lausunnon, jonka mukaan entinen formulakuski Mika Salo on samalla listalla lähes samoin perustein, median olisi luullut ryntäävän barrikadeille. Ylikomisario perui puheitaan seuraavassa oikeudenistunnossa ja kertoi antaneensa edellisen lausuntonsa "silloisten tietojen" pohjalta. "Silloiset tiedot" olivat ilmeisesti Mika Salon nimi juuri tässä rekisterissä.

Kun Mika Salo ryhtyi vaatimaan nimensä poistamista listalta ja kunniansa palauttamista, häntä ja hänen entistä vaimoaan vastaan käynnistettiin rikostutkinta. Heitä epäiltiinkin nyt "ampuma-ase- ja räjähdysaine" rikoksesta. Se oli nolatun ylikomisarion kollegoiden kosto suomalaiselle miehelle, joka oli päätynyt rekisteriin syyttömänä, ja koston kohteeksi joutuivat siis myös perheenjäsenet. Jopa juttua itse tutkiva komisario antoi iltapäivälehdelle lausunnon, jonka mukaan epäilysnimikkeet olivat kohtuuttomia Saloa kohtaan, mutta silti tutkinta ja epäilys olivat voimassa.

Rikoksestä epäiltyjen rekisteiin päätyminen ei ole mikään yhdentekevä juttu. Kun haet työpaikkaa, varsinkin julkiselta sektorilta, tiesi voi tyssätä vain siihen, että olet 200 000 muun ihmisen kanssa "rikoksesta epäilty". Erilaisia lupia voidaan evätä vain tämän rekisterin perusteella. Voi olla, että vakuutuksia ei saa, tai että pankkiasiasi mutkistuvat, ja vain siitä syystä, että olet yksi noista 200 000 ihmisestä, joita poliisi salaa epäilee rikolliseksi.

Olet saattanut päätyä rekisteriin vain siksi, että lapsuuden ystäväsi on poliisin mielestä rikollinen, olipa hän sitä tai ei. Olet saattanut tervehtiä poliisin rikolliseksi nimittämää henkilöä tietämättäsi, olla samoissa juhlissa, tiloissa tai jopa samalla työpaikalla poliisin salaa rikolliseksi nimittämän ihmisen kanssa. Voi olla, että olet valokuvassa, jossa on poliisin rikollisena pitämä henkilö. Se riittää. Se riitti presidentti Putininkin kohdalla. Et edes tiedä olevasi yksi noista 200 000 henkilöstä. Tämä on koko rikoksesta epäiltyjen rekisterin epäilyttävin piirre.

Poliisi voi perusteetta, yksipuolisesti ja täysin mielivaltaisesti nimetä sinut sellaiseksi. Tosin, poliisi on julkisuudessa nimennyt rikollisiksi kymmeniä ihmisiä joilla ei ole rikosrekisteriä, eikä rikossyytteitä, ei edes rikostutkintaa päällään. Miksei siis sinua voida epäillä rikolliseksi? Tottakai voidaan ja epäilläänkin, aivan kuten Mika Saloa ja Vladimir Putiniakin.

Kun kohu alkoi, meille kerrottiin, että rekisterissä on nimiä "toista tuhatta". Hieman myöhemmin poliisi joutui myöntämään, että rerkisterissä oli nimiä "joitakin tuhansia". Samassa yhteydessä korostettiin koko ajan sitä, ettei kukaan joudu syyttä rekisteriin. Tämä siis senkin jälkeen, kun Vladimir Putin oli sinne laitettu aiheellisesti poliisien mielestä. Hänhän tunsi poliisin yksipuolisesti rikollisiksi julistamia ihmisiä. Hieman myöhemmin meille kerrottiin, että rekisterissä olikin "viitisentoista tuhatta" nimeä. Tässäkään vaiheessa suomalaiset pelkuritoimittajat eivät reagoineet mitenkään siihen, että poliisi oli valehdellut heille ja koko kansalle maan päämedioissa.

Lopulta poliisijohtaja Paatero paljasti televisiossa antamassaan lausunnossa, että itseasiassa rekisterissä olikin 200 000 nimeä!!

Jos suomalainen aktiivinen aikuisväestö on noin 2 miljoonaa, niin rikoksestä epäiltyjen rekisterissä oli siis joka kymmenes. Joka kymmenes suomalainen aikuinen oli poliisin mielestä luultavasti rikollinen. Suomalaiset paskansyöjätoimittajat eivät ryhtyneet tämänkään jälkeen mihinkään sen kummempiin selvitystoimiin, tutkimuksiin tai muutenkaan peräämään sitä, kuinka tämä oli ylipäätään mahdollista. Suomalaisten toimittajien mielestä oli ja on ilmeisesti aivan luonnollista, että poliisi yksipuolisesti ja salaisesti nimeää kansalaisia mielensä mukaan rikollisiksi, tai ainakin epäilee sellaiseksi.

Tämä oli kuitenkin ja on edelleen se todellinen uutinen Putin rekisterissä. Ei se, kuka vuosi tiedon. Kuka tahansa tiedon vuosi, millä tahansa motiivilla, teki palveluksen kansakunnalle. Vuotaja oli sankari. Hän paljasti kuinka laajaa ja mielivaltaista poliisin toiminta voi olla ja on. Vuotajalle olisi kuulunut palkinto sananvapauden puolesta tehdystä työstä. Toisin kuitenkin kävi.

Suomalaiset paskansyöjätoimittajat jahtaavat paljastuksen tehnyttä poliisin kiikkerinä apureina ja huutavat kuohasuussa millainen rikollinen poliisin mielivaltaisen rekisterinpidon paljastanut henkilö onkaan. Se on häpeällinen teko suomalaisilta toimittajilta. Koko Putin rekisterin käsittely oli ja on edelleen yksi suomalaisen median suurimpia ulosteläjiä. Suomalaistoimittajien ja päätoimittajien käytös on täysin pohjoiskorealaista ja ilmeisesti samanlainen pelko opastaa heitä kaikkia kyyristymään viranomaisten edessä nenä peräaukossaan.

Suomalainen media ja toimittajat, muutamaa hyvin harvaa poikkeusta lukuunottamatta, ovat surkeampia sananvapauden ja kansalaisoikeuksien puolustajia kuin Valko-Venäjän virallinen media. Nyt se toistelee poliisijohdon ja KRP:n, sekä syyttäjien lausuntoja tosina, eikä edes käsitä, että jos ja kun Putin-skandaali saadaan liimattua Aarnioon, asia lakaistaan maton alle. Putin-skandaalissahan kyse ei ollut Putinista, vaan koko perkeleen rekisteristä!

Voi olla, että Aarnio on syyllistynyt rikoksiin, voi olla että hän on huumerikollinen, rikollispomo, kauhea ihminen, gangsteri, vampyyri ja ihmissusi, mutta jos hän todella vuoti Putinin nimen ja rekisterin julkisuuteen, hän on tehnyt elämässään suuremman teon kansalaisyhteiskunnan puolesta kuin yksikään paskansyöjätoimittaja, joka suu ammollaan odottaa uusia poliisijohdon ulosteita nieltäväksi ja maiskuttelee ja lipoo huuliaan.

Mika Salon kohtelu julkisuudessa kertoo kaiken suomalaisen median aivottomuudesta ja alamaisuudesta. Se kertoo kuinka mikä tahansa tiettyjen poliisipiirien propaganda ja syytökset menevät läpi sellaisenaan. Mitä tahansa tietyiltä tahoilta tuleekin, se niellään vaikka suupielet repeäisivät, hajusta ja mausta piittaamatta, ahneasti ja nautiskellen. Haju on sen mukainen.